Reumaliitto haluaa sosiaali- ja terveydenhuollon osaamisen nykyistä parempaan käyttöön
Reumaliiton mielestä sosiaali- ja terveydenhuollossa on hyödynnettävä nykyistä paremmin eri ammattilaisten osaamista. Kun oikea ammattilainen tekee oikean tehtävän, potilas voi saada tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti ja hoidon jatkuvuus paranee.
Reumaliitto on antanut lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta, jolla uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntöä. Liitto kannattaa tavoitetta joustavoittaa ammattihenkilöiden työnjakoa ja hyödyntää olemassa olevaa osaamista nykyistä paremmin.
Erityisen tärkeänä Reumaliitto pitää, että reuma- ja muiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon osaamista vahvistetaan perusterveydenhuollossa.
Kaikki tilanteet eivät vaadi lääkärin vastaanottoa
Reumaliitto kannattaa ehdotusta, jolla sujuvoitettaisiin sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden lupaprosessia. Samalla Reumaliitto korostaa, että sairaanhoitajien osaamista ja tehtäviä tulee tarkastella laajemmin. Koulutettujen ja pitkäaikaissairauksiin perehtyneiden sairaanhoitajien osaamista voidaan hyödyntää nykyistä paremmin potilasohjauksessa, omahoidon tukemisessa ja hoidon seurannassa.
Kaikki pitkäaikaissairauksien seurantaan liittyvät tilanteet eivät edellytä lääkärin vastaanottoa. Sairaanhoitaja voi esimerkiksi vastata potilasohjauksesta, omahoidon tukemisesta ja hoidon toteutumisen seurannasta sekä tunnistaa tilanteet, joissa tarvitaan lääkärin tai erikoislääkärin arviota. Näin lääkärin osaamista voidaan kohdentaa tilanteisiin, joissa sitä tarvitaan.
Reumaliiton mukaan omalääkäri- ja omatiimimalleissa tulisi hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista, kuten sairaanhoitajien erikoistumisopintoja ja reuma- ja muihin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin perehtyneiden sairaanhoitajien osaamista. Tavoitteena on, että potilas saa oikean ammattilaisen palvelun oikea-aikaisesti.
Hoidon jatkuvuudessa on vielä paljon parannettavaa
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet koskettavat Suomessa suurta joukkoa ihmisiä. Niitä sairastaa arviolta yli 1,7 miljoonaa suomalaista, ja tulehduksellisia reumasairauksia noin 120 000 henkilöä. Sairaudet voivat heikentää merkittävästi toimintakykyä ja työkykyä.
Reumaliiton vuoden 2025 tutkimuksessa 3 490 reumasairauksia sairastavaa arvioi terveydenhuollon toimintaa. Reumapoliklinikalla hoidetuista 76 prosenttia oli tyytyväisiä hoitoonsa. Terveyskeskuksessa tai -asemalla hoidetuista tyytyväisiä oli 39 prosenttia.
Myös hoidon siirtymisessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon on haasteita. Vuoden 2023 hoitopolkututkimuksessa alle neljännekselle vastaajista oli selvää, miten hoito jatkuu erikoissairaanhoidon jälkeen.
Reumaliiton mielestä lainsäädännön uudistamisen yhteydessä tulisikin arvioida, voidaanko perusterveydenhuollon erityisosaamista vahvistamalla parantaa hoidon laatua ja jatkuvuutta sekä vähentää tarpeetonta erikoissairaanhoidon käyttöä.
Hoitosuunnitelman pitää olla potilasta varten
Reumaliitto nostaa lausunnossaan esiin myös hoitosuunnitelman merkityksen. Hoitosuunnitelman tulisi olla potilaan hoitoa ohjaava, ymmärrettävä ja ajantasainen asiakirja, ei vain ammattilaisten työväline.
Reumaliiton vuoden 2025 tutkimuksessa 56 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tietoinen oman hoitosuunnitelmansa tavoitteista. Tilanne on parantunut aiemmista vuosista, sillä vuonna 2023 tavoitteet olivat tuttuja 48 prosentille ja vuonna 2018 vain 30 prosentille vastaajista. Edelleen kuitenkin 44 prosenttia ei tiennyt oman hoitosuunnitelmansa tavoitteita.
Reumaliiton mielestä hoitosuunnitelman asemaa pitää vahvistaa niin, että potilas tietää, mitä hoidolla tavoitellaan, miten hoitoa seurataan ja kenen puoleen voi tarvittaessa kääntyä.
Kielitaito on osa turvallista hoitoa
Reumaliitto pitää perusteltuna myös hallituksen esitysluonnoksen tavoitetta vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kielitaitoa koskevia säännöksiä.
Riittävä suomen tai ruotsin kielen taito on tärkeä osa potilasturvallisuutta, hoidon laatua ja yhdenvertaisuutta. Potilaan pitää pystyä ymmärtämään omaan sairauteensa ja hoitoonsa liittyvä tieto sekä asioimaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa turvallisesti.
Tämä korostuu erityisesti pitkäaikaissairauksissa, joissa hoito perustuu pitkäjänteiseen seurantaan, potilasohjaukseen, omahoitoon ja moniammatilliseen yhteistyöhön.
Tavoitteena toimiva hoitopolku
Reumaliiton mukaan ammattihenkilölainsäädännön uudistamisen tavoitteena tulee olla ennen kaikkea toimiva hoito potilaan näkökulmasta.
Tavoitteena tulee olla, että oikea osaaminen hyödynnetään oikeassa paikassa ja potilas saa hoitoa oikea-aikaisesti. Hoitopolun tulee toimia sujuvasti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.
Perusterveydenhuollon osaamisen vahvistaminen ei kuitenkaan korvaa erikoissairaanhoitoa tai esimerkiksi reumatologien tarvetta. Myös reumatologian koulutus- ja erikoistumislääkärivirkojen riittävyydestä on huolehdittava, jotta hoitoon pääsy ja hoidon laatu voidaan turvata yhdenvertaisesti koko Suomessa.
Voit lukea Reumaliiton lausunnon kokonaisuudessaan Lausuntopalvelusta.
Lisätietoja: Maria Mattila, erityisasiantuntija, maria.mattila@reumaliitto.fi.