Yhä useampi pitkäaikaissairas joutuu valitsemaan ruuan ja hoidon väliltä− Budjettiriihessä tulee puuttua sairastamisen kasvaviin kuluihin

Sairastamisen kustannusten jatkuva nousu ei rasita ainoastaan pienituloisia tai työttömiä. Yhä useampi keskituloinen kamppailee pitkäaikaissairauden kohoavien kustannusten kanssa. Hallituksen on puututtava sairastamisen kustannuksiin budjettiriihessä.

Pitkäaikaissairaille tilanne on ollut haastava jo pitkään. Allergioita, astmaa, psoriasista, reumaa ja suolistosairauksia sairastavia edustavien neljän järjestön viime syksynä tekemän kyselyn mukaan yhä useampi työelämässä olevista piti jo tuolloin sairaudesta aiheutuvia kustannuksia vähintään melko suurena rasitteena. Näin koki esimerkiksi yli 45 000 euroa vuodessa ansaitsevista runsas viidesosa.

Terveydenhuollon säästöpaineet, vuodenvaihteessa korotetut asiakasmaksut ja lääkekatto, sosiaaliturvaetuuksiin tehdyt muutokset sekä yleisen hintatason nousu kasautuvat pitkäaikaissairaille. Hallituksen ehdottamat uudet korotukset asiakasmaksuihin ja lääkeveroon pakottavat yhä useamman valitsemaan ruuan, lääkkeiden ja sairaanhoidon väliltä.

Ehdotettujen päätösten rinnalle tulee saada keinoja, joiden avulla ihmiset pärjäävät sairautensa kanssa ilman taloudellista haaksirikkoa. Pitkäaikaissairauksien huonon hoidon seurauksena kaikki häviävät. Sairastavien työ- ja toimintakyky uhkaa heikentyä. Hoitamattomat sairaudet luovat riskin yhteiskunnan kriisinkestävyydelle ja taloudelle. Siihen meillä ei ole kansakuntana varaa.

Pian alkavassa budjettiriihessä päättäjillä tulee olla viisautta perua sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset. Asiakasmaksuja pitää voida huojentaa, jos ne vaarantavat sairastavan toimeentulon. Kiritämme myös hallitusta antamaan esityksensä lääkekustannusten vuosiomavastuun osittamisesta. Nämä olisivat konkreettisia keinoja pitkäaikaissairaiden tilanteen kohentamiseksi.

Sonja Bäckman
toiminnanjohtaja, Psoriasisliitto

Paula Hellemaa
toiminnanjohtaja, Allergia-, iho- ja astmaliitto

Autoimmuunisairauksien yhteistyöverkostossa mukana myös

Anu Uhtio
toiminnanjohtaja, Suomen Reumaliitto

Ulla Suvanto
toiminnnajohtaja, IBD ja muut suolistosairaudet ry

Kirjoitus on julkaistu ensin Helsingin Sanomissa 30.8.