Vaikuttaminen

Yhteiskunnan kannalta esimerkiksi reumaa sairastavien kohdalla hyvä hoitotulos säästää yhteiskunnan kuluja, sillä sairaus aiheuttaa pysyviä vaurioita ilman hyvää hoitoa. Oikea-aikaisella ja kokonaisvaltaisella hoidolla pystytään säilyttämään suurimman osan työ- ja toimintakyky.

Reumaliiton ratkaisuehdotus:

• Lääkkeiden vuosiomavastuun (626,94 euroa) maksaminen osissa täytyy mahdollistaa.
• Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot on yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi, ja niissä on huomioitava hyvinvointialueen erityispiirteet.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ei tule lisätä.

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta aktivoi, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toimintaa alueille, siksi sen edellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä. Pelkästään Reumaliiton 129 jäsenyhdistystä koskettaa noin 30 000 ihmisen elämää ympäri Suomen.

Vapaaehtoistyö on myös liikunnan harrastamisen kivijalka. Esimerkiksi Reumayhdistysten ryhmissä liikkui viime vuonna yli 2 500 henkilöä viikossa. Yhteensä sosiaali- ja terveysalan järjestöissä on noin 1,3 miljoonaa jäsentä ja niissä toimii vuosittain 500 000 vapaaehtoista ja 260 000 vertaistukijaa.

Toiminnallaan sosiaali- ja terveysalan järjestöt lisäävät ihmisten hyvinvointia, vähentävät yksinäisyyttä, tarjoavat vertaistukea ja matalankynnyksen liikuntaa, vähentävät eriarvoisuutta sekä nostavat kaikkien ääntä esiin keskusteluun. Järjestöjen toiminta on kuitenkin hyvin riippuvaista kuntien ja hyvinvointialueiden tuesta.

Reumaliiton ratkaisuehdotus:

• Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten taso on turvattava. Hallituksen on pidettävä kiinni parlamentaarisesta sovusta, jossa päätettiin rahoituksen tasosta vuoteen 2026 asti.
• Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta on merkityksellistä monille ja monin tavoin. Yhdistystoimintaa turhaan kuormittavan byrokratian keventämistä on jatkettava.

Suomessa ei ole riittävästi reuma- ja tules-alan ammattilaisia, mikä viivästyttää hoitoon pääsyä ja heikentää hoidon laatua. Reuma- ja tules-alan osaaminen perusterveydenhuollossa lisää hoitopolkujen sujuvuutta, jotka ovat myös yhteiskunnan kannalta kannattavia. Ihmiset saavat hoitoa oikea-aikaisemmin, joten työ ja toimintakyky säilyy parempana.

Reumaliiton ratkaisuehdotus:

• Reumatologian koulutus- ja erikoistumislääkärivirkoja on lisättävä. Jokaiseen yliopistosairaalaan tarvitaan jatkossa reumatologian professuuri.
• Perusterveydenhuollossa asiantuntijasairaanhoitajien roolia tulee vahvistaa. Reumahoitajia tulee kouluttaa lisää ja heidän reuma- ja muiden tules-sairauksien osaamista hyödyntää paremmin. Myös fysiatreja ja fysioterapeutteja tarvitaan enemmän.

Tulevaisuuden hyvinvointialueilla tehdään yhteistyötä ja kuullaan järjestöjä toiminnan kehittämisessä.

• Hyvinvointialueet tarvitsevat järjestöjä ja koska järjestöt ovat jo olemassa, ne kannattaa ottaa mukaan hyvinvointialueen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Yhdistykset tuntevat jäsenistönsä ja heidän tarpeensa sekä pystyvät siten tuomaan sairastavien ääntä kootusti esille.
• Viisaita ovat ne hyvinvointialueet, jotka tukevat vapaaehtoisvoimin toimivia yhdistyksiä alueensa ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
• Sosiaali- ja terveysalan järjestöt lisäävät ihmisten kokonaishyvinvointia ja toimintakykyä vähentämällä yksinäisyyttä ja tarjoamalla vertaistukea sekä tarjoamalla matalankynnyksen harrastus- ja liikuntatoimintaa kaikille halukkaille.

Reumaliiton 124 jäsenyhdistystä koskettaa noin 28 000 ihmisen elämää ympäri Suomen. Yhteensä sosiaali- ja terveysalan järjestöissä on noin 1,3 miljoonaa jäsentä ja niissä toimii vuosittain 500 000 vapaaehtoista ja 260 000 vertaistukijaa.

