Siirry sisältöön

Muuta hoidon tueksi

Fibromyalgiaan sairastuminen vaikuttaa työkykyyn ja sitä kautta mahdollisesti myös työyhteisöön. Vaikutukset ulottuvat myös omaan lähipiiriin, erityisesti perheeseen, mutta mahdollisesti myös ystäviin ja muihin läheisiin.

Läheisen sairastuminen herättää väistämättä tunteita ja ajatuksia ja mielessä voi olla paljon kysymyksiä fibromyalgiaan ja sen kanssa elämiseen liittyen. Perheen sisäiset roolit saattavat muuttua aiemmasta, mikä voi tuntua hyvin kuluttavalta. Tilanteesta riippuen yhteistä tulevaisuutta voi joutua katsomaan myös uudessa valossa. Tältä sivulta löydät työhön liittyviä asioita. Läheisille on oma osio.

Fibromyalgia ja työkyky

Fibromyalgian oireet saattavat heikentää työkykyä ammatista ja asemasta riippumatta lisäten sairauspoissaoloja. Jos työntekosi ei syystä tai toisesta suju, puhutaan työkykyongelmasta. Palvelujärjestelmästämme löytyy kuitenkin laaja keinovalikoima työkyvyn tukemiseksi.

Miksi työkyvystä kannattaa pitää huolta?

Työkykysi tukemisesta hyötyvät kaikki: sinä itse, työnantajasi ja yhteiskunta. Kun pystyt jatkamaan työelämässä, hyödyt siitä taloudellisesti nyt ja eläkevuosinasi, saat sosiaalisia virikkeitä, merkityksellisestä tekemistä sekä raamit ajankäytöllesi. Työnantajasi puolestaan saa pitää osaavan työntekijänsä ja säästää samalla sairauspoissaolokustannuksissa ja eläkemaksuissa. Työssäkäyvänä veronmaksajana hyödytät koko yhteiskuntaa.

Mistä työkyvyssä on kyse?

Työkykysi koostuu monesta osasesta ja terveys/sairaus on vain yksi sen ulottuvuus. Työterveyslaitos vertaa työkykyä taloon, jossa on neljä kerrosta. Kolme alinta kerrosta kuvaavat työntekijän omia voimavaroja. Neljäs kerros kuvaa työtä ja työoloja. Työkykytaloa ympäröi työntekijän sosiaalisten suhteiden verkosto, läheiset sekä yhteiskunta rakenteineen ja sääntöineen. Työkykytalon kerrosten on tuettava toisiaan, jotta talo pysyy pystyssä. Jos esimerkiksi neljännen kerroksen paino, työn vaatimukset, kasvaa yhtä aikaa, kun ensimmäinen kerros, työntekijän voimavarat, heikkenee, niin talo romahtaa.

Työntekijän terveys ja hänen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakykynsä ovat työkyvyn perustana talon ensimmäisessä kerroksessa. Toisen kerroksen muodostavat osaaminen tietoineen ja taitoineen eli koulutus ja ammattitaito. Kolmannessa kerroksessa ovat henkilökohtaiset arvot, asenteet ja motivaatio. Jos ihminen kokee työn imua eli oma työ tuntuu tärkeältä ja sopivan haasteelliselta, se vahvistaa työkykyä. Kolmannessa kerroksessa vaikuttaa myös työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Kuormittava elämäntilanne (esimerkiksi pienet lapset, hoitoa tarvitsevat ikääntyvät läheiset, avio-/avoero, läheisen sairaus tai kuolema, taloudelliset vaikeudet) voi heikentää työssä selviytymistä. Yhden ihmisen voimavarat ja vuorokauden tunnit eivät riitä kaikesta huolehtimiseen, mikä voi johtaa sairauspoissaolojen lisääntymiseen.

Työkykytalon neljännessä kerroksessa on työ konkreettisine työolosuhteineen ja työyhteisöineen, lähiesimiestyö sekä työpaikan toimintatavat työkyvyn ylläpitämisessä eli työkykyjohtaminen. Työpaikan todelliset arvot näkyvät työkykyjohtamisessa. Ovatko osatyökykyiset työntekijät työnantajalle riesa vai arvokas voimavara, josta kannattaa pitää kiinni.

Työssä selviytymiseen vaikuttaa työympäristön työskentelyrauha, meluisuus, siisteys, tilojen ahtaus, lämpötila jne. Esimerkiksi työntekijän selälle voi olla myrkkyä avustaa tai hoitaa asiakasta ahtaissa tiloissa tai ohjata lapsia päiväkodin pikkutuolien ja -pöytien maailmassa. Työyhteisön toimivuudella on myös suuri merkitys työssä jaksamiselle. Parhaimmillaan mukava työyhteisö paitsi tukee työssä jaksamista myös voi kantaa raskaan elämänvaiheen läpi.

