Reumasairauksia tutkitaan aktiivisesti
Tutkimus tuo jatkuvasti uutta tietoa reumasairauksista. Etenkin harvinaisiin reumasairauksiin on tulossa uusia hoitoja.
”Uutta tutkimusta reumasairauksien hoidosta tulee jatkuvasti paljon. Se tuo toivoa niin potilaille kuin meille ammattilaisillekin”, sanoo Laura Kuusalo, reumatologian erikoislääkäri Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Hän kirjoittaa reumatologiasta myös Lääkäriseura Duodecimin lehdessä ilmestyvällä Erikoislääkärin uutiset -palstalla.
Kesäkuussa Kööpenhaminassa järjestetyssä Eularin reumatologisessa konferenssissa esiteltiin tuloksia lähes 3 500 eri tutkimuksista. Kirja, johon niiden lyhennelmät on koottu, on lähes 2000-sivuinen. Miten lääkärit pysyvät kärryillä kaikesta uudesta tiedosta?
”Koulutamme toisiamme. Esimerkiksi isommissa sairaaloissa yksi lääkäri perehtyy syvällisemmin tiettyihin tautiryhmiin, toinen toisiin, ja jaamme tietoa keskenämme. Yksin ei voi perehtyä kaikkeen.”
Nivelreumaan on jo pitkään ollut olemassa hyvä valikoima keskenään erilaisia lääkkeitä. Nyt lisää valikoimaa on tulossa myös muihin sairauksiin.
”Nivelpsoriaasin hoitoon on saatu lisää lääkkeitä, samoin harvinaisten sairauksien hoitoon.”
Kun uusi lääke kehitetään, sen tehoa ja turvallisuutta tutkitaan tarkkaa. Siksi uusien lääkkeiden tulo markkinoille on hidasta.
Paljon tutkimusta tehdään myös vanhoilla lääkkeillä. Useissa tutkimuksissa on selvitetty, miten potilaalla käytössä olevan lääkkeen määrää voidaan vähitellen vähentää. Lupaavia tuloksia on saatu niin kortisonin kun biologisten lääkkeidenkin hallitusta vähentämisestä. Biologisten vähentämistä tutkittiin aksiaalista spondyloartriittia ja nivelreumaa sairastavilla. Seurannassa osa heistä pääsi lääkkeistä kokonaan eroon, mutta eivät kaikki.
”Näitä tuloksia jokainen lääkäri voi alkaa soveltaa omassa työssään nopeastikin.”
Mullistavia tuloksia SLE:stä
Hyviä uutisia kuuluu myös harvinaisten reumasairauksien osalta. Lääkkeissä alkaa olla entistä enemmän vaihtoehtoja.
”Harvinaisiin reuma- ja sidekudossairauksiin on löydetty lääkkeitä, jotka toimivat aivan uudenlaisilla vaikutusmekanismeilla. Vaikka kaikki näistä lääkkeistä eivät ole vielä markkinoilla, niiden löytyminen tuo uutta toivoa”, Laura Kuusalo sanoo.
Uusia lääkkeitä on tullut esimerkiksi SLE:hen. Yksi niistä on helmikuussa Euroopassa myyntiluvan saanut anifrolumabi, jota voidaan antaa infuusiona potilaille, joilla on keskivaikea tai vaikea autovasta-ainepositiivinen SLE.
Kuusalon mielestä erityisen kiinnostavia olivat Eularissa esitellyt tulokset saksalaistutkimuksesta, jossa alun perin verisyöpien hoitoon kehitettyä CAR-T-tekniikkaa käytettiin SLE:n hoidossa.
”Tutkimuksessa oli mukana neljä erittäin vaikeaa SLE:tä sairastavaa potilasta ja heidät kaikki saatiin hoidolla käytännössä oireettomiksi. Pisimpään seurattu potilas oli ollut oireeton kymmenen kuukauden ajan.”
Kyseisessä hoidossa potilaan omiin T-soluihin siirretään laboratoriossa CAR eli kimeerinen antigeenireseptorigeeni, joka tuottaa T-soluja aktivoivan ja haluttua antigeeniä tunnistavan reseptorin. Solut annetaan lymfosyyttejä poistavan esihoidon jälkeen takaisin infuusiona. Tekniikka on monimutkainen, varsin kallis, ja siihen voi liittyä vaikeita haittavaikutuksia.
”Tämä saattaa tulevaisuudessa olla vaihtoehto sellaisille potilailla, joilla on vaikea, tavanomaiseen hoitoon vastaamaton SLE”, Kuusalo sanoo.
Teksti: Pia Laine
Kuva: 123rf
Juttu on ilmestynyt Reuma-lehdessä 3/2022
