Yhdistyksen johtaminen ja kehittäminen
Tältä sivulta löydät tietoa ja työkaluja yhdistyksen johtamiseen, kehittämiseen ja hallitustoimintaan.
Tältä sivulta löydät tietoa ja työkaluja yhdistyksen johtamiseen, kehittämiseen ja hallitustoimintaan.
Yhdistyksen vuosikokous käyttää yhdistyksessä ylintä päätäntävaltaa. Kokouksessa jäsenet pääsevät vaikuttamaan muun muassa siihen, ketä valitaan hallitukseen ja millaista toimintaa yhdistyksessä on.
Yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Jos sitä ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella yhdistyksen jäsenellä oikeus vaatia kokouksen pitämistä. Yhdistyksen säännöissä määritellään miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle.
Yhdistyslaissa ja yhdistyksen säännöissä määritellään, mistä asioista yhdistyksen kokouksessa on päätettävä. Jos yhdistyksessä järjestetään vain yksi sääntömääräinen kokous, vuosikokous, syys- ja kevätkokouksen asiat käsitellään tässä yhdessä kokouksessa.
Yhdistyksen asiakirjat ovat todistusvoimaisia ja laillisesti päteviä dokumentteja. Ne on tarkoitettu yhdistyksessä useiden henkilöiden luettavaksi ja myös virittämään keskustelua näiden henkilöiden kesken.
Yhdistyksen asiakirjat annetaan nähtäväksi yhdistyksen jäsenille. Näin he tietävät, mitä päätöksiä yhdistyksessä on tehty (yhdistyksen kokousten pöytäkirjat), mitä on tehty (vuosikertomus) ja mitä on suunniteltu (toimintasuunnitelma). Yhdistyksen asiakirjoja ei sen sijaan anneta ulkopuolisille, sillä ne eivät ole julkisia. Poikkeuksena ovat yhdistyksen perustamisasiakirjat, eli ne paperit, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin.
Sama perusperiaate koskee yhdistyksen hallituksen asiakirjoja: ne eivät ole julkisia. Esimerkiksi yhdistyksen jäsenillä ei ole automaattisesti oikeutta nähdä niitä. Yhdistyksen säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että jäsenillä on oikeus tutustua hallituksen pöytäkirjoihin. Yhdistyksen jäsenellä on oikeus saada ote pöytäkirjan kohdasta, jos hallituksen kokouksessa on käsitelty jotakin häneen liittyvää asiaa.
Tutustu Opintokeskus Siviksen sivustoon Kokouskäytännöt.fi, joka tarjoaa kattavan tietopaketin yhdistysten kokouskäytännöistä. Sivustolta löydät muun muassa tietoa erilaisista kokoustyypeistä, vaadittavista käytännön toimista, äänestämisestä sekä kokousten jälkeisistä toimista.
Yhdistyksen toimeenpaneva elin on hallitus, joka toimii yhdistyksen kokouksen alaisena. Hallituksen tulee seurata jatkuvasti ja aktiivisesti yhdistyksen toimintaympäristöä ja toimintaa. Hallitus tekee yhdistyksen kokoukselle esityksiä, joiden avulla yhdistyksen toiminnan on mahdollista kehittyä.
Yhdistyksen kokouksessa valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös yhdistyksen puheenjohtajaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus nimeää keskuudestaan ja/ tai ulkopuolelta vastuuhenkilöitä hoitamaan yhdistyksen eri asioita. Hallitus voi myös asettaa avukseen toimikuntia tai jaostoja, joille se tarvittaessa vahvistaa toimintaohjeen.
Hallituksen jäsenet osallistuvat päätösten tekoon tasavertaisina jäseninä. He toimivat omalta osaltaan parhaan taitonsa ja kykynsä mukaan. He toimivat yhdistyksen edun mukaisesti kulloisenkin toimintasuunnitelman ja yhdistyksen sääntöjen puitteissa. Hallituksen jäsenet osallistuvat aktiivisesti työryhmiin, varainhankintaan, tiedottamiseen jne. hallituksen päätöksen mukaisesti.
