Kenen ääni kuuluu, kun sosiaali- ja terveyspolitiikkaa rakennetaan uudelleen?
Suomalainen sosiaali- ja terveyspolitiikka on murroksessa. Sote-järjestelmää rakennetaan uudelleen samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset heikkenevät ja sairastamisen kustannukset kasvavat. Kaiken keskellä on hyvä kysyä, mihin suuntaan sote-Suomea ollaan viemässä – ja kuuluuko siinä myös pitkäaikaissairautta sairastavan ihmisen ääni?
Saadaksemme vastauksia ja tuodaksemme pitkäaikaissairaiden ääntä kuuluviin, Allergia-, iho- ja astmaliitto, Psoriasisliitto, Reumaliitto ja Suolistosairaudet ry järjestivät yhdessä tiistaina 6.10.2026 Kenen ääni kuuluu, kun sosiaali- ja terveyspolitiikkaa rakennetaan uudelleen? -keskustelutilaisuuden Eduskunnan Kansalaisinfossa.
Missä mennään sote-palveluissa?
Tilaisuuden avasi kansanedustaja Saku Nikkanen (sd.) ja juontajana toimi Suolistosairaudet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Suvanto. Keskustelutilaisuuden teemoihin johdatteli tutkija Satu Paatela Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Hän on tutkinut hyvinvointialueiden muutosta ja toimeenpanoa.
Sote-järjestelmän nykytilannetta arvioitaessa on hyvä ymmärtää myös historiaa. Paatela kuvaili esityksessään, miten sotea on yritetty uudistaa usean eri hallituskauden aikana. Muutostyö ei ole koskaan ollut helppoa, sillä soteen liittyy paljon erilaisia intressejä ja tavoitteita. Nykyistä uudistusta ryhdyttiin toteuttamaan myös poikkeuksellisen haastavassa maailmantilanteessa.
”Hyvinvointialueet ovat vasta pääsemässä uudistamistyössään vauhtiin ja isot rakenteelliset uudistukset edellyttävät pitkäjänteisyyttä. Eli nykytilannetta missä hyvinvointialueet ovat, ei pitäisi arvioida uudistuksen lopputuloksena vaan keskeneräisenä muutosprosessina”, Paatela kuvailee.
Vaikka julkinen keskustelu sote-palveluista painottuu kriittisiin ääniin, olisi tarpeen nähdä myös onnistumisia. Esimerkkeinä näistä Paatela mainitsee muun muassa erityisosaamisen saatavuuden vahvistumisen, omalääkäri ja -tiimi -mallien edistymisen sekä digitaaliset ratkaisut. Kehitettävää toki edelleen löytyy. Palveluiden tasavertainen saatavuus tulee varmistaa, mutta on myös pidettävä huoli, että ihmisten ääni pääsee järjestelmässä ja sen kehityksessä kuuluviin. Paatela nostikin yhdeksi keskeiseksi huoleksi ihmisten luottamuksen heikkenemisen.
”Luottamuksen heikkeneminen on huolestuttavaa sillä sen vaikutukset voivat ulottua sote-palveluita pidemmälle ja horjuttaa luottamusta kaikkiin julkisiin instituutioihin ja siten heikentää ihmisten omaa kokemusta yhteiskunnallisesta osallisuudesta”, Paatela kuvailee.
Sairastamisen kasvavat kustannukset
Allergia-, iho- ja astmaliitto ry:n erityisasiantuntija Risto Heikkinen esitteli järjestöjen yhteistyönä vuonna 2023 toteuttaman sairastamisen kustannuksia käsittelevän kyselyn tuloksia. Yhtenä isona tuloksena kyselyssä oli, että lähes puolet vastanneista koki jo tuolloin pitkäaikaissairaudesta koituvat kustannukset melko tai erittäin suurena taloudellisena rasitteena. Kyselyn tuloksiin voit tutustua tarkemmin verkkosivuillamme.
Kyselyn toteutuksen jälkeen on tapahtunut monia muutoksia, jotka ovat osaltaan heikentäneet entisestään monen pitkäaikaissairaan taloudellista tilannetta. Järjestöjen viestinä ja toiveena tulevalle hallituskaudelle olisi muun muassa asiakasmaksujen ja omavastuiden kohtuullistaminen, terveydenhuollon maksukaton seuraamisen siirtäminen hyvinvointialueille sekä lääkeluottokokeilun jatkokehittäminen.
