Millaiselta hallitusohjelma näyttää pitkäaikaissairautta sairastavan näkökulmasta?

Eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa luotiin hallitusohjelman sisällöt seuraavalle nelivuotiselle eduskuntakaudelle. Reumaliitto ja lukemattomat muut tahot pyrkivät vaikuttamaan hallitusohjelmaan ja päättäjiin pitkäjänteisesti.

Reumaliiton tavoitteena oli saada hallitusohjelmaan kirjauksia sairastamisen kustannusten pienentämisestä, järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisesta sekä reuma- ja tules-alan ammattilaisten lisäämisessä. Miten nämä näkyvät hallitusohjelmassa ja mitä muuta sairastamiseen ja järjestötoimintaan liittyvää sinne on kirjattu?

Järjestöt pidetään mukana, toimintaedellytykset huolettavat

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa järjestöt ovat yleisesti ottaen mainittu kattavasti. Myös Reumaliiton mielestä keskeinen osa toimivaa demokratiaa on aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta. Järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevan säätelyn keventämisen tarve on tunnistettu hallitusohjelmassa:

”…kevennetään järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa ylimääräistä säätelyä, selvitetään mahdollisuuksia kehittää kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa…”

Yhteistyö hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yksityisten palveluntuottajien välillä halutaan jatkossa varmistaa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä yhteistyöllä halutaan tukea. Hallitus aikoo toteuttaa kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman yhdessä järjestöjen kanssa.

”Hallituksen tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.” Vapaaehtois- ja talkootyö on liikunnan harrastamisen kivijalka – tästä olemme kansanterveys- ja liikuntajärjestönä samaa mieltä hallitusohjelman kanssa. Esimerkiksi pelkästään reumayhdistysten ryhmissä liikkui viime vuonna yli 2 500 henkilöä viikossa. Järjestöjen toimintaedellytykset kannattaa siis turvata jatkossakin.

Vuodesta 2027 eteenpäin suunnitellut terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen avustusten leikkaukset ovat pettymys järjestökentälle. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä kannetaan nyt huolta, mitä uuden hallitusohjelman kirjaukset tulevat lähivuosina konkreettisesti tarkoittamaan. Sote-järjestöjen apu ja tuki on monelle korvaamaton turva monissa elämäntilanteissa.

Sujuvuutta hoitopolkuihin

Sujuva hoitopolku on Reumaliiton jäsenten mielestä tärkein asia, johon liiton tulisi vaikuttaa. Hallitusohjelmassa hoitoon ja palveluihin pääsyä tullaan parantamaan ja hoidon jatkuvuutta vahvistetaan, mikä edistää sujuvia pitkäaikaissairaiden hoitopolkuja.

Hallitus aikoo myös seurata ja kehittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation toteutumista, kuten ”lisätään hyvinvointialueiden mahdollisuutta sopia yhteistyöstä erikoissairaanhoidon palveluissa” ja ”harvinaisten sairauksien hoidon saatavuutta ja laatua parannetaan varmistamalla osaaminen yli hyvinvointialue- ja yhteistyöaluerajojen yliopistollisille sairaaloille”.

Hallitus lupaa, että ”palvelut turvataan yhdenvertaisesti molemmilla kansalliskielillä”. Se aikoo myös varmistaa hoitotakuun toteutumisen perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. Hallitus vahvistaa palveluiden saatavuutta hyödyntämällä muun muassa Kela-korvausta, lisäämällä palvelusetelin käyttöä ja etenkin henkilökohtaista budjetointia, jonka puolesta Reumaliitto on yhdessä muiden liittojen kanssa ottanut kantaa.

Valitettavasti hallituksen suurimmat säästöt näyttävät kohdistuvan sosiaaliturvaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluista pyritään säästämään muun muassa hyvinvointialueiden toiminnan tehostamisella ja erityispalvelujen keskittämisellä. On tarpeen seurata, miten nämä toteutetaan.

Reuma- ja tules-alan ammattilaisia tarvitaan lisää

Suomessa ei ole tällä hetkellä riittävästi reuma- ja tules-alan ammattilaisia, mikä viivästyttää hoitoon pääsyä ja heikentää hoidon laatua. Vaikkei hallitusohjelmasta ole luvassa suoria ratkaisuja reumatologien tai reumahoitajien lisäämiseksi, niin hallitusohjelmassa: ”lisätään aloituspaikkoja molemmilla kansalliskielillä koulutuksen laadusta huolehtien erityisesti aloilla ja alueilla, joilla on suurin työvoimapula.”

Hallitus haluaa vahvistaa hyvinvointialueiden välistä työnjakoa, yhteistyötä ja yhteensovittamista erityisosaamisen saatavuutta koskevissa kysymyksissä: ”kehitetään eri alojen erikoislääkärien perusterveydenhuoltoa tukevia konsultaatiopalveluja ja -malleja sekä vastaanottotoimintaa sote-keskuksissa”.

Reumaliitto on ajanut reumahoitajien lisäämistä perusterveydenhuoltoon, joten ilahduimme hallitusohjelmakirjauksesta jossa ”parannetaan mahdollisuuksia erikoistumiskoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen.”

