Siirry sisältöön

Kipu ja nuorten jaksaminen

Kipu on luonnollinen asia. Se on kuin kehon oma palohälytin, joka kertoo, kun elimistössämme jokin on huonosti. Niveltulehduksesta seuraava kipu on olennainen osa sairautta, joka taudin aktiivisessa vaiheessa on kovimmillaan ja muuttuu päivittäin. Kipu saattaa aiheuttaa hämmennystä ja huolestuttaa.

Palohälyttimen ääntä ei pidä jättää huomioimatta, sillä kivulla on syynsä. On luonnollista, että kipeää niveltä ei haluta kuormittaa, jotta liike ei aiheuttaisi vahinkoa niveliin. Siksi on tärkeää kuulostella kehoaan ja oppia tunnistamaan, mistä kipu johtuu.

On kuitenkin hyvä muistaa, että myös muilla ihmisillä liikunta voi tuottaa kipua. Lihaksen rasitus saattaa tuntua seuraavana päivänä kipuiluna lihaksessa, kun se kasvaa. Onko kipu siis vain lihasjännitystä, vai johtuuko se nivelen tulehduksesta? Liikunta vähentää kipua ja on eduksi nivelen liikeratojen ja aineenvaihdunnan säilymiselle. Siksi hieman kipuilevaakin niveltä kannattaa liikuttaa lääkärin tai fysioterapeutin ohjeiden mukaan.

Nuori istuu pöydän ääressä ja nojaa poskea käteen alakuloisen näköisenä. Pöydällä on tyhjä energiajuomatölkki. Olkapäätä järsii tumma olio. Päästä nousee tumma pilvi, jossa sykkyräistä viivaa.

Mikä ihmeen lusikkateoria?

Lusikkateoria eli spoon theory on Chirstine Miserandinon keksimä tapa selittää miten oma energia riittää päivittäin. Ajatus menee näin:

Kuvittele, että sinulla on joka päivä tietty määrä lusikoita. Yksi lusikka = vähän energiaa.

Kaikki mitä teet päivän aikana vie lusikoita

  • sängystä nouseminen
  • kouluun meneminen
  • koulupäivä
  • keskittyminen tunnilla
  • siivoaminen
  • harrastus tai kavereiden näkeminen
  • jopa hampaiden pesu

Terve ihminen ei yleensä joudu miettimään lusikoita, koska energiaa tuntuu riitävän aina helposti ja siksi hänen voi olla vaikeaa ymmärtää, miksi toinen ei aina jaksa tehdä samoja asioita. Pitkäaikaissairas taas usein tietää tarkemmin kuinka monta lusikkaa on jäljellä.

Energia voi loppua kesken päivän, kaikkea ei jaksa tehdä saman päivän aikana ja siksi pitää valita, mihin omat lusikat eli energian käyttää. Esimerkiksi: jos käyt koulussa ja harrastamassa, lusikat voivat loppua kesken, jolloin et ehkä jaksa nähdä kavereita samana päivänä.

Tutustu Nurekatiimin Päivä reumaatikkojen kanssa -lusikkateoriapäivityksiin Instagramissa.

Päivä reumaatikkojen kanssa -instagramjulkaisu, jossa näkyy neljä nuorta ja tittelit, kuten AMK tradenomi, myyjä ja Amis sote. Teksti Katso julkaisu Nurekatiimin Instagramissa.

Lusikoiden määrä vaihtelee päivittäin, joskus on parempia ja joskus huonompia päiviä.

  • Kipupäivänä voi olla vähemmän lusikoita
  • Huonosti nukuttu yö voi viedä muutaman lusikan
  • Jos teit eilen paljon, saattaa tänään olla vähemmän lusikoita käytössä
  • Hyvänä päivänä saattaa olla muutama lisälusikka
  • Toimiva lääkitys voi antaa muutaman lusikallisen lisää energiaa

Muista, että sinun ei tarvitse jaksaa kaikkea. On ok levätä ja säästää lusikoita itselle tärkeimpiin asioihin. Oman jaksamisen kuuntelu ei ole laiskuutta. Kuinka monta lusikkaa sinulla on käytössäsi tänään? Mihin haluat käyttää ne?

Voit lukea suomennetun version Christine Miserandinon tarinasta täällä: https://tnfinland.fi/lusikkateoria/

Mikä auttaa sinua jaksamaan?

Ravitsemusterapeutin terveiset

Syötkö säännöllisesti? On tärkeää syödä säännöllisesti päivän mittaan, jotta elimistösi saa tasaisesti energiaa ja nälkä ei kasva liian suureksi. Sopiva ateriaväli on noin 3-4 tuntia. Reumasairauksissa tulehdus kuluttaa energiaa ja proteiineja. Tämän takia tulehduksen aktiivisessa vaiheessa on erityisen tärkeää pitää huolta säännöllisestä ja riittävästä syömisestä.

