Polymyalgia rheumaticassa raajat jäykistyvät ja kipeytyvät

Kun lihakset yhtäkkiä kipeytyvät ja jäykistyvät uudella tavalla, kyseessä voi olla polymyalgia rheumatica.

Jos ei yllättäen aamulla tahdo päästä sängystä ylös ja lihaksiin koskee, kyse ei ehkä olekaan vanhuudesta, vaan hoidettavasta sairaudesta.

Polymyalgia rheumatica on melko yleinen tulehduksellinen reumasairaus. Se on autoimmuunisairaus, jonka oireita ovat niskan, hartiaseudun ja lonkkien liikearkuus, kipu ja jäykkyys.

Suomessa polymyalgiaan sairastuu vuosittain noin 1 500–2 000 ihmistä. Tavallisesti sairastuneet ovat noin 70-vuotiaita, eikä sitä juuri esiinny alle 50-vuotiailla. Naisilla sairaus on yleisempi.

Nopeasti, päivien sisällä alkanut uudenlainen jäykkyys on polymyalgia rheumatican tyypillinen ensioire. Lääkärit puhuvat subakuutista taudista, kun oireet kehittyvät suhteellisen nopeasti, muutamissa päivissä tai viikoissa.

”Yleensä ihmiset selvästi huomaavat, että nyt tapahtuu jotain sellaista, mitä heille ei ole ennen tapahtunut. Lääkärin vastaanotolle hakeudutaan usein ensimmäisten viikkojen aikana”, reumatologi, lääketieteen tohtori Jarno Rutanen Tampereen yliopistosta sanoo.

Jäykkyyttä esiintyy erityisesti aamuisin, sängystä voi olla hankalampaa nousta kuin aiemmin. Reidet, lonkat, olkapäät ja hartiat ovat jäykät ja kipeät. Kaikki arkinen tekeminen vaikeutuu. Jos on ollut pitkään paikoillaan, liikkeelle lähteminen on vaikeaa.

Päivän mittaan oireet voivat vähän helpottaa, kun pääsee liikkeelle ja puuhailemaan.

Hoito terveyskeskuksessa

Diagnoosi perustuu pitkälti siihen, millaisista oireista potilas kertoo kärsivänsä. Muiden sairauksien poissulkemiseksi voidaan tar vita laboratoriokokeita.

Polymyalgia rheumaticassa tulehdusarvot lasko ja CRP ovat tyypillisesti koholla. Suoraan polymyalgian vahvistavaa testiä ei kuitenkaan ole olemassa.

Sairauteen voi kuulua myös yleisoireita, kuten lämpöilyä, ruokahaluttomuutta ja voimattomuutta. Ajan myötä ihminen voi laihtua. Jos nämä yleisoireet ovat hallitsevia, polymyalgian tunnistaminen voi olla vaikeampaa. Silloin erotusdiagnostiikka ja muiden sairauksien poissulkeminen nousevat suurempaan rooliin.

Polymyalgia rheumatica hoidetaan yleensä alusta loppuun ter veyskeskuksessa. Jos sairaudessa on epätyypillisiä piirteitä tai diagnostisia hankaluuksia, potilas voidaan lähettää erikoissairaanhoitoon.

”Jos näyttää siltä, että hoidot eivät johda toivottuun tulokseen, myös silloin voidaan hoitaa reumapoliklinikalla”, Rutanen sanoo.

Kortisoni tepsii oireisiin

Polymyalgia rheumatica heikentää elämälaatua ja siksi se on aina syytä hoitaa.

”Elämästä ei tule mitään, jos oireita vain yrittää sietää”, Rutanen sanoo.

Sairautta hoidetaan ensisijaisesti kortisonilla, joka tehoaa siihen erinomaisesti. Kortisonilla on kuitenkin myös haittavaikutuksia.

”Aina pyritään käyttämään pienintä mahdollista annosta, jolla oireet pysyvät poissa, jotta vältyttäisiin pitkäaikaiskäytön haitoilta.”

Aloitusvaiheessa annos on yleensä 15-25 milligrammaa kerran päivässä. Korkeat annokset pyritään tiputtamaan nopeasti ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana.

Annosta pienennetään lääkärin ohjeiden mukaan. Ensimmäinen pudotus voidaan tehdä jopa muutaman päivän kuluttua, kun oireet alkavat helpottaa. Viimeistään kahden viikon kuluttua annosta tulisi pienentää.

