Siirry sisältöön

Vaikuttaminen

Reumaliiton vaikuttamistyö edistää reuma- ja muita tuki- ja liikuntaelisairauksia sairastavien etuja ja oikeuksien toteutumista.

Tuomme pitkäaikaissairaiden ääntä esille poliittiseen päätöksentekoon sekä yhteistyöhön viranomaisten, muiden järjestöjen ja liittojen sekä alan ammattilaisten kanssa.

Vaikuttamistoimintamme keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspoliittiset teemat, jotka koskettavat laajasti reuma- ja muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavia. Näitä ovat esimerkiksi maksutaakka eli lääke-, terveydenhuollon- ja matkakorvaukset, kuntoutus, terveydenhoitoon pääsy sekä se, että osaavia ammattilaisia olisi riittävästi.

Toiminnassa kuunnellaan kokemusta

Toimintamme kumpuaa reuma- ja tule-sairaiden tarpeista ja kokemista arjen haasteista. Ole siis meihin rohkeasti yhteydessä!

Ryhmä ihmisiä asema-aukiolla keltaisten jumppakuminauhojen kanssa.

Tavoitteemme eduskuntakaudelle 2023–2027

Yhteiskunnan kannalta esimerkiksi reumaa sairastavien kohdalla hyvä hoitotulos säästää yhteiskunnan kuluja, sillä sairaus aiheuttaa pysyviä vaurioita ilman hyvää hoitoa. Oikea-aikaisella ja kokonaisvaltaisella hoidolla pystytään säilyttämään suurimman osan työ- ja toimintakyky.

 

Reumaliiton ratkaisuehdotus:

  • Lääkkeiden vuosiomavastuun (626,94 euroa) maksaminen osissa täytyy mahdollistaa.
  • Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot on yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi, ja niissä on huomioitava hyvinvointialueen erityispiirteet.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ei tule lisätä.

Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta aktivoi, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toimintaa alueille, siksi sen edellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä. Pelkästään Reumaliiton 129 jäsenyhdistystä koskettaa noin 30 000 ihmisen elämää ympäri Suomen.

Vapaaehtoistyö on myös liikunnan harrastamisen kivijalka. Esimerkiksi Reumayhdistysten ryhmissä liikkui viime vuonna yli 2 500 henkilöä viikossa. Yhteensä sosiaali- ja terveysalan järjestöissä on noin 1,3 miljoonaa jäsentä ja niissä toimii vuosittain 500 000 vapaaehtoista ja 260 000 vertaistukijaa.

Toiminnallaan sosiaali- ja terveysalan järjestöt lisäävät ihmisten hyvinvointia, vähentävät yksinäisyyttä, tarjoavat vertaistukea ja matalankynnyksen liikuntaa, vähentävät eriarvoisuutta sekä nostavat kaikkien ääntä esiin keskusteluun. Järjestöjen toiminta on kuitenkin hyvin riippuvaista kuntien ja hyvinvointialueiden tuesta.

 

Reumaliiton ratkaisuehdotus:

  • Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten taso on turvattava. Hallituksen on pidettävä kiinni parlamentaarisesta sovusta, jossa päätettiin rahoituksen tasosta vuoteen 2026 asti.
  • Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta on merkityksellistä monille ja monin tavoin. Yhdistystoimintaa turhaan kuormittavan byrokratian keventämistä on jatkettava.

Suomessa ei ole riittävästi reuma- ja tules-alan ammattilaisia, mikä viivästyttää hoitoon pääsyä ja heikentää hoidon laatua. Reuma- ja tules-alan osaaminen perusterveydenhuollossa lisää hoitopolkujen sujuvuutta, jotka ovat myös yhteiskunnan kannalta kannattavia. Ihmiset saavat hoitoa oikea-aikaisemmin, joten työ ja toimintakyky säilyy parempana.

 

Reumaliiton ratkaisuehdotus:

  • Reumatologian koulutus- ja erikoistumislääkärivirkoja on lisättävä. Jokaiseen yliopistosairaalaan tarvitaan jatkossa reumatologian professuuri.
  • Perusterveydenhuollossa asiantuntijasairaanhoitajien roolia tulee vahvistaa. Reumahoitajia tulee kouluttaa lisää ja heidän reuma- ja muiden tules-sairauksien osaamista hyödyntää paremmin. Myös fysiatreja ja fysioterapeutteja tarvitaan enemmän.

Viestimme kunta- ja aluevaaleihin 2025

Alue- ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä päättävät tärkeistä, jokaisen arkea koskevista asioista seuraavat neljä vuotta. Olemme koonneet alle Reumaliiton kunta- ja aluevaaliteemat.

Tulevaisuuden hyvinvointialueilla tehdään yhteistyötä ja kuullaan järjestöjä toiminnan kehittämisessä.