Huomio välipaloihin! Välipalojen ansioista ateriaväli ei veny liian pitkäksi ja energiataso pysyy hyvänä. Makeiset, virvoitusjuomat ja muut sokeripitoiset ruoat antavat nopeasti energiaa, mutta eivät pidä kylläisenä pitkään. Parempia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi hedelmä, mysli-jogurtti marjoilla tai täysjyväleipä margariinilla, juustolla ja paprikaviipaleilla.

Mitä enemmän värejä, sen parempi! Kasvikset, hedelmät ja marjat kaikissa väreissään sisältävät elimistölle välttämättömiä vitamiineja ja kivennäisaineita. Niitä suositellaan syötävän kuusi omaa kourallista päivittäin. Määrä täyttyy helposti, kun valitset jokaiselle aterialle jotain kasvista, hedelmää tai marjaa. Niitä voit syödä sellaisenaan tai kokeilla vaikkapa marjasmoothieta aamiaisella, hedelmäsalaattia välipalalla, uunijuureksia päivällisellä tai dippikasviksia iltapalalla.

Luut lujiksi! Luusi kehittyvät noin 20 ikävuoteen asti. Ne tarvitsevat rakennusaineikseen kalsiumia ja D-vitamiinia. Maitovalmisteet ovat erinomainen kalsiumin lähde, mutta saat sitä myös muun muassa kalasta ja kaalista. Hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat esimerkiksi D-vitaminoidut maitovalmisteet ja kala. Kaikille 2–17-vuotiaille suositellaan D-vitamiinia ravintolisänä 7,5 μg päivittäin, ellei lääkärisi toisin määrää.

Pehmeää rasvaa nivelille! Elimistösi tarvitsee ruoasta pehmeää rasvaa toimiakseen normaalisti. Pehmeään rasvaan kuuluvat myös omega-3-rasvahapot, jotka voivat lievittää niveltulehduksen oireita. Hyviä pehmeän rasvan lähteitä ovat kasviöljyt, margariinit, rasvainen kala, öljypohjainen salaatinkastike, pähkinät ja siemenet.

Juomilla on väliä! Paras juoma janoon on vesi tai maustamaton kivennäisvesi. Ruokajuomaksi sopii rasvaton maito, piimä tai kalsiumilla täydennetty kasvijuoma (esimerkiksi soijajuoma). Mehuissa, virvoitus- ja energiajuomissa on runsaasti sokeria ja hampaille haitallisia happoja, minkä takia niitä kannattaa juoda vain silloin tällöin. Nestettä on hyvä juoda vähintään 1-1,5 litraa joka päivä.

Ruokavaliosta apua reumaan? Ruoan vaikutusta reumasairauksiinon tutkittu vasta vähän. Tutkimusten mukaan paljon kalaa ja kasviksia sisältävä ruokavalio on hyväksi. Monipuolinen ruokavalio on tärkeä osa reumasairauden hoitoa ja auttaa sinua voimaan paremmin. Reumasairautta ei kuitenkaan voi hoitaa ruokavaliolla, vaan reumalääkitys on sen ensisijainen hoitomuoto.

Hyvä ruokavalio ei vaadi ihmetekoja! Syömiseen kannattaa suhtautua rennosti ja joustavasti: yksittäinen ruoka-aine ei tee ruokavaliostasi terveellistä tai epäterveellistä, vaan kokonaisuus ratkaisee. Jos haluat muuttaa ruokavaliotasi, kannattaa keskittyä yhteen tavoitteeseen kerrallaan. Konkreettinen tavoite voi olla esimerkiksi ”syön välipalaksi suklaapatukan sijaan hedelmän” tai ”juon janoon mehun sijaan vettä”. Kun ruokavaliomuutoksen pilkkoo pieniksi tavoitteiksi, se on helpompi toteuttaa.

Terveisin,

Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Hyvän välipalan tarkistulista

Onko välipalassasi …

  • kasvista, hedelmää tai marjaa
  • proteiinipitoista ruoka-ainetta (esim. maitotuotetta, leikkelettä tai pähkinää)
  • täysjyväviljavalmistetta (esim. täysjyväleipää, -mysliä tai -muroja)?

Lisätietoa ravitsemuksesta löydät Reumaliiton verkkosivuilta.

Piirroskuvassa omena, marjoja, parsakaali, kala, pähkinöitä, leipä, maitotölkki ja juomalasi.

