Reaktiivinen niveltulehdus säikäyttää 

Ripuli- tai sukupuolitaudin jälkeinen niveltulehdus yllättää tavallisimmin nuoren, aiemmin terveen aikuisen. Nivelet saattavat turvota ja kipeytyä niin, että astuessa on turvauduttava kyynärsauvoihin. Useimmilla tauti paranee kuitenkin muutamassa viikossa tai kuukaudessa. 

Takana on hieno ulkomaanreissu mutta ikävänä tuliaisena turistiripuli. Huonolla tuurilla elimistössä jylläävä, vatsaa vääntävä bakteeritulehdus voi aiheuttaa jälkitautina reaktiivisen niveltulehduksen. 

Se voi olla hyvinkin raju. Jos tulehdusta on useissa nivelissä tai esimerkiksi polvikipu on kovaa, jalalla ei pysty astumaan. Osa joutuu linkkaamaan taudin alkuvaiheessa kyynärsauvoilla. 

”Reaktiivisessa artriitissa tulehtuvat useimmiten alaraajojen isot nivelet, yleensä polvi, nilkka tai molemmat. Toisaalta mikään muukaan nivel ei ole poissuljettu”, sanoo reumatologian ja sisätautien erikoislääkäri Riitta Tuompo. 

Tulehdusta voi olla kyynärpäissä, ranteissa tai käsien ja varpaiden pienissä nivelissä. Sormet tai varpaat voivat turvota makkaramaisiksi. Sormia ei ehkä saa puristettua nyrkkiin tai kyynärpäätä suoraksi. Nilkat ja jalkaterät saattavat paisua niin, että kenkiä on mahdotonta vetää jalkaan. Osalla on kipua alaselässä tai pakarassa. Jos se pahenee levossa, syynä saattaa olla ristisuoliluunivelen tulehdus. 

Aluksi nivelessä voi olla pelkästään jäykkyyttä, etenkin aamuisin. Paikallaan olo jäykistää niveliä muulloinkin. Nivel voi turvota jopa yhdessä yössä. Se muuttuu araksi ja kuumottavaksi. Tulehduksellinen kipu on jomottavaa, jatkuvaa särkyä, johon ei auta esimerkiksi asennon vaihto.  

”Kaikilla nivelet eivät turpoa. Joillakin on vain kantapää kipeä ja akillesjänne tulehtunut. Tauti voi olla vaikeusasteeltaan hyvin erilainen.” 

Taustalla sukupuolitauti tai suolistotulehdus 

Niveloireet kehittyvät tavallisesti 1–4 viikon kuluessa bakteeritulehduksesta. Joskus laukaisevan taudin ja niveltulehduksen väli voi venyä pariinkin kuukauteen. 

”Reaktiivinen artriitti kehittyy tyypillisesti salmonellan, kampylobakteerin, shigellan tai yersinian aiheuttamasta ripulitaudin jälkeen. Kolmen ensimmäisen kohdalla tartunta saadaan useimmiten ulkomailta, yersinia-tartunta tulee tavallisesti kotimaasta”, Tuompo sanoo. 

Yleisimpiin laukaiseviin tekijöihin kuuluu myös klamydian aiheuttama sukupuolitauti. Myös tavalliseen, E.colin aiheuttamaan turistiripuliin liittyy reaktiivisen niveltulehduksen riski. Reaktiivisen niveltulehduksen laukaisevat nykytiedon mukaan tietyt bakteerit. Esimerkiksi norovirus ei sitä laukaise, vaikka siitä johtuva mahatauti voi olla hyvinkin ärhäkkä. 

Osa koronavirustaudin sairastaneista on saanut lievän niveltulehduksen, mutta Tuompon mukaan on epäselvää, voidaanko silloin puhua reaktiivisesta niveltulehduksesta.  

”Koronavirustaudin jälkeiset niveloireet ovat lievempiä, keskittyvät pieniin niveliin ja rauhoittuvat itsestään tai tulehduskipulääkkeillä.” 

Reaktiiviseen niveltulehdukseen sairastuvat ovat yleensä nuoria, noin 20–40-vuotiaita aikuisia. Monet heistä ovat terveitä, aktiivista elämää viettäviä, liikkuvia ja matkustelevia ihmisiä. Yllättäen iskevät nivelvaivat säikäyttävät ja herättävät huolta siitä, jääkö tauti pysyväksi. 

”Ennuste on kuitenkin hyvä. Valtaosa paranee eikä sairastu niveltulehdukseen enää uudestaan.”  

Lääkettä, lepoa ja liikettä 

Reaktiivisen artriitin alkuhoitona käytetään tavallisesti tulehduskipulääkkeitä. Ne auttavat usein kipuun ja jäykkyyteen, eikä suurin osa muita lääkkeitä tarvitsekaan. 

