Kivun omahoito
Tämän osion avulla opit ymmärtämään pitkäaikaista kipua paremmin ja saatat löytää uusia keinoja kivun omahoidon tueksi.
Mikä avuksi, kun kipu koettelee?
Pitkäaikainen kipu voi olla osa monia reuma- ja muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia, ja se voi vaikuttaa omaan arkeen ja hyvinvointiin monin tavoin.
- Jaksaminen, mielen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet voivat olla koetuksella pitkäaikaisen kivun osuessa omalle kohdalle.
- Myös sopivien liikkumisen muotojen löytäminen voi olla tavanomaista haastavampaa kipujen takia.
- Liikkuminen on kuitenkin myös yksi tärkeä kivun omahoidon keino, minkä lisäksi apua voi saada lääkehoidon ohella esimerkiksi rentoutusharjoituksista.
- Myös omalla suhtautumisella kipuun on merkitystä omalle hyvinvoinnille.
Opi ymmärtämään kipua paremmin
Kivun kokemuksen muodostumiseen ja kivun aistimiseen osallistuvat kehon monet järjestelmät. Alla olevalla videoluennolla kipulääketieteeseen ja kuntoutukseen erikoitunut fysiatri Kristiina Kokkonen kertoo tarkemmin kivusta ja sen mekanismeista.
Katso videoluento ja opi lisää siitä, mitä kivun taustalla elimistössä tapahtuu. Videon kesto on noin 45 minuuttia.
- Kipuviestit siirtyvät iholta, lihaksista ja elimistä selkäytimen kautta aivoihin, joiden monet osat ja järjestelmät osallistuvat kipuaistimuksen muokkaamiseen sekä kipuun liittyvään tunnesäätelyyn. Kivun kokemukseen vaikuttavia kognitiivisia tekijöitä ovat esimerkiksi muistot, tunteet ja aiemmat kivun kokemukset.
- Kipu voidaan jakaa kolmeen ryhmään sen alkuperän ja taustatekijöiden mukaan: nosiseptiivinen kipu syntyy kudosvaurion tai tulehduksen seurauksena, neuropaattisen kivun taustalla on hermovaurio ja nosiplastisen kipu liittyy keskushermoston herkistymiseen kivulle. Kaikkia näitä kiputyyppejä voidaan tavata reumasairauksia sairastavilla.
- Kipu voidaan jakaa sen keston mukaan myös akuuttiin, pitkittyvään ja krooniseen kipuun. Akuutti kipu johtuu selkeästä kudosvauriosta ja paranee ajan myötä, kun taas krooninen kipu voi jatkua, vaikka kudos on parantunut, ja siihen liittyy usein keskushermoston herkistyminen.
- Kivun hoitoon kuuluvat muun muassa kivun välittäjäaineisiin ja kipuviestien kulkuun vaikuttavat lääkkeet, joiden lisäksi kivunhoidossa voidaan hyödyntää esimerkiksi painetta, kylmää tai kuumaa, jotka aktivoivat toisen tyyppisiä hermopäätteitä ja estävät kipuviestin kulkua.
- Kroonisen kivun hoidossa keskeistä on potilaan ja lääkärin välinen yhteistyö. Kivun kokeminen ja ilmaiseminen vaihtelevat yksilöllisesti, mikä voi vaikeuttaa kivun diagnosointia ja hoitoa.
- Kivun ja kipuaistimuksen monimutkaisuutta on alettu ymmärtää paremmin, sillä kipua on tutkittu paljon viimeisten vuosikymmenien aikana.
Kipupäiväkirja auttaa tutustumaan omaan kipuun
Kipupäiväkirjan pitäminen auttaa tutustumaan siihen, millaista oma kipu on ja millaiset asiat sitä helpottavat tai pahentavat. Se voi auttaa myös oman kivun sanoittamisessa terveydenhuollossa.
Voit pitää kipupäiväkirjaa esimerkiksi paperilla tai puhelimessa.
Voit kirjata päiväkirjaan esimerkiksi:
- Missä kipu tuntuu? Onko kipuja yksi vai useampia?
