Kenkkuileva kiertäjäkalvosin kaipaa lepoa ja liikettä

Kipeä olkapää kiusaa monia, etenkin keski-iästä eteenpäin. Tavallisimmin ärtyy olkanivelen tärkein tuki, kiertäjäkalvosin. Vaiva hellittää usein levolla, lääkityksellä ja kuntoutuksella. 

Paidan pukeminen, rintaliivin hakasten kiinnittäminen ja hiusten laittaminen sujuu näppärästi, kun olkapää on oireeton ja toimii ongelmitta. Olkanivel on pallonivel ja kehon liikkuvin nivel. Sen varassa voi pyöräyttää kättä kokonaisen ympyrän sivusuunnassa, edestä taakse tai takaa eteen. Sitä ei ole luotu olematonta tai yksipuolista rasitusta varten. 

Harva kiinnittää olkapäähänsä huomiota ennen kuin se alkaa oireilla. Monet arjen toimet ja liikuntaharrastukset hankaloituvat, jos olkapää tai olkavarsi on niin kipeä, ettei kättä pysty nostamaan normaalisti.  

”Tavallisin syy olkapääkivulle on kiertäjäkalvosinoireyhtymä. Voidaan puhua myös olkapään jännevaivoista, mutta kyse on samasta asiasta”, sanoo ortopedian, traumatologian ja kirurgian erikoislääkäri Harri Heliö. 

Olkaniveltä ympäröi neljän lihaksen ja niiden jänteiden muodostama kokonaisuus, jota kutsutaan kiertäjäkalvosimeksi. Sen tehtävä on liikuttaa ja tukea olkaniveltä. 

”Suurin osa olkapäävaivoista liittyy nimenomaan jänteisiin. Myös jänteen päällä oleva limapussi saattaa tulehtua. Limapussin tulehdusta, bursiittia, ei pidetä itsenäisenä vaivana, vaan kyseessä on silloinkin kiertäjäkalvosinoireyhtymä.” 

Kun kiertäjäkalvosin kenkkuilee, käden nosto ylös ja etenkin sivulle on vaikeaa ja olkapäätä voi särkeä myös levossa, varsinkin kyljellä nukkuessa. Kauppakassia pystyy kantamaan, mutta tavaroiden nostelu sattuu. Autossa turvavyön laittaminen vihlaisee ja kuntosalilla työntävät liikkeet, kuten pystypunnerrus, tekevät kipeää. 

Olkapään jännevaivat yleistyvät 40 vuoden iästä alkaen. Nuoren ihmisen jänteet ovat notkeita, mutta iän myötä jänteiden kimmoisuus vähenee ja ne sietävät huonommin rasitusta. Silloin kiertäjäkalvosimeen tulee herkemmin vaurioita ja ärsytystä. 

Riuhtominen riskeeraa 

Olkapään jännevaivoja voivat aiheuttaa käden toistuvat nostot ja kohoasento, yksipuolinen rasitus sekä sietokyvyn ylittävä kuormitus. Kipuilu saattaa alkaa, kun työskentelee usein tai pitkään asennossa, jossa kättä on pidettävä hartiatason yläpuolella. 

Rivakka suursiivous ikkunanpesuineen ja matonpiiskauksineen kerran vuodessa saattaa kipeyttää rasitukseen tottumattoman olkapään. Istumatyöläisellä huono työergonomia voi saada kiertäjäkalvosimen oireilemaan. Huono ryhti ja heikko lihastasapaino altistavat ongelmille. 

Toisinaan olkapääkipu ärtyy liikunnassa, jossa liike suuntautuu hartioiden yläpuolelle. Esimerkiksi mailapelit ja heitto- ja lyöntilajit, kuten sulkapallo, tennis ja pesäpallo, voivat saada kiertäjäkalvosimen kenkkuilemaan. Joskus jännevaivat alkavat väärin tehdystä tai turhan rajusta treenistä.  

”Nykypäivän trendi on, että ihmiset haluavat haasteita ja urheilevat täysillä. Moni hakeutuu vanhanakin tiukkojen lajien pariin. Ei ole tavatonta, että vielä 70-80-vuotiaat pelaavat tennistä tai lentopalloa, seinäkiipeilevät ja käyvät crossfitissä”, Heliö sanoo. 

Liikkuminen on hyväksi kaikille, mutta tavoitteet täytyy suhteuttaa omaan kuntoon, kokemukseen ja ikään. Iän myötä tulevien kulumamuutosten lisäksi tapaturmat altistavat olkapään jännevaivoille. 

”Huono tapa on se, että säntää kiireessä kuntosalille ja alkaa riuhtoa täysillä. Ennen suoritusta on tärkeää aktivoida ja lämmittää lihakset pienillä painoilla tai vaikka kuminauhalla. 

Koska olkanivel on hyvin liikkuva, se tarvitsee vahvan tuen. Hyvä lihastasapaino auttaa ehkäisemään kiertäjäkalvosinvaivoja. Kun lihasten yhteispeli toimii, ne tukevat olkapäätä esimerkiksi työntäessä, vetäessä ja nostaessa.” 

Kipeä tekeminen tauolle 

Jos olkapää on ärtynyt, ensiavuksi voi kokeilla tulehduskipulääkettä, kipugeeliä ja kylmäpakkausta. 