Kun päästään viiteen milligrammaan päivässä, sillä voidaan jatkaa useampi kuukausi. Hoitoa jatketaan tyypillisesti vuodesta kahteen vuoteen, jonka jälkeen enemmistö pääsee lääkityksestä eroon. Pienellä osalla potilaita kortisonilääkitystä jatketaan pidempäänkin.

Yhtäkkiä lääkitystä ei pidä lopettaa, vaan alentaa annosta hallitusti.

Koska kortisoni tehoaa erinomaisesti polymyalgian oireisiin, samalla se varmistaa, että diagnoosi on oikea. Sen rinnalla ei yleensä tarvita kipulääkitystä.

Oireet saattavat palata, vaikka lääkityksestä olisi jo päässyt eroon. Mekanismia ei ihan tarkkaan tunneta, tutkimustieto on vielä vajavaista.

”Jos oireet ovat niin hankalia, että potilas ei ilman kortisonia pärjää, saattaa olla järkevintä, että hyväksytään pieni annos kortisonia pysyvästi.”

Metotreksaattia voidaan joskus käyttää pieninä annoksina kortisonin rinnalla, etenkin jos kortisoniannoksia ei saada muutoin pienennettyä.

Liike tärkeää

Kortisonin pitkäaikainen käyttö lisää osteoporoosin riskiä. Rutanen ei kuitenkaan suosittele osteoporoosin estolääkitystä rutiiniluontoisesti kaikille, vaan tapauskohtaisesti harkiten.

”Jos potilaalla on entuudestaan osteporoosi tai jos kortisonia ei pystytä purkamaan toivotulla nopeudella, voi lääkitys olla paikallaan.”

Pitkäaikainen kortisonin käyttö voi aiheuttaa tur votusta ja kasvojen pyöristymistä. Iho voi ohentua ja haavojen paraneminen hidastua. Kortisoni voi lisäksi vaikuttaa veren sokeritasapainoon ja aineenvaihduntaan sekä nostaa verenpainetta.

Korkeilla kortisoniannoksilla voi olla vaikutusta myös vireystilaan. Usein se näkyy ylivilkkautena, mutta joillekin voi tulla masennusta.

Kun ihminen on kipeä ja jäykkä, liikkuminen usein vähenee. Lihaskunto voi heikentyä hämmästyttävän nopeasti. Sen palauttaminen sairautta edeltävälle tasolle voi kestää kauan.

”Sen vuoksi on tärkeää aloittaa liikkuminen heti, kun oireet helpottavat”, Rutanen kannustaa.

”Kävelylenkki, vesiliikunta ja kuntosali sopivat hyvin, tai mikä sitten onkaan kenenkin suosikkiliikuntamuoto.”

Ohimosärky on hälytysmerkki

Joskus polymyalgiaksi ensin diagnosoitu sairaus voi osoittautua har vinaisemmaksi jättisoluarteriitiksi. Sairautta kutsutaan myös temporaaliarteriitiksi tai ohimovaltimotulehdukseksi.

”Jos polymyalgiaa sairastavalla ilmenee uudenlaista, aiemmasta poikkeavaa päänsärkyä, on syytä hakeutua lääkäriin”, Rutanen sanoo.

Oireena voi olla myös leuan kipeytyminen syödessä ja kipu nieltäessä. Jättisoluarteriitti voi aiheuttaa vakavia haittoja, kuten näön heikkenemistä ja jopa näönmenetyksen.

Myös jättisoluarteriittia hoidetaan kortisonilla, mutta suuremmilla annoksilla. Jos polymyalgian hoidossa ei pystytä alentamaan kortisonin annostusta, sekin voi viitata jättisoluarteriittiin.

Polymyalgiaa ja jättisoluarteriittia on ajateltu jopa jonkinlaisena jatkumona.

”Kuitenkin niin, että jos on todettu polymyalgia, joka hoidolla rauhoittuu, niin ei se muutu enää jättisoluarteriitiksi. Ennemminkin on alusta asti ollut kyse jättisoluarteriitista”, Rutanen pohtii.

Polymyalgian oireet saadaan yleensä hyvin hallintaan. Haasteena hoidossa on kortisoniannosten tiputtaminen sellaiselle tasolle, että vältytään pitkäaikaisilta haitoilta. Polymyalgia ei tutkimusten mukaan myöskään lyhennä elinikää, vaikka voikin heikentää elämänlaatua.

Teksti: Minna Elo
Kuva: Eeva Anundi

Juttu on julkaistu Reuma-lehdessä 1/2024.

Lue lisää polymylagia rheumaticasta Reuma-aapisesta.