  • Hyvinvointialueet tarvitsevat sote-järjestöjä ja koska järjestöt ovat jo olemassa, ne kannattaa ottaa mukaan hyvinvointialueen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.
  • Järjestöt lisäävät ihmisten kokonaishyvinvointia ja toimintakykyä tarjoamalla vertaistukea ja matalankynnyksen harrastus- ja liikuntatoimintaa kaikille halukkaille.
  • Viisaita ovat ne hyvinvointialueet, jotka tukevat vapaaehtoisvoimin toimivia yhdistyksiä alueensa ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Yhdistykset tuntevat jäsenistönsä tarpeet sekä pystyvät siten tuomaan sairastavien ääntä kootusti esille.

Reumaliiton 124 jäsenyhdistystä koskettaa noin 28 000 ihmisen elämää ympäri Suomen. Yhteensä sosiaali- ja terveysalan järjestöissä on noin 1,3 miljoonaa jäsentä ja niissä toimii vuosittain 500 000 vapaaehtoista ja 260 000 vertaistukijaa.

Tulevaisuuden hyvinvointialueilla ihmisten työ- ja toimintakyky säilyy, kun hoitopolut ovat sujuvia ja potilasjärjestöt auttavat ihmisiä löytämään oikeat sosiaali- ja terveyspalvelut. Oikea-aikainen hoitoon pääsy tekee terveydenhoidosta vaikuttavampaa.  

  • Hoitosuunnitelman tekeminen tulee vakiinnuttaa joka alueella. Hoitamattomat sairaudet, keskeneräiseksi jäävät hoitotapaamiset ja hoitosuunnitelman puute tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.
  • Oikea-aikainen hoitoon pääsy on keskeistä, jotta terveysongelmat eivät lisäänny tai pahene.
  • Asiantuntijahoitajat tulee palauttaa perusterveydenhuoltoon. Osaava reuman hoito perusterveydenhuollossa sitouttaa ihmisen paremmin omahoitoon ja vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta.

Tulevaisuuden hyvinvointialueilla liikkuminen osa ihmisten arkea, sillä se tukee monien sairauksien ennalta ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta.

  • Yhdistykset järjestävät vapaaehtoistoimin liikuntarajoitteisille henkilöille liikuntapalveluita, joita ei ole lähtökohtaisesti tarjolla muilla palveluntuottajilla. Soveltavan liikunnan edistämisessä kannattaa hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta.
  • Aluehallinnolliset rajat eivät saa olla este ihmisten liikkumiselle. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tulee huomioida mahdolliset hallinnolliset esteet kunta ja hyvinvointialueiden rajoissa, esimerkiksi liikuntaesteisten kuljetusten osalta.
  • Hyvinvointialueen ja kuntien on sovittava järjestöavustamisen jatkumisesta kohtuullisina, jotta toiminta voi jatkua.

Vetovoimaisten kuntien edellytys on vireät ihmiset sekä aktiivinen yhdistyskenttä. Järjestöjen yhdistykset tarjoavat kuntalaisille tukea ja palveluita, johon viranomaiset eivät yksin pysty.

  • Hyvinvointialueen ja kuntien on sovittava sote-järjestöjen yhdistysten avustamisen jatkumisesta osana hyvinvointialuestrategiaa.
  • Vaikka vapaaehtoistoiminta on vastikkeetonta, ilman taloudellista tukea paikallisten yhdistysten ja vapaaehtoisten on vaikea toimia. Yhdistykset tarvitsevat rahoitusta toimintaansa ja tiloja käyttöönsä.
  • Yhdistykset kannattaa ottaa mukaan kunnan toimintaan. Esimerkiksi vanhus- ja vammaisneuvostot edistävät järjestöjen välistä yhteistoimintaa ja edesauttavat vanhusten, vammaisten ja muiden erityisryhmien osallistumista.

Yhdistystoiminta kannustaa vapaaehtoisuuteen, joka on esimerkiksi monen kunnan harrastus- ja liikuntatoiminnan kulmakivi.

  • Vapaaehtois- ja talkootyö on edullinen ja matalan kynnyksen liikunnan harrastamisen kivijalka. Tämä toiminta luo monissa kunnissa puitteet niillekin, joiden liikkumisessa on sairauden tuomia haasteita.
  • Järjestöt auttavat vähentämään yksinäisyyttä ja lisäämään liikettä. Huolehditaan, että kunnissa on esteettömät mahdollisuudet liikkua ympärivuotisesti, mm. hiekoituksella, riittävällä ja iltaan saakka jatkuvalla valaistuksella sekä levähdyspenkeillä.

Esimerkiksi reumayhdistysten ryhmissä liikkui viime vuonna yli 2 500 henkilöä viikoittain.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta eli sote-uudistuksesta ja siihen vaikuttamisesta löydät lisätietoa täältä. Tutustu koontiimme reumahoidon vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Autoimmuunisairauksien verkoston yhteiset tavoitteet kunta- ja aluevaaleihin

Tutustu myös autoimmuunisairauksien verkoston yhteisiin tavoitteisiin kunta- ja aluevaaleissa 2025. Verkostoon kuuluvat Reumaliitto, Allergia-, iho- ja astmaliitto, Psoriasisliitto ja IBD ja muut suolistosairaudet ry.

