Siirry sisältöön

Ruokavalio tukee kihdin hoitoa

Henkilö solmii kengännauhojaan keltaista kaidetta vasten.

Kihti on kivulias, mutta ohimenevä niveltulehdus, jonka aiheuttaa uraatin eli virtsahapon kiteytyminen niveliin. Kihtiä hoidetaan lääkityksellä ja ruokavaliolla.  

Uraattia eli virtsahappoa syntyy aineenvaihdunnan tuloksena, kun ihmisen elimistö käsittelee puriiniaineita. Ihminen saa puriineita ruuasta. Niitä syntyy lisäksi elimistössä solujen uudistuessa tai solujen tuhoutuessa sairauksien kuten keuhkokuumeen aikana.  

Jos uraattia kertyy elimistöön liikaa, se voi alkaa kiteytyä niveliin ja aiheuttaa kihtikohtauksia. 

”Uraattiarvo veressä saisi olla enintään 360 mikromoolia litrassa. Sen ylittävät arvot nostavat kihtiriskiä”, sanoo reumatologi Markku Kauppi Päijät-Hämeen keskussairaalasta. Korkeaa veren uraattiarvoa kutsutaan hyperurikemiaksi. 

Uraattia poistuu virtsan mukana elimistöstä. Veren uraattipitoisuus voi kohota liian korkeaksi myös silloin, jos uraatin erittyminen virtsaan häiriintyy. 

”Munuaisten toiminta yleensä hieman heikkenee iän mukana. Yli puolella iäkkäistä miehistä on liian korkea uraattitaso ja heillä on tyypillisesti kaikkein suurin riski sairastua kihtiin, vaikka se ei kaikille kehitykään.” 

Kihti on tyypillisesti elintapasairaus. Erityisesti lihavuus altistaa taudin puhkeamiselle. Kihdillä on yhteys metaboliseen oireyhtymään, ja monilla kihtipotilailla on ylipainon lisäksi kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli ja korkeat sokeriarvot. Ruokavaliolla on merkitystä, kun näitä lähdetään taklaamaan. 

Sietämätön kipu 

Kihtikohtaus tulee yleensä yllättäen ja voi olla hyvin kivulias. Tyypillisesti uraattikiteitä kertyy isovarpaan tyviniveleen ja raajojen ääreisosiin. Kiteet ärsyttävät nivelkalvoa, joka tulehtuu. Kihti voi aiheuttaa tulehdusta myös muihin niveliin, kuten nilkkaan, ranteeseen tai kyynärpäähän, yleensä yhteen niveleen kerrallaan.  

Kihdin toteamisessa potilaan kertomus on tärkeä. Nivelnestenäytteestä voidaan todeta uraattikiteet, jolloin diagnoosi on varma. Verikokeista nähdään tulehdusarvot, uraattiarvo ja munuaisten toiminta. Erilaiset kuvantamiskeinot, kuten röntgen tai ultaraääni, voivat olla avuksi.  

Akuutin kohtauksen aikana uraattiarvo voi laskea reilusti, siksi seuranta noin 3–4 viikon kuluttua ensimmäisestä kohtauksesta on tärkeä. 

Ensin pitää kuitenkin hoitaa akuutti kipu pois. Kaikkein tehokkain hoito on nivelen sisään pistettävä kortisoni.  

Jos uraattiarvo on korkealla vielä kun tulehdus on rauhoittunut, aloitetaan pitkäaikainen uraattitasoa laskeva lääkehoito. Yleisin lääke on allipurinoli, joka on tehokas, edullinen ja hyvin siedetty lääke. Kun lääkettä käytetään pitkäaikaisesti, se ehkäisee tehokkaasti kihtikohtauksia. 

Vähemmän suolaa ja kovaa rasvaa

Terveyttä edistävä ruokavalio on merkittävä tuki sairauden hoidossa. Kun syö terveellisesti, riittää pienempi lääkeannos. 

”Ylipainoisen on hyvä saada painoa alemmaksi ja ruokailutottumukset suositusten mukaiseksi. Näin myös kihdin hoito helpottuu”, sanoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. 

Suolan määrän vähentäminen on tärkeää, etenkin jos verenpaine on koholla. Myös rasvan laatu on keskeistä niin rasva- kuin sokeriaineenvaihdunnan kannalta. 

”Suomalaisista miehistä 97 prosentilla ja naisista 94 prosentilla on liikaa kovaa rasvaa ruokavaliossa. Se on iso ongelma”, Schwab sanoo. 

Kihtiä sairastavan terveelliseen ruokavalioon kuuluvat täysjyväviljavalmisteet, kasvikset, marjat, hedelmät, nahaton kala ja siipikarja, kasviproteiinin lähteet, rasvattomat maitovalmisteet, vähärasvaiset juustot, kasviöljyt ja kasvimargariinit sekä pähkinät ja siemenet. 

