Järjestöt ja ammattilaiset: Suomi tarvitsee strategian, joka edistää tuki- ja liikuntaelinten terveyttä
Jos suomalaiset halutaan pitää kunnossa, koko väestön fyysinen toimintakyky pitää nostaa terveyspolitiikan keskiöön, muistuttavat reuma-alan järjestöt ja ammattilaiset.
Tuki- ja liikuntaelinten ongelmat koskettavat yli 1,7 miljoonaa suomalaista. Ne ovat yksi merkittävimmistä toimintakyvyn heikkenemisen ja sairauspoissaolojen syistä.
Eduskuntapuolueiden tavoite parantaa suomalaistan fyysistä toimintakykyä 15 prosentilla vuoteen 2040 mennessä ei onnistu, ellei tuki- ja liikuntaelinterveyttä huomioida aiempaa paremmin.
Erityisesti pitkäaikaiset reuma- ja muut tuki- ja liikuntaelinsairaudet voivat vaikuttaa ratkaisevasti ihmisen työ- ja opiskelukykyyn, arkeen, osallisuuteen ja elämänlaatuun. Väestön ikääntyminen lisää sekin painetta sosiaali- ja terveyspalveluille.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat Kelan mukaan mielenterveyden ohella suurin sairauspoissaolojen syy. Liikkumattomuus aiheuttaa vähintään 3,2 miljardin euron vuosittaiset kustannukset, arvioidaan Valtioneuvoston selvityksessä.
“Jos suomalaisten toimintakykyä halutaan aidosti parantaa, tuki- ja liikuntaelinsairaudet on tunnistettava yhdeksi keskeisimmistä ratkaisukohteista. Kyse ei ole vain terveydenhuollosta vaan myös työurista, osallisuudesta ja julkisen talouden kestävyydestä”, sanoo reumasairauksien erikoislääkäri, Suomen Reumatologisen Yhdistyksen puheenjohtaja Anne Kerola.
Ilman sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama palvelutarve ja kustannuspaine kasvavat merkittävästi. Reuma- ja muiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien kokonaiskustannusten arvioidaan olevan Suomessa useita miljardeja euroja vuodessa.
Reuma- ja muissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa ratkaisevaa on varhainen tunnistaminen, oikea-aikainen hoito ja tarvittaessa tehokas lääkitys. Liikunta on olennainen osa hoitoa, kuntoutusta ja omahoitoa kaikissa sairausryhmissä.
“Liikunta ei ole tuki- ja liikuntaelinsairauksissa hoidon lisäosa, vaan keskeinen osa omahoitoa ja kuntoutusta”, Reumaliiton toiminnanjohtaja Anu Uhtio sanoo.
“Nykyisessä hallitusohjelmassa tuki- ja liikuntaelinsairauksia ei mainita lainkaan. Tämä epäkohta on korjattava seuraavassa hallitusohjelmassa”, Uhtio jatkaa.
Kansallinen strategia kokoaisi hajanaiset toimet ja tiedon yhteen
Järjestöjen esittämä kansallinen tuki- ja liikuntaelinterveysstrategia kokoaisi ennaltaehkäisyn, varhaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen, liikunnan ja työkyvyn vahvistamisen yhdeksi vaikuttavaksi kokonaisuudeksi.
Strategian keskeisiä toimenpiteitä olisivat ennaltaehkäisy ja varhainen tuki, toimivat ja yhtenäiset hoito- ja kuntoutusketjut, työkyvyn vahvistaminen, potilasjärjestöjen osaamisen ja kokemustiedon hyödyntäminen ja tutkimuksen ja tiedolla johtamisen vahvistaminen.
Fyysinen toimintakyky on osa yhteiskunnan resilienssiä. Toimintakykyinen väestö selviytyy paremmin arjessa, työelämässä ja kriisitilanteissa. Siksi tuki- ja liikuntaelinterveyteen panostaminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä.
Suomen Reumaliitto, Suomen Reumahoitajayhdistys, Suomen Reumatologinen Yhdistys, Reumasairauksien koordinaatiokeskus ja Suomen Reumanuoret esittävät, että kansallinen tuki- ja liikuntaelinterveysstrategia kirjataan tulevien vuosien pitkäjänteiseksi terveyspoliittiseksi tavoitteeksi ja osaksi hallitusohjelmatyötä.
Ehdotus kansalliseksi tuki- ja liikuntaelinterveysstrategiaksi