Autoimmuunisairauksien verkoston kunta- ja aluevaalitavoitteet

Tavoitteemme EU:ssa vaalikaudella 2024-2029

EU-lainsäädännöllä vaikutetaan sairastavien mahdollisuuksiin myös kansallisella tasolla.

Reumaliitto kuuluu Euroopan reumajärjestöjen kattojärjestö EULARiin (European Alliance of Associations for Rheumatology), joka edustaa kaikkien Euroopan maiden reuma- ja tule-sairaita sekä reuma-alan terveydenhuollon ammattilaisia ja tutkijoita.

EULAR julkaisi eurooppalaisen manifestin (EULAR 2024–2029 European Manifesto) reuma- ja tule-sairausien terveydellisen ja sosioekonomisen taakan vähentämiseksi.

Suomen Reumaliitto, Suomen Reumatologinen Yhdistys ja Suomen Reumahoitajayhdistys ovat yhdessä antaneet tukensa manifestille, ja vaikuttavat manifestin tavoitteiden edistämiseksi Euroopan parlamentin kaudella 2024–2029.

EULARin manifeston tavoitteet europarlamenttivaaleihin ja vaalikaudelle 2024-2029

Reumaliiton lausunnot ja kannanotot

Reumaliitto vaikuttaa valtakunnan tasolla koko Suomea koskevissa asioissa.

Tällaisia ovat esimerkiksi lausunnot valmisteilla oleviin lakeihin, ohjelmatyöhön, Kelan toimintaan tai valtakunnallisiin ohjeistuksiin.

Reumaliitto ottaa kantaa ajamiinsa asioihin ja vaikuttamisen teemoihin.

Ihmisiä kokoontuneena pöydän ympärille, kuvaan on rajattu pöydälle lepäävät kädet.

Yhteistyöstä voimaa vaikuttamiseen

Vaikuttamisessa monen järjestön yhteistyö tuo lisävoimaa. Usealla potilasjärjestöllä suurimmat kysymykset, kuten sairastamisen kustannukset, ovat samat kuin meillä.

Kuulumme sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestöön SOSTEen, joka vaikuttaa laajasti sosiaali- ja terveysasioihin valtakunnan tasolla.

SOSTEn verkostoista erityisen tärkeä on potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto POTKA, joka keskittyy terveyspolitiikkaan ja johon kuuluu 50 potilas- ja kansanterveysjärjestöä. Yhdessä POTKAn jäsenjärjestöt edustavat yli puolta miljoonaa sairastavaa Suomessa. Reumaliitto toimii verkoston suunnitteluryhmässä.

Olemme myös osa SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoimaa kuntoutusverkostoa (KUVE) ja kuulumme Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen Potilasjaokseen.

Lisäksi kuulumme 27 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö Vammaisfoorumiin. Vammaisfoorumi lausuu laajasti vammaispoliittisiin asioihin (foorumin lausunnot). Kannatamme myös henkilökohtaisen budjetoinnin (HB) mallia.

Reumaliitto hallinnoi lähes 40 järjestön yhteistä Kokemustoimintaverkostoa ja 19 järjestön yhteistä Harvinaiset-verkostoa. Näiden verkostojen kautta tehdään vaikuttamistyötä useiden järjestöjen pitkäaikaissairaiden puolesta.

Teemme muutenkin yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Esimerkiksi vuonna 2020 tehtiin laaja selvitys pitkäaikaissairaiden haasteista työelämässä ja vuonna 2023 kyselytutkimus sairastamisen kustannuksista yhdessä Allergia-, Iho- ja Astmaliiton, IBD ja muut suolistosairaudet ry:n sekä Psoriasisliiton kanssa.

Muut yhteistyötahot

Teemme yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, erityisesti Suomen Reumatologisen Yhdistyksen ja Reumahoitajayhdistyksen kanssa.

Viranomaisyhteistyötahoja ovat mm. THL, Kela ja Fimea.

Kansainvälistä yhteistyötä teemme Euroopan kattojärjestöjen EULAR ja EULAR Pare kanssa. Nämä tahot tekevät vaikuttamistyötä Euroopan tasolla.

Eduskunnan Tules-ryhmä

Eduskunnan Tules-ryhmä on aktiivinen asiantuntija-, yhteistyö- ja vaikuttajaverkosto. Ryhmän kautta viedään reuma- ja tule-sairauksia sairastavien viestiä eduskuntaan.

Yhdistysten vaikuttaminen

Reumaliiton jäsenyhdistykset vaikuttavat oman alueensa asioihin hyvinvointialueilla ja kunnissa. Liitto tukee yhdistyksiä vaikuttamistyössä.