Tutustu tarkemmin hallituksen tehtäviin sekä eri roolien pikaperehdytyksiin:
Yhdistyksellä on oltava hallitus, jolla on yhdistyksen säännöissä määritellyt tehtävät, lakimääräiset tehtävät, lain mukaan mahdolliset tehtävät sekä muita tehtäviä.
Hallituksen vastuulla ovat lakimääräisesti seuraavat tehtävät:
Yllä mainitut lait löydät:
Yhdistyslaki, linkki Finlexin sivuille
Kirjanpitolaki, linkki Finlexin sivuille
Tilintarkastuslaki, linkki Finlexin sivuille
Yhdistyksen hallituksella on monenlaisia tehtäviä lakisääteisten ja säännöissä määrättyjen lisäksi. Näitä ovat esimerkiksi:
Puheenjohtajan rooli
Puheenjohtaja on yhdistyksen tärkein toimihenkilö. Hänen tehtävänsä on huolehtia kokonaisuudesta eli siitä, että yhdistys toteuttaa yhdistyksen perustehtäviä. Puheenjohtaja johtaa ja valvoo sekä kehittää hallituksen työskentelyä. Hän toimii myös yhdistyksen keulakuvana jonka tehtäviin kuuluvat edustaminen, verkostoituminen ja yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa. Puheenjohtaja vastaa yhdessä hallituksen kanssa toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista.
Puheenjohtajan on hyvä yhdessä hallituksen kanssa sopia toimivasta työnjaosta, jotta kukaan ei kuormitu liikaa. Hyvä puheenjohtaja osaa hyödyntää hallituksen ja yhdistyksen jäsenten ja vapaaehtoisten osaamista ja innokkuutta ja jakaa tehtäviä ja vastuita toimijoiden taitojen, ajankäyttömahdollisuuksien ja kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Vastuun antaminen ja jakaminen sopivan kokoisissa palasissa myös sitouttaa ja motivoi toimijoita, eikä kaikki ole yhden toimijan harteilla. Puheenjohtaja näyttää esimerkkiä omalla innostuksellaan ja toiminnallaan ja luo yhdistykseen avointa ja arvostavaa ilmapiiriä.
Niitä tehtäviä, jotka eivät ole lakisääteisiä, voidaan jakaa yhdistyksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tai muiden hallituksen jäsenten kesken.
Puheenjohtajan lakisääteiset, yhdistyslaissa määritellyt tehtävät
Yllä mainitut lain määrittämät tehtävät eivät työllistä puheenjohtajaa merkittävästi. Yhdistyksen puheenjohtajan tehtävät keskittyvät käytännössä hallituksen ja sen työskentelyn johtamiseen sekä ulkoisten suhteiden hoitamiseen. Alla on listattu puheenjohtajan muita tehtäviä. Moni tehtävä on sellainen, joita puheenjohtaja voi (ja kannattaa) delegoida muiden tehtäväksi tai voidaan sopia tehtävien hoitamisesta esimerkiksi työpareina.
Puheenjohtajan muita tehtäviä
Koulutuspolku
Tutustu tarkemmin Siviksen koulutustarjontaan tästä linkistä.
Tutustu ja perehdy
Puheenjohtajan on syytä perehtyä ainakin seuraaviin: Yhdistyksen omat säännöt, yhdistyksen toimintakertomus, toimintasuunnitelma, talousarvio ja tilinpäätös kokonaisuudessaan sekä yhdistyslaki.
Yhdistysten hyvä hallintotapa -suosituksen löydät tämän linkin takaa.
Tukea puheenjohtajalle antavat
Varapuheenjohtajan tehtävät
Varapuheenjohtaja on puheenjohtajan tuki. Varapuheenjohtajan tehtävänä on toimia puheenjohtajan sijaisena silloin, kun tämä on estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Varapuheenjohtaja voi siten kutsua hallituksen kokouksen koolle sekä johtaa kokousta. Hyvää käytäntöä on se, että varapuheenjohtaja avustaa puheenjohtajaa eri tehtävissä sen mukaan, mitä yhdistyksen hallituksessa sovitaan. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voivat myös keskenään jakaa puheenjohtajalle
kuuluvia tehtäviä. Varapuheenjohtajan on siis hyvä perehtyä yhdistyksen asioihin yhtä huolellisesti ja laajasti kuin puheenjohtajankin.