- Millaista kipu on?
- Milloin kipu tuntuu? Onko kipu jatkuvaa vai aaltoilevaa, tuntuuko se levossa, liikkeessä tai rasituksen jälkeen?
- Mikä kipua helpottaa tai pahentaa?
- Miten kipu vaikuttaa arkisiin asioihin, kuten nukkumiseen, liikkumiseen, mielialaan, työ- ja toimintakykyyn, harrastuksiin, kotitöihin tai sosiaalisiin suhteisiin?
Päiväkirjan pitämisestä ei kannata ottaa paineita, vaan kirjaukset voi tehdä itselle sopivimmalla tavalla ja tarkkuudella. Päiväkirjan on tarkoitus tehdä sinulle näkyväksi sitä, millaisissa tilanteissa tunnet kipua ja voitko jotenkin omalla toiminnallasi vaikuttaa siihen.
Kokeile keinoja kivun omahoitoon
Oman hoitavan tahon kanssa sovittu lääkehoito on usein tärkeä osa kivun hallitaa, mutta sen ohella kipua voi helpottaa myös monin lääkkeettömin keinoin omassa arjessa.
Rentoutuminen
- Etenkin pitkäaikaisen kivun hallinnassa hyödyllistä voi olla rentoutumisen ja tietoisen läsnäolon taitojen opetteleminen.
- Kuuntele johdanto kivunhoidollisiin harjoitteisiin ja kokeile kehon asteittaista rentouttamista alla olevan äänitteen avulla.
- Löydät muita kivunhoidollisia rentoutus-, hengitys- ja läsnäoloharjoituksia tältä Reumaliiton YouTubesta löytyvältä soittolistalta
Vinkkejä rentoutumisen harjoitteluun
- Harjoitusten tekemistä täytyy usein harjoitella ennenkuin ne auttavat parhaalla mahdollisella tavalla, joten kannattaa siis rauhassa tutustua harjoituksiin ja toistaa niitä säännöllisesti omassa arjessa.
- Harjoitteiden tekemistä kannattaa harjoitella silloin, kun olo on mahdollisimman virkeä ja harjoitteisiin jaksaa keskittyä. Harjoittelun myötä harjoitteita on helpompi hyödyntää myös silloin, kun jaksamista on vähemmän ja kipuja enemmän.
Myönteinen mieli
- Tarkkaavaisuuden siirtäminen toisaalle kivun kokemuksista voi onnistua tekemällä itselle mielekkäitä ja mielihyvää tuottavia asioita. Omilla ajatuksilla voikin olla yllättävän suuri rooli kivun kokemuksessa.
- Tutustu videoon, jolla filosofian maisteri ja onnellisuusvalmentaja Auli Malimaa kertoo vinkkejä ja kokemuksiaan myönteisen mielen yhteydestä kipuun.
Vastaa alla olevaan gallupiin! Vastattuasi näet, mitä muut sivuston kävijät ovat vastanneet.
Muita hyödyllisiä keinoja
- Liikunnalla ja unella ovat tutkitusti tärkeä rooli kivun omahoidossa.
- Myös esimerkiksi lämpö tai kylmä ja muunlaiset aistiärsykkeet voivat vaikuttaa kiputuntemuksiin.
- Pitkittyneen kivun omahoidon keinoista voit oppia lisää katsomalla alla olevan videon. Videolla fysiatri Kristiina Kokkonen kertoo myös kipuihin liittyvästä liikunnan pelosta ja liikkumisen välttämisestä kipujen takia. Video kestää noin 30 minuuttia.
Aiheesta Reuma-lehdessä
Oman hyvinvoinnin polku
Oman hyvinvoinnin polulta löydät tietoa, vinkkejä, vertaiskokemuksia ja harjoitteita reumasairauden omahoidon, liitännäissairauksien ennaltaehkäisyn ja oman hyvinvointisi tueksi.
Etusivulla voit tutustua kaikkiin Oman hyvinvoinnin polun sisältöihin sekä tehdä testin, joka suosittelee juuri sinulle kaikkein sopivimpia sisältöjä.