”Rasitusperäisissä vaivoissa auttaa kipua tuottavien liikkeiden välttäminen. Yläraajan kohoasentoa ja erityisesti olkavarren loitonnusliikettä ja -asentoa kannattaa välttää tai ainakin vähentää. Yleensä ihminen välttää luontaisestikin kipeää tekemistä. Jo muutaman päivän tai viikon tauko voi riittää lievittämään oireita”, Heliö sanoo. 

Kaikkea liikkumista ei tarvitse lopettaa. Sitä voi tehdä, mitä pystyy ja mikä ei aiheuta kipua. 

”Fysioterapeuttinen harjoittelu auttaa usein vähentämään kipua ja parantamaan olkapään toimintakykyä. Jumppaohjeita saa fysioterapeutilta.” 

Fysioterapeutin vastaanotolle voi mennä ilman lääkärikäyntiä, jos taustalla ei ole tapaturmaa. Fysioterapeutti suunnittelee asiakkaalle ohjelman, joka vahvistaa lapa- ja olkapäälihaksia ja auttaa laajentamaan olkapään liikerataa ja palauttamaan ylävartalon lihastasapainon. 

Moni pelkää, että olkapäässä on jotain hajalla ja varoo liikuttamasta kättä ollenkaan. Siitä ei ole hyötyä vaan voi olla jopa haittaa, jos ylivarovaisuus jatkuu pitkään. Jänteiden oikeanlainen ja sopiva kuormitus on tärkeää, jotta liikeradat palaavat ja toimintakyky paranee. Yleensä jumppa alkaa tehota muutamassa viikossa. 

”Kun kipu lievenee, voi palata pikkuhiljaa käyttämään olkapäätä normaalisti. Rasitusta kannattaa lisätä maltillisesti, etteivät vaivat palaa.” 

Tapaturman takia leikkaukseen 

Suuri osa olkapäävaivoista helpottuu 2–4 viikossa, osalla vaivat jatkuvat kuukausia. Jotkut joutuvat luopumaan puutarhatöistä, lentopallosta tai mailapeleistä, koska ne ärsyttävät toistuvasti olkapäätä. 

Jos kipu jatkuu levosta ja liikeharjoittelusta huolimatta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkäri voi antaa olkapäähän kortisonipistoksen, jonka avulla pääsee pahimman yli ja pystyy paremmin toteuttamaan harjoitteluohjelmaa.  

”Lääkäri voi myös tarvittaessa varmistaa diagnoosin kuvantamalla. Esimerkiksi jäätynyt olkapää oireilee hyvin samankaltaisesti”, Heliö sanoo. 

Joskus kipeytymisen syynä on jännekalkki, joka näkyy röntgenkuvassa. Silloin oireet hoituvat nopeasti kalkin poistolla. 

Tapaturmasta johtuvan olkapääkivun takia on syytä mennä lääkäriin heti. Jos jänteestä löytyy kuvauksessa selkeä repeämä, voidaan harkita leikkaushoitoa. 

”Leikkaus tarkoittaa tähystysleikkausta. Toimenpide tehdään nukutuksessa ja se kestää noin tunnin. Kotiin pääsee yleensä samana päivänä. Vaikka leikkaus hoituu nopeasti, jälkihoito vaatii kärsivällisyyttä.” 

Kantosidosta pidetään yleensä kuusi viikkoa ja fysioterapia aloitetaan neljän viikon kohdalla leikkauksesta. Kuntoutumiseen ja siihen, että voimat palaavat, menee kokonaisuudessaan vähintään puoli vuotta. Sairausloman pituus riippuu pitkälti ammatista ja siitä, kumpi käsi on kyseessä. Töihin pystyy palaamaan kuitenkin ennemmin tai myöhemmin ja myös omia liikuntaharrastuksia pääsee jatkamaan.  

”Leikkaus on aina viimeinen vaihtoehto. Rappeumaperäisissä olkapään jännevaivoissa sitä ei useinkaan tarvita, eikä siitä ole kaikille hyötyäkään. Omahoito ja fysioterapeuttinen harjoittelu tepsivät monelle paremmin.” 

Hyvä ryhti, lihaskunto ja liikkuvuus auttavat ehkäisemään olkapäävaivoja 

• Vältä olkapään ylenpalttista rasitusta ja äkillistä, rajua kuormitusta. Verryttele hyvin ennen rankkaa suoritusta. 
• Vahvista olkanivelen ja olkapään lihaksia ja tee liikkuvuusharjoituksia. Apua saat fysioterapeutilta tai esimerkiksi kuntosaliohjaajalta. 
• Opettele liikkeiden oikea suoritustekniikka kuntosalilla ja muussa liikunnassa. 
• Lepää ja palaudu riittävästi. 
• Vältä käden toistuvaa ja pitkään kestävää kohoasentoa sekä toistuvia nostoja hartiatason yläpuolelle. Jos teet olkapäitä kuormittavia askareita, pidä tarpeeksi taukoja. 
• Huolehdi hyvästä ergonomiasta istumatyössä. Kumara asento, olkapäiden työntyminen eteen ja hiirtä käyttävän käden kurkottelu ilman tukea kuormittavat olkapäätä. Tauota työtä ja vaihtele työasentoa.  
• Torju tapaturmia, jos suinkin mahdollista. Käytä esimerkiksi talven liukkailla liukuesteitä jalkineissa. Jos olkapäälle sattuu tapaturma esimerkiksi kaatumisen yhteydessä, hoida vaurio kunnolla heti. 

Teksti: Pirkko Tuominen 
Kuvitus: 123rf 

Juttu on ilmestynyt Reuma-lehdessä 2/2023