Alla muistilistaa uuden puheenjohtajan toiminnan aloittamisen tueksi. Kaikkia listattuja asioita puheenjohtajan ei tarvitse tehdä itse, tehtäviä kannattaa jakaa. Puheenjohtaja kuitenkin johtaa hallituksen työtä.
Sihteerin rooli
Puheenjohtajan työparina toimii yleensä yhdistyksen sihteeri. Sihteerin tehtäviä ei ole mainittu yhdistyslaissa, mutta yleensä hänelle kuuluu kirjallisia käytännön tehtäviä. Hallitus valitsee sihteerin yhdistyksen sääntöjen mukaan joko joukostaan tai sen ulkopuolelta.
Sihteerin rooli on merkittävä toimivan yhdistyksen kannalta. Puheenjohtajan ja sihteerin keskinäinen työnjako riippuu yhdistyksessä vallitsevasta toimintakulttuurista ja tutuksi tulleista toimintatavoista. Sujuvan työskentelyn ja hyvän ilmapiirin vuoksi työnjaosta kannattaa käydä avointa keskustelua henkilöiden vaihtuessa, sekä palata niihin aika ajoin ja tarkistaa, kaipaavatko toimintatavat päivitystä.
Alla on listattu yleisimpiä sihteerin tehtäviä. Tehtävissä voi kuitenkin olla yhdistyskohtaisia eroja. Tärkeintä on, että omassa yhdistyksessä selkeästä tehtävänjaosta on sovittu, jolloin kaikkien on helpompi ja mukavampi toimia.
Sihteerin tehtäviä
Koulutuspolku
Tutustu ja perehdy
Sihteerin on syytä perehtyä ainakin seuraaviin: Yhdistyksen omat säännöt, yhdistyksen vuosikertomus, toimintasuunnitelma, talousarvio ja tilinpäätös kokonaisuudessaan sekä yhdistyslaki. Kannattaa tutustua myös Yksityiset Keskusarkistot – Arkistointioppaaseen sekä alempana jäsenasioiden hoitajan kohdalla mainittuihin tietosuojaan liittyviin materiaaleihin.
Tukea sihteerille antavat
Rahastonhoitajan rooli
Rahaston-/taloudenhoitaja on hallituksen sääntömääräinen toimihenkilö, jonka hallitus valitsee keskuudestaan tai sen ulkopuolelta. Mikäli hän on valittu hallituksen ulkopuolelta, hänellä on hallituksen kokouksissa ainoastaan puheoikeus, ei äänioikeutta.
Rahastonhoitajan vastuulla on yhdistyksen varojen ja raha-asioiden käytännön hoitaminen yhteistyössä puheenjohtajan kanssa. Rahastonhoitaja hoitaa yhdistyksen rahavaroja (pankkitilit, käteiskassa, maksuvalmius, mahdollinen korkotuoton seuraaminen). Yhdistyksen pankkitilin tilinkäyttöoikeus on yleensä rahastonhoitajalla ja puheenjohtajalla. Rahastonhoitaja myös avaa ja lopettaa pankkitilin hallituksen päätöksellä. Hallituksen kokouksissa rahastonhoitaja antaa sovituin määräajoin selvityksen yhdistyksen taloudesta. Rahastonhoitaja vastaa yhdistyksen kirjanpidosta. Jos kirjanpidon hoitaa esimerkiksi tilitoimisto, huolehtii rahastonhoitaja, että kaikki tulo- ja menotositteet ovat tallessa ja asianmukaisia. Rahastonhoitaja valmistelee talousarvio- ja tilinpäätösesityksen yhdessä puheenjohtajan kanssa.
Rahastonhoitajan tehtävät
Koulutuspolku
Tutustu ja perehdy
Rahastonhoitajan on syytä perehtyä ainakin seuraaviin: Yhdistyksen omat säännöt, yhdistyksen vuosikertomus, toimintasuunnitelma, talousarvio ja tilinpäätös kokonaisuudessaan.