”Tulehduskipulääke riittää, jos oireet eivät ole kovin rajuja. Sitä voi hyvin ottaa jo, kun odottelee lääkärille pääsyä, jos sen käytölle ei ole estettä”, Riitta Tuompo sanoo. 

Vaikka nivelvaivojen kanssa pärjäilisi, lääkärissä on hyvä käydä selvittämässä, mistä oireet johtuvat. Onko kyseessä reaktiivinen artriitti vai esimerkiksi nivelreuma? 

Oireiden tutkiminen voidaan aloittaa ja lievä niveltulehdus hoitaa perusterveydenhuollossa. Jos terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa herää epäily ärhäkästä reaktiivisesta niveltulehduksesta, lääkäri tekee lähetteen reumalääkärille. Vaikeaoireinen ja pitkittyvä tauti kuuluu erikoissairaanhoitoon. 

 ”Polven tai muun ison nivelen tulehdus rauhoittuu nopeimmin kortisonipistoksella. Jos tulehdusta on useissa nivelissä ja se pitkittyy, voidaan tarvita suun kautta otettavaa, muutaman viikon pituista kortisonikuuria”, Tuompo toteaa. 

Jos tulehdus jatkuu edellisistä hoidoista huolimatta yli 2–3 kuukautta, harkitaan reumalääkityksen aloittamista. Hankalimmissa tapauksissa ihminen voi joutua käymään reumapoliklinikalla hoidossa useamman vuoden. 

Reaktiivinen niveltulehdus voi joskus jäädä oireilevaksi ja kroonistua. Pieni osa sairastuu selkärankareumaan. Tulehdus pyritään kuitenkin sammuttamaan alkuvaiheessa, ja siksi hoitoon kannattaa hakeutua ajoissa. Useimmiten tulehdus rauhoittuu kokonaan 3–5 kuukaudessa. 

Turvonnutta ja kipeää niveltä on aluksi hyvä lepuuttaa. Sitä voi hoitaa myös kylmällä. Kun tulehdus rauhoittuu hieman, kannattaa liikkua kivun sallimissa rajoissa. Myös fysioterapiaan on mahdollista päästä tarvittaessa. 

”Liikkuminen on tärkeää, jotta nivelten liikelaajuus säilyy eikä ympäröivien lihasten voima katoa. Esimerkiksi vesiliikunta on hyväksi kaikissa reumasairauksissa. Toipumisvaiheessa voi tehdä myös kevyttä kuntosaliharjoittelua. Lenkkipolulle ei kannata sännätä suin päin, vaan aloittaa liikkuminen maltillisesti.” 

Perimä vaikuttaa riskiin 

Ihminen, jolla on ollut reaktiivinen artriitti, voi saada taudin uudestaan uuden bakteeritulehduksen jälkeen. Välttämättä niin ei kuitenkaan käy. 

Hyvä uutinen on se, että yleensäkin vain pieni osa ripulitaudin tai muun bakteeritulehduksen saaneista sairastuu niveltulehdukseen. Esimerkiksi klamydia- tai salmonellainfektion sairastaneista noin neljälle prosentille kehittyy reaktiivinen niveltulehdus. Taudin tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. 

”Siihen lienee jonkinlainen geneettinen alttius. Mahdollisesta alttiudestaan voi saada vihiä tutkailemalla omaa sukuhistoriaansa. Sairastumisriski on suurempi esimerkiksi, jos äidillä tai isällä on selkärankareuma”, Riitta Tuompo sanoo. 

Reaktiivinen artriitti kuuluu samaan tautiryhmään kuin selkärankareuma, nivelpsoriaasi ja kroonisiin suolistotulehduksiin liittyvät niveltulehdukset. Monilla reaktiiviseen artriittiin sairastuneilla on suvussaan henkilöitä, joilla on muita tämän ryhmän sairauksia. Niiden taustalla voi olla useita perinnöllisiä tekijöitä, mutta vahvimmin reaktiivinen artriitti liittyy kudostekijään HLA-B27. Se näyttää altistavan vaikeammalle niveltulehdukselle. Sairaalaan joutuneista reaktiivista niveltulehdusta potevista huomattava osa on HLA-B27-positiivisia. 

Perimälleen ei kukaan voi mitään, mutta voiko reaktiivista niveltulehdusta ehkäistä omalla toiminnallaan? 

”Vaaraa voi pienentää huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta ja valitsemalla matkoilla ruoat ja juomat huolellisesti. Aina ripulitautia ei kuitenkaan voi välttää, vaikka kuinka olisi huolellinen.”  

Klamydiatulehdus puolestaan voi tarttua suojaamattomassa seksissä, joten sitä voi ehkäistä käyttämällä kondomia. Jos tartunnan saa, se kannattaa hoitaa antibiooteilla. 

Teksti: Pirkko Tuominen 
Kuva: Khunatorn/AdobeStock

Juttu on ilmestynyt Reuma-lehdessä 1/2023