Punaista lihaa ja lihavalmisteita, kuten kinkkua ja makkaroita, voi käyttää maltillisesti. Kenenkään ei pitäisi syödä niitä enempää kuin puoli kiloa viikossa. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä taas kannattaa syödä ainakin puoli kiloa päivässä. Siinä suomalaisilla on petrattavaa. 

Kun näihin kiinnitetään huomiota, aineenvaihdunta normalisoituu vähitellen ja kihdin oireilu pysyy paremmin kurissa.  

”Ei ihmisillä useinkaan ole riittävän laajaa käsitystä terveellisestä syömisestä. Kuvitellaan, että kun syö silloin tällöin appelsiinin ja ottaa mustikoita pakkasesta muutaman kerran kuukaudessa, niin se on sitä terveellistä”, Schwab sanoo. 

Kalan ja kanan nahkaa vältettävä

Kalan ja siipikarjan nahassa ja sisäelimissä on runsaasti puriiniaineita, ja niitä kihtipotilaan kannattaa välttää. Maksamakkaran, maksalaatikon, punaisen lihan ja riistan annoskoot on hyvä pitää maltillisina. 

Pienistä kaloista kuten muikuista on vaikea saada nahkaa pois ja ne syödäänkin yleensä nahkoineen. Siksi niitä suositellaan kihtiä sairastavalle korkeintaan hyvin harkiten.  

Kohtalaisesti puriineita sisältäviä ruoka-aineita ovat liha, nahaton siipikarja, kalat, äyriäiset ja kuivatut palkokasvit, kuten herneet, pavut ja linssit. Myös joissakin kasviksissa on jonkin verran puriiniaineita. Näitä ovat esimerkiksi pinaatti, sienet ja vehnänalkiot.  

”Nykyään on luovuttu tarkoista grammamääräisistä rajoituksista. Muiden kuin runsaasti puriineita sisältävien ruokien kohdalla harvoin tarvitaan annosrajoituksia”, Schwab sanoo. 

”On myös yksilöllistä, miten eri ruoka-aineita sietää, joten kokeilemalla löytää omat rajansa.” 

Riittävä juominen on tärkeää. Jos virtsa on kovin tiheää, uraattia poistuu huonommin. 

Oluessa on itsessään runsaasti puriiniaineita. Alkoholi isää uraatin muodostumista ja vaikeuttaa uraatin erittymistä virtsaan. Runsas alkoholin käyttö hankaloitta myös painonhallintaa. 

”Pullollinen olutta painaa 330 grammaa, harvoin syömme mitään ruoka-ainetta kerralla yhtä paljon”, Schwab huomauttaa. 

Absolutistiksi ei tarvitse ryhtyä. Kihtiä sairastava voi hyvin ottaa lasillisen viiniä tai lonkeron. Isoja alkoholimääriä ei kihtipotilaalle voi suositella, niin kuin ei kenellekään muullekaan. 

Lääkelista syyniin 

Nesteenpoistolääke nostaa usein veren uraattiarvoa. Esimerkiksi monet verenpainelääkkeet ovat yhdistelmälääkkeitä, joissa on pieni annos nesteenpoistolääkettä mukana. Kihtipotilaan kohdalla pitää miettiä, onko se tarpeen. 

Yleisesti käytetty verenpainelääke valsaltaari taas laskee uraattia ja se sopii kihtipotilaalle. Miniaspiriinia eli Primaspania käytetään paljon verenkiertolääkkeenä ja se nostaa jonkin verran uraattia. Jollei se ole välttämätön, lääke kannattaa jättää pois. 

Jos kihtiä sairastava onnistuu muuttamaan elintapojaan ja pudottamaan painoaan merkittävästi, uraattiarvo voi laskea niin, ettei kihtilääkettä välttämättä tarvita. Monipuolista liikuntaa suositellaan painonhallinnan tueksi. 

”Muutoin kuin laihduttamalla uraattia on vaikea saada alas pelkällä ruokavaliolla. Lähes aina tarvitaan pitkäaikaista lääkehoitoa”, Markku Kauppi sanoo.  

Jos veren uraatti on korkealla, mutta kihtikohtauksia ei vielä ole tullut, ei lääkitystä aloiteta. Tällöin hyvällä ruokavaliolla voidaan ehkäistä kihdin puhkeaminen. 

Hoitamaton kihti aiheuttaa elimistöön kroonisen matala-asteisen tulehduksen ja lisää sydän- ja verisuonitautien sekä kuolleisuuden riskiä.  

Pitkäaikaisella lääkityksellä ja ruokavaliolla kihti on kuitenkin hyvin hoidettavissa oireettomaksi. 

Teksti: Minna Elo 
Kuva: Marjaana Malkamäki 

Juttu on ilmestynyt Reuma-lehdessä 3/2022

Lue lisää

Reuma-aapinen: Kihti
Kihti ja ravinto
Reuma-lehti: Kivualias kihti yleistyy