Lue lisää työkyvystä Työterveyslaitoksen sivuilta.

Ammatillinen kunotutus Kelan sivuilla

Työkykytalo.

Työkyvyn heikentyminen tapahtuu usein pikkuhiljaa. Työntekijä itse ei aina edes huomaa uhkaavaa tilannetta, mutta esimies, työkaverit ja läheiset saattavat huomaavat erilaisia pulmia työn sujumisessa. Pelkkä tunne siitä, että työntekijällä ei ole kaikki kunnossa, riittää asiaan puuttumiseen.

Hälytysmerkkejä työkyvyn heikentymisen uhkasta voivat olla:

  • työhöntulo tuntuu vain harvoin mukavalta
  • työntekijä kokee pystyvänsä parempaan ja kaipaa haasteita
  • työtehtävät tuntuvat liian vaikeilta tai työtä on liikaa
  • elämäntilanne työn ulkopuolella vie kaikki voimavarat
  • työpaikan ristiriidat vievät energiaa työnteolta
  • työpäivät pidentyvät toistuvasti
  • myöhästelyt, sairaus- ja muut poissaolot lisääntyvät
  • työkäyttäytyminen muuttuu
  • työsuoritukset heikkenevät tai työn laatu huononee
  • työtoverit ovat huolissaan tai valittavat työntekijästä
  • käyttäytyminen viittaa alkoholin tai päihteiden ongelmakäyttöön
  • asiakaspalaute huononee.

Jos hälytysmerkkejä ilmenee, esimiehen velvollisuutena on ottaa asia puheeksi työntekijän kanssa. Myös työtoverit voivat ilmaista huolensa työtoveristaan ja kehottaa häntä ottamaan asian puheeksi esimiehen kanssa.

Usein toistuvat, lyhyetkin sairauspoissaolot voivat olla merkki työkyvyn heikentymisestä. Työnantajan on tärkeää seurata työntekijöiden sairauspoissaoloja. Työpaikoilla on käytössä erilaisia seurantajärjestelmiä hälytysrajoineen. Kun sovittu hälytysraja ylittyy, esimies ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa ja käynnistää ns. työkykyprosessin.

Työkyvyn tukemisen periaatteita

Työkykytalon pystyssä pysyminen vaatii työntekijän, työantajan ja työterveyshuollon sujuvaa yhteistyötä. Useilla työpaikoilla on käytössä työkyvyn tukemisen ohjelma, jota voidaan kutsua esimerkiksi varhaisen tuen malliksi. Se sisältää ennakoivan tuen, varhaisen ja tehostetun tuen sekä työhön paluun tuen. Jotta malli ei jää pelkäksi paperiksi, sen käytölle pitää olla selkeät pelisäännöt ja toimintatavat. Yhteistyöhön osallistuvien (työntekijä, lähiesimies, työterveyshuolto) pitää tietää, mitä heiltä odotetaan ja mitkä ovat työpaikan toimintatavat työkykyongelmien ratkaisemisessa.

Varhainen puuttuminen on työkyvyn tukemisen kulmakivi. Nykyään painotetaan ennakointia eli tilanteeseen pitäisi yrittää vaikuttaa jo ennen varsinaisen työkykyongelman syntymistä. Varhaisen tuen vaiheessa työntekijän tulee itse rehellisesti pohtia tilannettaan ja etsiä ratkaisuja yhdessä esimiehen kanssa kahdenkeskisessä keskustelussa. Ratkaisuja tehdään sen mukaisesti, mistä oikeasti on kyse. Onko työnteon sujumattomuuden syynä työntekijän terveysongelmat vai onko työmotivaatio hukassa? Onko työntekijän ammattitaito kenties vanhentunut vai onko työkykyongelman taustalla työyhteisön ristiriidat tai henkilön kuormittava elämäntilanne?

Työkyvyn tehostetusta tuesta puhutaan, kun ratkaisujen etsimiseen tarvitaan ulkopuolisia asiantuntijoita esimerkiksi työterveyshuollosta tai työsuojelusta. Jos työkykypulmien taustalla on terveysongelma, työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon. Tarvittavien tutkimusten ja selvittelyjen jälkeen järjestetään usein työterveysneuvottelu, jossa saman pöydän ääressä työntekijä, työnantajan edustaja ja työterveyshuollon asiantuntijat pohtivat yhdessä ratkaisuja työntekijän tilanteeseen. Samalla sovitaan jatkotoimenpiteistä sekä niiden vaikutusten seurannasta.

