Päkiäleikkaus
Jalkaterän alueen niveltulehdukset ovat yleisiä nivelreumaa sairastavilla. Varsin usein tulehduksellinen nivelsairaus alkaa päkiästä. Vähitellen tulehdus vaurioittaa nivelkapselin ja niveltuhon eteneminen johtaa nivelen epävakauteen. Jänteiden tulehdus muuttaa ojentaja- ja koukistajajänteiden sekä jalan lihasten tasapainoa ja johtaa virheasentoihin. Isovarvas pyrkii kääntymään muihin varpaisiin päin ja sen tyveen muodostuu vaivaisenluu. Varpaiden kärjet vetäytyvät koukkuun aiheuttaen vasaravarvasmuodostuman. Jalkapöydän luiden päät painuvat alaspäin ja jalkapohjaan muodostuu känsiä. Jalan etuosan muutoksiin vaikuttavat samanaikaiset reumamuutokset jalan keski- ja takaosissa. Lattajalka kehittyy, kun jalkaholvit madaltuvat. Sopivien kenkien löytäminen alkaa olla vaikeaa.
Leikkaukseen valmistautuminen
Ennen leikkausta tulee hoitaa ihon hautumat, rikkoutumat ja sienitulehdukset.
Leikkauksen kulku
Jalkateräleikkaus tehdään yleensä selkäydinpuudutuksessa. Vaivaisenluu hoidetaan luuduttamalla tulehduksen tai nivelrikon tuhoama isovarpaan tyvinivel. Luudutuksen tukena käytetään metallisia ruuveja tai levyjä. Mikäli rustovaurioita nivelessä ei vielä ole, voidaan nivel jättää liikkuvaksi oikaisemalla virheasento jalkapöydänluun tyven alueelta.
Vasaravarpaita voidaan oikaista monella tavalla riippuen virheasennosta. Mikäli varpaiden tyvinivelet ovat hyvin säilyneet, mutta nousseet virheasentoon, voidaan varvas palauttaa paikalleen lyhentämällä jalkapöydänluuta (osteotomia). Mikäli tyvinivel on tuhoutunut, nivel oikaistaan poistamalla jalkapöydänluun pää (caputresektio). Varpaita suoristetaan nivelten jäykistyksellä tai jännevapautuksella. Toisinaan varpaan asentoa tukemaan jätetään ulkoinen piikki, joka poistetaan poliklinikalla noin 3–4 viikon kuluttua leikkauksesta.
Leikkauksen jälkihoito
Leikkauksen jälkeisinä päivinä jalka pidetään kohoasennossa turvotuksen ja kivun estämiseksi. Jalkaa voi alkaa varovasti liikutella puudutuksen haihduttua. Leikkauksen jälkeen jalalla saa useimmiten astua täydellä painolla, mutta nivelten luutumista edistämään ja suojaamaan käytetään kuuden viikon ajan hoitokenkää, jonka saa mukaan leikkausyksiköstä. Sauvoja käytetään liikkumisen tukena etenkin ensimmäisinä viikkoina. Ompeleet poistetaan kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Kontrollikäynnin yhteydessä poistetaan mahdolliset piikit. Toisinaan suositellaan varpaiden tukemista hyvään ryhtiin sidonnalla, kunnes kudokset ovat parantuneet. Nivelten luutumista seurataan röntgenkuvauksella.
Leikkauksen jälkeen huomioitavaa
Jalan biomekaniikan kannalta jalkaluiden päiden poisto ei ole paras mahdollinen toimenpide. Leikkaus auttaa kuitenkin eniten oireita aiheuttavaan päkiäkipuun suurimmalla osalla potilaista. Kävelykyky paranee ja jalkaterä mahtuu kenkään. Tilanne voi kuitenkin huonontua vuosien kuluessa.
Isovarpaan luudutus vähentää kipua, parantaa tasapainoa ja pienentää myös muiden varpaiden virheasennon riskiä. Isovarpaan tyvinivelen luudutus vaikeuttaa päkiällä ponnistamista ja varpaille nousua. Käytännössä kuitenkin normaali kävely, hiihto ja useimmat harrastukset onnistuvat tyvinivelen luudutuksen jälkeen. Päkiästä hyvin rullaava jalkine helpottaa liikkumista leikkauksen jälkeen.
Päkiäleikkauksesta toipuu yleensä kolmessa kuukaudessa. Mikäli luudutettu nivel kipuilee tämän jälkeenkin, voi kyseessä olla luutumaton tilanne. Kipeä ja luutumaton nivel voidaan tarvittaessa leikata uudelleen.
Tiedot päivittänyt 5/2026 LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, reumaortopedi Outi Päiväniemi.
Uusimmat artikkelit
Kyynärnivelen tekonivelleikkaus
Kyynärpään tekonivelleikkaus tehdään kivun tai toimintakykyä heikentävän liikealan rajoittumisen tai nivelen löysyyden vuoksi, mikäli nivelpinnat ovat jo merkittävästi vaurioituneet.
Ylemmän nilkkanivelen luudutus
Ylemmän nilkkanivelen (TC-nivel) luudutusleikkaus tehdään, jos nivel on tuhoutunut tulehduksellisen nivelsairauden, nivelrikon tai vamman seurauksena. Leikkauksella voidaan myös korjata nilkan virheasentoa.
Mikroskooppinen polyangiitti (MPA)
Mikroskooppinen polyangiitti (MPA) on ensisijaisesti pieniin valtimoihin kohdistuva verisuonitulehdus eli vaskuliitti. Se kuuluu neutrofiilien sytoplasmavasta-aineisiin liittyviin ANCA-vaskuliitteihin.