Seuraavat lait ovat hyödyllisiä rahastonhoitajan tehtävissä:
Yhdistyslaki, linkki Finlexin sivuille
Kirjanpitolaki, linkki Finlexin sivuille
Kirjanpitoasetus, linkki Finlexin sivuille
Tilintarkastuslaki, linkki Finlexin sivuille
Rahankeräyslaki, linkki Finlexin sivuille
Tulorekisteri, linkki sivustolle
Tuloverolaki, linkki Finlexin sivuille
Arpajaislaki, linkki Finlexin sivuille
Tutustu myös:
Eurot ojennukseen – Yhdistyksen talousopas, PDF (Ossi Viljakainen, KSL ry)
Liikuntavastaavan roolin kuvaus on tulossa tähän myöhemmin.
Jäsenasioiden hoitajan rooli
Yhdistyslain mukaan yhdistyksen on pidettävä jäsenistään luetteloa, joka on henkilörekisteri. Yhdistyksen jäsenluettelo on laissa määritelty henkilörekisteri. Tätä tehtävää varten on yhdistyksessä hyvä olla vastuuhenkilö, eli jäsenasioiden hoitaja. Jäsenasioiden hoitajana voi toimia joku (tai jotkut – jäsenasioiden hoitajana olisi hyvä olla nimettynä kaksi henkilöä) hallituksen jäsenistä taikka hän voi olla hallituksen, jopa yhdistyksen ulkopuolinen henkilö. Jäsenasioiden hoitaja on rooli, ei luottamustoimi. Näin ollen rooli merkitään Kilta-rekisterissä välilehdellä Rooli.
Hallitus valitsee jäsenasioiden hoitajan yhdistyksen sääntöjen mukaan joko joukostaan tai sen ulkopuolelta. Tämän jälkeen hallituksen puheenjohtaja ja valittu jäsenasioiden hoitaja allekirjoittavat Kilta-rekisterin salassapitosopimuksen, jonka voi pyytää liiton Kilta-rekisterin pääkäyttäjältä. Sopimus lähetetään liittoon ja liitosta toimitetaan sähköpostitse jäsenasioiden hoitajalle henkilökohtaiset Kilta-tunnukset.
Alla on listattu yleisimpiä jäsenasioiden hoitajan tehtäviä. Tehtävässä voi kuitenkin olla yhdistyskohtaisia eroja. Tärkeintä on, että omassa yhdistyksessä on sovittu selkeästä tehtävänjaosta, jolloin kaikkien on helpompi ja mukavampi toimia.
Jäsenasioiden hoitajan tehtäviä
Koulutuspolku
Tutustu näihin
Tukea jäsenasioiden hoitajalle antavat
Alla listattuna muita mahdollisia vastuuhenkilöitä yhdistyksen toiminnassa. Yhdistyksellä voi olla muitakin, hallituksen nimeämiä vastuuhenkilöitä tai rooleja.
Yhdistyksen tarpeellisia toimintoja voi seurata Reumaliiton vuosikellosta. Yhdistykset voivat siitä mukailla edelleen itselleen oman vuosikellon itselleen sopivassa muodossa. Tutustu tarkemmin Reumaliiton yhdistysten toiminnan tueksi tekemään vuosikelloon:
Lähde kehittämään yhdistyksesi toimintaa sen omista tarpeista ja nykytilasta käsin! Itsearviointi on tarkoitettu yhdistyksen hallituksen jäsenille oman toiminnan arviointiin, vahvuuksien esille nostamiseen ja kehittämistarpeiden hahmottamiseen. Arvioinnin tulosten käsittelyn yhteydessä hallitus tarkastelee havaittuja kehittämistarpeita sekä valitsee niistä itselleen sopivimmat hyviksi katsomalleen ajanjaksolle.
Yhdistysten puheenjohtajien tulee huolehtia siitä, että yhdistyksen hallituksen uuden kokoonpanon yhteystiedot päivitetään heti järjestäytymiskokouksen jälkeen Kilta-rekisteriin. Päivityksen yhteydessä päätetään myös poisjääneen luottamushenkilön kausi. Myös uuden puheenjohtajan tiedot tulee päivittää Kilta-rekisteriin.