Työhön paluun tuessa esimies pitää yhteyttä työntekijään sairauspoissaolon aikana ja työterveysneuvottelu järjestetään hyvissä ajoin ennen sairauspoissaolon päättymistä. Yhdessä sovitaan tarvittaessa esimerkiksi työn keventämisestä, perehdyttämisestä pitkän poissaolon jälkeen ja asioiden vireille laittamisesta Kelaan ja/tai työeläkelaitokseen.

Pitkien sairauspoissaolojen seurantaa helpottaa lakisääteinen ns. 30-60-90-sääntö. Tiivistetysti se tarkoittaa:

  • 30 sairauspäivän jälkeen työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon sairauspoissaoloista ja työterveyshoitaja selvittää tilannetta ja ohjaa työntekijän tarvittaessa työterveyslääkärille
  • 60 päivän sääntö sisältää Kelan sairauspäivärahan hakemisen ja kuntoutuspäivärahan hakemisen Kelassa
  • Ennen 90 sairauspoissaolopäivää lääkäri tekee B-lausunnon Kelalle työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuudesta jatkaa työssä. Ilman lausuntoa Kela ei voi maksaa sairauspäivärahaa 90 päivän jälkeen.

Mitä voit itse tehdä?

Oma käsityksesi työkyvystäsi ennustaa tulevaa työkykyäsi. Et voi valita terveyttä tai sairautta, mutta voit valita asenteesi asioihin ja pitää yllä toivoa. Voit keskittyä ratkaisujen etsimiseen ongelmien päivittelyn sijasta. Työelämässä selviytyminen vaatii kestävyyttä ja joustavuutta, joita voi opetella. Selviytymistä edesauttaa itsensä ja toisten hyväksyminen sellaisenaan.

Hyvä työilmapiiri tukee työssä jaksamista. Omaa osuuttaan työilmapiirin rakentamisessa on syytä aika ajoin arvioida. Omasta fyysisestä ja psyykkisestä kunnosta kannattaa huolehtia sekä siitä, että työ, lepo ja virkistys ovat omassa elämässä sopivassa suhteessa toisiinsa.

Ennen kaikkea ole rehellinen itsellesi ja toisille. Jos esimerkiksi työsi on fyysisesti kuormittavaa etkä selviydy siitä fibromyalgian oireiden vuoksi, lähde rohkeasti uusille urille. Voit olla työkyvytön yhteen ammattiin tai työtehtävään, mutta työkykyinen johonkin toiseen. Uudelleen suuntautumisessa on tärkeää se, mitä sinä itse toivot työltäsi, missä koet olevasi hyvä ja mitä kykenet tekemään. Mikä saa sinut syttymään ja missä tehtävässä voisit kokea työn imua ja iloa.

Uskalla unelmoida ja tehdä muutoksia. Opettele vaihtoehtoisia tapoja tehdä työtä – ja elää. Mieti millaisena näet tulevaisuutesi työelämässä parhaimmillaan. Mitä voimavaroja, kykyjä ja taitoja sinulla jo on tavoitteen saavuttamiseksi? Entä tarvitsetko apua tavoitteesi saavuttamiseksi? Mikä on ensimmäinen askel tavoitteesi suuntaan?

Tarkistuslista työolosuhteiden muokkausmahdollisuuksista

Listaa mahdolliset keinot, jotka voivat tukea työssä selviytymistäsi ja ota ne puheeksi esimiehesi ja/tai työterveyshuollon kanssa.

Työaika

  • joustot, liukumat
  • työn tauottaminen
  • työajan lyhennys
  • osa-aikatyö
  • etätyö
  • virka-, toimi-, opinto- tai vuorotteluvapaa

Muisti

  • muistikirjat tai muistilaput
  • värikoodit tehtävien priorisoinnissa
  • säännölliset palaverit ja koulutukset

Työtehtävä & työn organisointi

  • tehtävien rajaaminen
  • työnjaon muuttaminen
  • työprosessien muokkaaminen
  • työkierto
  • uusi tehtävä samalla työnantajalla

Työympäristö

  • työtilojen esteettömyys
  • työpisteiden mitoitus, varustus ja säädettävyys
  • työvälineet
  • apuvälineet ja tuet

Teknologia

  • tietokoneohjelmat
  • tietokoneen asetukset
  • apuvälineet, lisälaitteet

Avun/tuen saaminen

  • työyhteisön/työkaverin antama apu
  • työnohjaus
  • mentorointi
  • työyhteisösovittelu
  • henkilökohtainen avustaja työssä

Osaamisen vahvistaminen

  • perehdytys
  • täydennyskoulutus

Keskittymiskyky

  • häiriötekijöiden vähentäminen työympäristössä
  • työn jakaminen osiin
  • äänimerkit, muistilaput

Tunteiden säätely

  • stressinhallintamenetelmät
  • työn tauotus
  • soittomahdollisuus tukihenkilölle

Väsymys ja uupumus

  • työajan joustot
  • työtehtävien sitominen tavoitteisiin
  • fyysisen rasituksen ja stressin vähentäminen
  • lepomahdollisuus tauon aikana
  • työpisteen ergonomian parantaminen
  • matkatyön vähentäminen

Voit myös valita alta seuraavan omahoito-sivun.