Tulevaisuuden hyvinvointialueilla ihmisten työ- ja toimintakyky säilyy parempana, kun sujuvat hoitopolut ja potilasjärjestöt auttavat sosiaali- ja terveyspalveluissa navigointia, hoitoon pääsy helpottuu ja terveydenhoidosta tehdään vaikuttavampaa.

• Hoitamattomat sairaudet, keskeneräiseksi jäävät hoitotapaamiset ja hoitosuunnitelman puute tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Hoitosuunnitelma tekeminen tulee vakiinnuttaa joka alueella.
• Nopea hoitoon pääsy perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon on keskeistä, jotta terveysongelmat eivät lisäänny tai pahene.
• Asiantuntijahoitajat tulee palauttaa perusterveydenhuoltoon. Osaava reuman hoito perusterveydenhuollossa sitouttaisi ihmisen paremmin omahoitoon ja vähentäisi erikoissairaanhoidon tarvetta.

Esimerkiksi Reumaliiton hoitopolkututkimuksesta (2023) selvisi, että kirjallisia hoitosuunnitelmia oli tehty kaikissa maakunnissa vain 22% vastaajalle (n=1800).

Tulevaisuuden hyvinvointialueilla liikunnallinen elämäntapa on osa ihmisten arkea, sillä se tukee monien sairauksien ennalta ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta.

• Yhdistykset järjestävät vapaaehtoistoimin liikuntarajoitteisille henkilöille liikuntapalveluita, joita ei ole lähtökohtaisesti tarjolla muilla palveluntuottajilla. Soveltavan liikunnan edistämiseksi hyvinvointialueiden kannattaakin hyödyntää järjestöjen osaamista ja asiantuntemusta.
• Aluehallinnolliset rajat eivät saa olla este ihmisten liikkumiselle. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tulee huomioida mahdolliset hallinnolliset esteet kunta ja hyvinvointialueiden rajoissa, esimerkiksi liikuntaesteisten kuljetusten osalta.
• Hyvinvointialueen ja kuntien on sovittava sote-järjestöavustamisen jatkumisesta kohtuullisina järjestöille, jotta toiminta voi jatkua.

Soveltavan liikunnan kohderyhmään kuuluvia on arviolta noin viidesosa Suomen väestöstä. Tämä tarkoittaa, että soveltaen liikkuvia henkilöitä, joilla on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus, löytyy arviolta jokaisen suomalaisen lähipiiristä, useampia.  

Vetovoimaisten kuntien edellytys on vireät ihmiset sekä aktiivinen yhdistyskenttä. Järjestöjen yhdistykset tarjoavat kuntalaisille tukea ja palveluja, johon viranomaiset eivät yksin pysty.

• Hyvinvointialueen ja kuntien on sovittava sote-järjestöjen yhdistysten avustamisen jatkumisesta ilman katkoksia osana hyvinvointialuestrategiaa.
• Vaikka vapaaehtoistoiminta on vastikkeetonta, ilman taloudellista tukea paikallisten yhdistysten ja vapaaehtoisten on vaikea toimia. Yhdistykset tarvitsevat rahoitusta toimintaansa ja tiloja käyttöönsä.
• Yhdistykset kannattaa ottaa mukaan kunnan toimintaan. Esimerkiksi vanhus- ja vammaisneuvostot edistävät järjestöjen välistä yhteistoimintaa ja edesauttavat vanhusten, vammaisten ja muiden erityisryhmien osallistumista.

Yhdistystoiminta kannustaa vapaaehtoisuuteen, joka on esimerkiksi monen kunnan harrastus- ja liikuntatoiminnan kulmakivi.

• Vapaaehtois- ja talkootyö on edullinen ja matalan kynnyksen liikunnan harrastamisen kivijalka. Tämä toiminta luo monissa kunnissa puitteet niillekin, joiden liikkumisessa on sairauden tuomia haasteita.
• Järjestöt auttavat vähentämään yksinäisyyttä ja lisäämään liikettä. Huolehditaan, että kunnissa on esteettömät mahdollisuudet liikkua ympärivuotisesti, mm. hiekoituksella, riittävällä ja iltaan saakka jatkuvalla valaistuksella ja levähdyspenkeillä.

Esimerkiksi reumayhdistysten ryhmissä liikkui viime vuonna yli 2 500 henkilöä viikoittain.