Kuvituskuvat: Eeva Säilä

Iso, vihaisen näköinen tumma ja piikikäs olio katsoo huppu päässä istuvaa nuorta, jonka käset on kiedottu polvien ympärille.

Tunteet

Krooninen eli pitkään jatkuva kipu voi aiheuttaa mielialan laskua ja turhautumista. Kipu saattaa vaikeuttaa keskittymistä ja viedä energiaa arjesta. Näiden tunteiden kanssa et ole yksin.

Kipu, väsymys ja turhautuminen voivat tehdä yhteydenpidosta kavereihin, koulunkäynnistä tai työnteosta haastavaa. Kaikki eivät välttämättä ymmärrä, mitä reumasairaus tarkoittaa tai millaisia vaikeuksia koet arjessasi, etenkin silloin, kun kipu ei näy ulospäin.
On tärkeää kertoa tunteistasi esimerkiksi huoltajalle, kavereille tai muille läheisille, jotta saat tukea ja apua. Asioiden kanssa ei tarvitse pärjätä yksin, vaikka se joskus tuntuisi luontevalta.
Suomessa reumasairauteen sairastuu vuosittain noin 150–200 lasta ja nuorta, joten et todellakaan ole yksin. Ne, joilla on todettu reumasairaus lapsuudessa ja jotka ovat kasvaneet aikuisiksi, elävät usein onnellista ja kivutonta elämää sairaudesta huolimatta. Heillä on perhe, ura, harrastuksia, matkustelua ja ystäviä aivan kuten muillakin.

Haluaisitko puhua jollekin tilanteestasi?

Reumasairaus on suuri muutos elämässä, erityisesti jos olet joutunut luopumaan joistakin sinulle tärkeistä asioista. Harrastukset, koulunkäynti ja tulevaisuuden suunnitelmat voivat tuntua juuri nyt epävarmoilta tai kysymysmerkeiltä. Keskustelemalla ammattilaisen kanssa voit saada selkeyttä, tukea ja apua uuden tilanteen käsittelyyn.

Kesällä 2025 aloitettiin terapiatakuu (Terveydenhuoltolaki) eli lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. Apu on maksutonta, ja terapiaan voi mennä syystä tai toisesta.

Ota terapia puheeksi esimerkiksi lääkärin, hoitajan, oman terveysaseman, nuorisotalon henkilöstön, sosiaalipalvelun, kuntasi nettiterveysportaalin, koulun henkilöstön esim. kuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa (oman koulusi nettisivujen kautta voit löytää kehen olla yhteydessä). Voit myös kysyä asiasta esimerkiksi chattaamalla tai soittamalla Nuortennettiin.

Sairastamisen ajatuspolku

Pitkäaikaiseen sairauteen tottumiseen menee oma aikansa. Tältä polulta löytyy erilaisia askelmia.

  • Kokeile, jos puhuisitkin sairaudesta vastaanottajana tai vastaajana kuvan mukaan.
Puhelimen ruutu, jossa näkyy viestiketju, vuoroin harmaalla, vuoroin vihreällä puhekuplalla.
Harmaalla pohjalla: En voi puhua sairaudestani. En voi ajatella sairauttani.
Vihreällä pohjalla: Voin puhua sairaudestani ja miettiä sitä, se on osa minua.
Harmaalla pohjalla: Reuma estää minua tekemästä tärkeitä asioita.
Vihreällä pohjalla: Reuma ei estä tekemästä tärkeitä asioita.
Harmaalla pohjalla: En voi harrastaa mitään.
Vihreällä pohjalla: Voin harrastaa melkein mitä vaan.
Harmaalla pohjalla: Parempi, etten näytä harmiani sairastumiseen liittyen.
Vihreällä pohjalla: Minua saa harmittaa. AIna ei tunnu kurjalta, myöhemmin ehkä helpottaa.
Harmaalla pohjalla: Kaikki minussa muuttui, kun sairastuin.
Vihreällä pohjalla: Olen ihan yhtä hyvä tyyppi kuin ennenkin.
Harmaalla pohjalla. Olen ainoa lapsi maailmassa, joka sairastui.
Vihreällä pohjalla: Melkein 200 lasta sairastuu Suomessa lastenreumaan vuosittain.
Harmaalla pohjalla: En voi millekään mitään.
Vihreällä pohjalla: Voin itse vaikuttaa vointiini hyvinkin paljon.
  • Huomaatko, miten erilaiselta sairaus näyttää ja tuntuu ajatuksistasi riippuen?

Tekstit: Hanna Vuorimaa ja Iina Alho

Alkuperäinen kuva: Kimmo Jalava, jonka voi ladata A4-tauluna täältä.