Näkökulma: Soveltava luontoliikunta on muutos ajattelutavassa

Reumaviikon teemana on liikunta. Rammat Retkeilijät yhdistyksen varapuheenjohtaja ja Tuusulanjärven Reuman jäsen Tiina Nopanen kirjoittaa soveltavasta luontoliikunnasta.

Valitset helpomman reitin, otat mukaan kävelysauvat ja pysähdyt välillä tauolle. Et ehkä ole tullut ajatelleeksi, mutta soveltava luontoliikunta voi näyttää juuri tältä.

Luonnonvarakeskuksen mukaan 96 prosenttia suomalaisista ulkoilee. Moni soveltaa ulkoiluaan huomaamattaan, sillä soveltava luontoliikunta on ennen kaikkea ajattelutapa: itselle sopivan tavan löytämistä luonnosta nauttimiseen.

Vaikka oma keho ei aina kuljettaisi luonnossa toivotulla tavalla, sen ei tarvitse tarkoittaa luontokokemuksista luopumista. Luontoliikuntaan on tarjolla erilaisia apuvälineitä, kuten maastoon soveltuvia pyörätuoleja ja käsipyöriä. Jos kävely ei tunnu hyvältä, luontoon voi lähteä vaikka melomaan tai maastoon sopivan apuvälineen avulla.

Tärkeintä ei ole tapa liikkua, vaan luontoon pääsy.

Itselleni luonnossa liikkuminen on tärkeä osa omahoitoa. Luonto motivoi ylläpitämään toimintakykyä, tukee palautumista ja tuo iloa arkeen. Minulle merkityksellisimpiä ovat minäpystyvyyden kokemukset: ne hetket, jolloin huomaan toimintarajoitteisen kehoni jaksavan enemmän kuin olin etukäteen uskonut.

Luontoon ei myöskään tarvitse lähteä suorittamaan. Luonnon hyvinvointivaikutukset eivät synny vain kilometrejä keräämällä. Jo pelkkä luonnossa oleskelu tukee hyvinvointia: mieli rauhoittuu ja luonnon mikrobialtistus vahvistaa vastustuskykyä. Ehkä sinun retkesi on riippumatto puiden välissä ja hyvä kirja tai kasvien tutkiminen?

Parhaimmillaan luonnossa liikkuminen on paljon enemmän kuin liikuntaa. Se on osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuutta jakaa samoja kokemuksia muiden kanssa. Siksi on tärkeää, että kunnissa ja retkeilykohteissa panostetaan esteettömiin reitteihin ja saavutettaviin palveluihin. Esteettömyys ei palvele vain pientä ihmisryhmää, vaan hyödyttää lapsiperheitä, ikääntyviä ja monia muita.

Meitä toimintarajoitteisia luontoliikkujia on paljon, vaikka emme juuri näy retkeilyalan kuvastossa tai mainonnassa. Siksi representaatiolla on väliä: kun näemme erilaisia kehoja, apuvälineitä ja tapoja liikkua luonnossa, myös kynnys lähteä madaltuu.

Jokaisen retki näyttää erilaiselta, ja niin kuuluukin olla. Tärkeintä on löytää itselle sopiva tapa nauttia luonnosta ja uskallus lähteä.

Tiina Nopanen

Kirjoittaja on soveltavan retkeilyn asiantuntija, Rammat retkeilijät ry varapuheenjohtaja, ja amputoitu reumaatikko, joka opiskelee yamk-tutkintoa luontohyvinvoinnista ja menee luontoon silittelemään sammalia.