Teemakampanja 2022–2023
Sairaan hyvä hoitopolku on selkeä. Kun kulkijalla on kartta mukana, seuraavaa käännöstä ei tarvitse arvailla. Kun tietää mitä kulman takana on, ahdistaa vähemmän. Jos joutuu uudelle polulle, tarvitsee kartan. Osa ikääntyvistä tarvitsee polun, jolla on tarkemmat opasteet, osa oppaatkin.
Vuoden 2023 kampanja
Miten hyvin reuman hoitopolku toimii eri puolilla Suomea? Reumaliiton teettämän kyselytutkimukseen vastasi 1 808 reumasairauksia sairastavaa ihmistä. Vastaajista 55 % on täysin tai melko tyytyväisiä hoitoonsa. Merkittävää kuitenkin on, että hoitoonsa tyytyväiset reumapotilaat ovat pääasiallisesti erikoissairaanhoidossa ja tyytymättömimmät ovat perusterveydenhuollossa. Siellä vain noin 31 % ilmoittaa olevansa täysin tai melko tyytyväisiä hoitoon.
Tutkimuksen mukaan siirtymä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon on herättänyt monissa reumapotilaissa epätietoisuutta. Vain alle neljännekselle oli ollut selvää, miten hoito sitten tulisi etenemään.
Lisäksi yhteydenoton vaikeus huolettaa monia. Vain 40 % perusterveydenhuollossa olevista reumapotilaista tietää, mitä kautta ottaa yhteyttä hoitajaan tai lääkäriin. Vastaava luku erikoissairaanhoidossa on 80 %.
Lue Reuma-lehden 3/2023 juttu tutkimuksen tuloksista: Onko reumasairauksien hoito sattuman kauppaa?
Vuoden 2023 Reumaviikon kampanjaa tukevat: AbbVie, Pfizer ja UCB. Tutkimusta tukivat AbbVie ja Pfizer.
Vuoden 2022 kampanja
Suomalainen terveydenhuolto on myllerryksessä, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Epätietoisuus tulevasta aiheuttaa sairastaville huolta ja epävarmuutta.
Noin 100 000 suomalaista sairastaa pitkäaikaista, lääkitystä vaativaa reumasairautta. Reuman lääkehoito on kallista. Tulehduksellisten reumasairauksien lääkehoito maksaa vuosittain noin 200 miljoonaa euroa. Hyvä, ajantasainen hoito vähentää kustannuksia pitkällä tähtäimellä. Tämän vuoden Reumaviikolla kampanjoidaan hyvän hoitopolun puolesta. Kampanja muistuttaa aluevaltuutettuja ja muita uusien hyvinvointialueiden päättäjiä siitä, että reumasairaudet tarvitsevat selkeät hoitopolut.
Hoitopolkujen tulee olla selkeitä lääkäreille, hoitajille ja potilaille.
Sujuva hoitopolku on Reumaliiton jäsenten mielestä tärkein asia, johon liiton tulisi vaikuttaa. Tämä käy ilmi keväällä 2022 tehdystä jäsenkyselystä.
Kyselyssä pyydettiin vastaajia myös kuvailemaan hoitopolkuaan. Kysymykseen vastasi 2 295 henkilöä. Avoimissa vastauksissa nousi esiin kolme keskeistä teemaa:
Pitkiä hoitosuhteita arvostetaan. Erikoissairaanhoitoon ollaan yleensä erittäin tyytyväisiä, hyvä reumahoitaja tuo turvaa.
Hyvistä käytännöistä kannattaa pitää kiinni. On varmistettava, että kaikilla uusilla hyvinvointialueilla on tarpeeksi reumatologeja. Reumahoitajat ovat potilaille tärkeitä.
Siirtymät pelottavat, moni kokee jäävänsä yksin. Tämä on rakenteellinen ongelma. Suuri osa vastaajista koki jääneensä yksin sairautensa kanssa, kun kontakti erikoissairaanhoitoon päättyi. Tämä herätti huolta ja epätietoisuutta.
Siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon puolelle pelottaa. Tätä kuvaillaan esimerkiksi verbeillä pudottaa, hylätä, heittää. Erityisen haasteelliseksi tilanteen kokevat montaa pitkäaikaissairautta sairastavat.
Terveyskeskuksen seurannassa olevista moni kokee, ettei siellä osata hoitaa reumaa eikä tunnisteta sen pahenemiseen liittyviä merkkejä, ja siksi kriittinen hoito voi viivästyä.
Siirtymä perusterveydenhuoltoon pitää tehdä hallitummin. Potilaat tarvitsevat tunteen, että heidän hoitoonsa suhtaudutaan vakavasti. Pistosaikoja ja -osaamista tarvitaan lisää. Reumaosaamista kannattaa keskittää myös perusterveydenhuollossa tietyille hoitajille. Se todennäköisesti vähentää painetta erikoissairaanhoidossa.
Jatkuvat hoitosuhteet ovat erityisen tärkeitä, jos potilaalla monta pitkäaikaissairautta. Tätä suosittelee myös monisairaan potilaan hoitoa käsittelevä Käypä hoito -suositus.
”Reumapoli siirsi minut perusterveydenhuoltoon, mihin en ole saanut aikaa. En tiedä miksi, koska oireeni ja kivut ovat lisääntyneet.”
Suuri osa kokee, että hoidon saaminen on omasta aktiivisuudesta kiinni. Laboratoriossa tehtävien seurantakokeiden ajanvaraus on omalla vastuulla, samoin tulosten katsominen sähköisestä palvelusta. Oma vastuu pelottaa, etenkin ikääntyviä.
Selkeät käytännöt ja säännölliset muistutukset, vaikka automaattisetkin, vähentävät huolta. Suurelle osalle omatoimisuus sopii, mutta osassa se herättää turvattomuuden tunnetta. Etenkin ikääntyessä tarvitaan enemmän tukea.
Kampanjaa tukivat Pfizer ja Novartis.