Tärkeä muistutus kasvavien kustannusten vaikutuksista yksilölle saatiin Roosa Jukolan rohkeassa kokemuspuheenvuorossa. Vaikeaa lastenreumaa ja atopiaa sairastavalla Jukolalla on vuosien kokemus siitä, miten välttämättömät toimintakykyä ylläpitävät lääkehoidot ja vastaanottokäynnit aiheuttavat merkittävää taloudellista taakkaa.
”Reumanuorille suunnatussa kyselyssä korostui kasvanut huoli omasta tulevaisuudestaan sekä taloudellisesta tilanteestaan. Moni kertoo käyttävänsä opintolainaa siihen, että saa kustannettua sairastamisen kuluja ja moni lykkää lääkkeiden ostoa tai lääkärikäyntejä”, Jukola avasi kyselyn tuloksia.
Katse tulevalle vaalikaudelle
Tilaisuuden lopuksi käytiin paneelikeskustelu, johon osallistuivat kansanedustajat Saku Nikkanen (sd.), Sari Sarkomaa (kok.), Pia Sillanpää (ps.) ja Laura Meriluoto (vas.). Panelisteilta kysyttiin alkuun, minkä konkreettisen päätöksen he tekisivät tulevalla vaalikaudella sairastamisen kustannusten pienentämiseksi. Keskustelijat olivat yhtä mieltä maksukattojen uudistamisen tarpeesta.
”Itselle on jonkin verran tullut kysymyksiä siitä, voisiko tässä [maksukatossa] olla myös jonkinlaista liukumaa. Koska sairastaminen ei kuitenkaan katso sitä kalenteria”, mainitsee Saku Nikkanen (sd.) yhdeksi ehdotukseksi kustannusten helpottamiseksi.
Tilaisuuden aikaisemmissa puheenvuoroissa nostettiin esiin huoli sote-palvelujen alueellisista eroista. Panelisteilta pyydettiin ajatuksia siitä, miten kaikkien pitkäaikaissairaiden tarvitsema hoito voidaan varmistaa asuinpaikasta riippumatta.
”Tärkeintä olisi, että nyt vauhdissa oleva omalääkäri ja -tiimimalli saadaan juurrutettua jokaiselle alueelle. Ja että toiminta lähtee alueilla eniten palvelua tarvitsevista. Näiden lisäksi on tärkeää, että alueilla riittävästi osaamista sekä toimivat erikoislääkärikonsultaatiot”, kommentoi Sari Sarkomaa (kok.).
Kasvavien sairastamisen kustannuksien lisäksi keskustelutilaisuudessa puhututti pitkäaikaissairaiden työllisyysmahdollisuudet. Viimeisenä panelisteilta haluttiinkin kuulla, miten varmistetaan pitkäaikaissairauden työelämässä kiinni pysyminen. Sosiaaliturvan ja työnteon yhdistämisessä nähtiin kehittämistarpeita.
”Me tarvitaan yhteiskunnalta ja työelämältä joustoja, jotka mahdollistavat osatyökykyistenkin työnteon. Pienemmiltä yrityksiltä me emme varmaan voi joustoja vaatia [–], mutta isommilta yrityksiltä näitä joustoja voisi herkemmin vaatia. Ja kaikenlaisen työnteon pitäisi aina olla kannattavaa myös sille pitkäaikaissairaalle tai sille, joka osittain saa sosiaaliturvaa”, kommentoi Pia Sillanpää (ps.).
”Liian herkästi ajatellaan, että työ on joko tai. Ollaan joko 100 prosenttia töissä tai 100 prosenttia pois töistä. Siinä unohtuu, että on hirmu paljon yksilöllisiä urapolkuja. [—] Myös uudelleen kouluttautumista tulisi tukea nykyistä paremmin”, lisäsi Laura Meriluoto (vas.).
Tilaisuuden pääteeksi Suolistosairaudet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Suvanto esitti kansanedustajille järjestöjen yhteisen toiveen siitä, että järjestöt otettaisiin epävarmasta tulevaisuudesta huolimatta myös jatkossa mukaan poliittisiin keskusteluihin. Tällä varmistetaan, että päätöksien kohteena olevien ihmisten ääni pääsee järjestöjen kautta kuuluviin.
Kirjoittanut: viestintäsuunnittelija Laura Rajamäki, Suolistosairaudet ry