Fibromyalgiaa sairastavan läheiselle

Jos läheisesi on sairastunut fibromyalgiaan, on luonnollista olla huolissaan sekä sairastuneesta että koko muusta perheestä. Voi olla, että joudut muuttuneessa tilanteessa tekemään enemmän kotiaskareita kuin kipujen kanssa elävä kumppanisi ja yhteisten tekemisten suunnittelussa joudutte ehkä jatkossa pohtimaan suunnitelmia myös kivun ja uupumuksen näkökulmasta. Se voi luonnollisesti aiheuttaa turhautumista ja kiukkuakin.

On tärkeää uskaltaa tuntea myös negatiivisia tunteita, vaikka ne voivatkin herättää syyllisyyttä. Voisitko kokeilla kertoa tuntemuksistasi läheisellesi rauhallisesti ja avoimesti? Se voi parhaimmillaan avata uudenlaista keskusteluyhteyttä ja lähentää suhdettanne. Uudessa tilanteessa on hyvä yhdessä pohtia sitä, mikä suhteessanne ja perheessänne säilyy myös fibromyalgiaan sairastumisen jälkeen, mistä joudutaan luopumaan ja mitkä ovat niitä asioita, jotka tehdään jatkossa toisella tavalla.

Kipu ja uupumus voivat ajoittain saada läheisesi vetäytymään omiin oloihinsa. Kipu voi myös alentaa ärtyneisyyskynnystä ja lisätä pahaa mieltä puolin ja toisin.

Voi myös olla, että läheisesi ei halua olla vaivaksi ja sinnittelee voimiensa äärirajoille. Opettele vähän kerrassaan tuntemaan hänen tapaansa reagoida ja rohkaise häntä kertomaan tuntemuksistaan. Usein paras tapa auttaa on kysyä suoraan, millaista tukea ja apua fibromyalgiaa sairastava toivoo. Voit myös auttaa läheistäsi tunnistamaan jaksamisensa uudenlaisia rajoja ja pitämään lepohetkiä kun huomaat hänen kipujensa voimistuvan.

Ole kuitenkin tarkkana, että et ala tehdä liikaa asioita hänen puolestaan, koska silloin on vaarana uupua itse. Varatkaa aikaa yhteisille hetkille ja mukavalle tekemiselle. Erityisen tärkeää on silloin tällöin pysähtyä huomaamaan myös se, mitä muuta kuin fibromyalgia elämässänne on.

Fibromyalgiaa sairastavan läheisenä sinun on hyvä kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiisi. Miten jaksat juuri tänään? On tärkeää, että otat säännöllisesti aikaa itsellesi ja autat siten itseäsi ylläpitämään voimavarojasi. Haluaisitko tarkastella omaa arkeasi hieman lähemmin? Arkisten tapojen toimintojen lähempi tutkiminen voi auttaa sinua löytämään juuri itsellesi ja teidän perheellenne sopivia tapoja tukea jaksamista.

Millaiset toimintatavat arjessasi vahvistavat hyvinvointiasi? Pohdi esimerkiksi saatko nukuttua riittävästi, miten rentoudut ja millainen tekeminen auttaa jaksamaan.

Entä kuuluuko sinun arkeesi jotakin sellaista, joka ei tue hyvinvointiasi tai on sille jopa haitallista? Haluaisitko/voisitko muuttaa tilannetta jotenkin? Pääset alkuun muotoilemalla itsellesi myönteisen muutostavoitteen ja pohtimalla 2-3 pientä alkuaskelta, joiden myötä liikahdat kohti tavoitetta.

Fibromyalgiaa sairastavan läheisenä sinulla on oikeus omaan elämään, omiin tunteisiin ja ajatuksiin. Saat olla väsynyt ja heikko. Saat olla iloinen, onnellinen ja oma itsesi. Muista, että sinunkin jaksamisellasi on rajansa ja saat sanoa myös ei. Jos voimavarasi hupenevat, hae apua. Fibromyalgia voi asettaa arkeen monia haasteita, mutta tilanteen kohtaaminen ja hyväksyminen auttaa eteenpäin. Avoin keskustelu, kokemusten ja tunteiden jakaminen on tärkeää teille molemmille ja tukee hyvinvointianne.

Voit myös palata haluamallesi omahoito-sivulle alla olevista painikkeista.