Sairastamisen kustannukset kasvussa

Reumaliiton yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut, että palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot yhdistetään yhdeksi maksukatoksi. Mahdollisuus lääkekorvausten vuosiomavastuun (592,16 euroa) jakamiseen osiin on monen pitkäaikaissairaan kannalta tervetullut hallitusohjelmakirjaus ja askel oikeaan suuntaan.

Lääkemaksukaton osittaminen on ollut Reumaliiton pitkäaikainen ja aloitteellinen tavoite, joka saatiin kirjatuksi hallitusohjelmaan yhteistyöverkoston aktiivisella vaikuttamistyöllä. On kuitenkin huolehdittava, ettei lääkkeiden arvonlisäveron nosto johda lääkehoidon epäonnistumisiin tai keskeytyksiin.

Terveydenhuollon maksukattoja on arvioitava edelleen, jotta kustannukset eivät käy kohtuuttoman suuriksi sairastaville. Terveydenhuollon asiakasmaksuja aiotaan hallituksen toimesta maltillisesti korottaa. Asiakasmaksuissa tullaan painottamaan erikoissairaanhoidon maksujen korotusta.  

Muutoksia sosiaaliturvaan ja työllistymiseen

Reumaliitto otti keväällä kantaa sosiaaliturvakomitean välimietintöön ja välitti hallitusohjelmaneuvotteluihin viestinsä. Reumaliitto kannattaa hallituksen tavoitetta etuuksien joustavoittamiseen ja selkeyttämiseen. Toimiva sosiaaliturva on tärkeä pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien kannalta.

Hallitusohjelma sisältää monia sosiaaliturvaan liittyviä muutoksia ja linjauksia, jotka vaikuttavat pitkäaikaissairaiden arkeen. Hallitusohjelman mukaan vaalikauden aikana on tarkoitus toteuttaa merkittäviä muutoksia muun muassa asumisen tukiin, työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen. 

Reumaliitto näkee, että työkyvyttömyyden ja sairauksien perusteella myönnettäviä etuuksia tulee kehittää ennen kaikkea niin, että terveydentilaa vastaava etuus edistäisi tehokkaimmin sairauden hoitoa, kuntoutumista ja useimmiten työelämään palaamista.

Viime vuonna tuki- ja liikuntaelinten sairaudet palasivat uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmäksi syyksi. Osatyökykyisten ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työelämään osallistumisen joustavoittaminen ja kuntouttaminen on siksi erittäin kannatettavaa. Erilaiset elämäntilanteet huomioiva etuusjärjestelmä sekä oikea-aikaisesti annetut palvelut parantavat ihmisten toimintakykyä ja helpottavat työmarkkinoihin osallistumista.

Muuta maininnan arvoista

Edellinen eduskunta ehti täpärästi hyväksyä uuden vammaispalvelulain, jonka voimaanpanoa nykyinen hallitus haluaa siirtää ainakin vuodella eteenpäin ja tehdä siihen tarvittavia muutoksia. ”Hallitus käynnistää kiireellisesti lainvalmistelun, jonka tarkoituksena on turvata vammaisten oikeuksien toteutuminen ja palveluiden saatavuus.” Reumaliitto antoi lausuntonsa lain toimeenpanon siirtämisestä.

Pitkän vaikuttamistyön tuloksena onnistuimme saamaan terveydenhuollon kansalliselle laaturekisterille pysyvän julkisen rahoituksen. Reumaliitto vaikutti myös yhdessä muiden järjestöjen kanssa siihen, että seuraavan hallituksen on järjestelmällisesti edistettävä laadun ja vaikuttavuuden seurantaa, lisättävä laaturekisterien rahoitusta ja varmistettava laatutiedon hyödyntäminen alueellisessa toiminnassa ja kansallisessa ohjauksessa. Voimmekin iloita hallitusohjelman kirjauksesta, jossa ”tehostetaan systemaattista vertailukelpoisen laatu-, vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustiedon tuotantoa, tiedon analysointia ja hyödyntämistä.”

Kuntoutuksen osalta uudistamista jatketaan kuntoutuskomitean ehdotusten ja kuntoutuksen uudistamisesta vuosille 2023–2027 laaditun suunnitelman mukaisesti säilyttäen monikanavarahoitus. Lisäksi hallitus kirjasi, että ”laajennetaan palvelusetelien käyttömahdollisuuksia osana kotikuntoutusta ja selvitetään mahdollisuutta laajentaa kotitalousvähennyksen käyttöä yksityishenkilön kuntoutuksessa nykyistä laajemmin”.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka huolia on ilmassa, niin järjestöjen ja pitkäaikaissairaiden ääni on otettu huomioon hallitusohjelman useassa kohdassa. Vaikka emme kaikkea haluamaamme saaneetkaan, voimme monilta osin kuitenkin olla tyytyväisiä.

Hallitusohjelman pohjalta virkamiehet valmistelevat kovaa vauhtia lakimuutoksia, jonka jälkeen ne siirtyvät normaaliin päätöksentekoprosessiin. Me Reumaliitossa jatkamme vaikuttamistoimia lyhyellä ja pidemmällä tähtäimellä, jotta lakimuutokset palvelisivat sairastuneiden tarpeita mahdollisimman hyvin.

Sitaatit ovat poimintoja Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmasta. Voit lukea hallitusohjelman kokonaisuudessaan täältä.