Rannekanavan pieni hermo pinteessä

Arjen askareet voivat kuormittaa ranteita huomaamatta. Rannekanava on ahdas tila, ja kun jänteet ärtyvät, hermo jää helposti puristuksiin. Pinteen vapauttamiseksi voidaan tarvita leikkausta, mutta monesti kevyemmät konstit auttavat.

Jos olet herännyt joskus aamulla sormet puutuneina, tiedät, kuinka kiusallinen tunne se on. Sormissa on ikävää nipistelyä, pistelyä ja kihelmöintiä. Tuntuu kuin niissä ei kiertäisi veri. Tekee mieli ravistella kättä, ja se saakin usein sormet hetkellisesti virkoamaan.

Puutuminen voi herättää kesken yöunien tai vaivata päivällä, kun käsi on samassa asennossa liian pitkään. Auton ratin, pyörän ohjaustangon, puhelimen tai hiustenkuivaajan pitäminen puristusotteessa voi saada sormet puutumaan.

”Moni arvelee vastaanotolla, että puutuminen johtuu niska-hartiaseudun jumista, ja ihmettelee, kun hieronta ei auta”, sanoo käsikirurgian erikoislääkäri Antti Sommarhem Mehiläisestä.

”Sormien puutuminen on kuitenkin usein merkki siitä, että sormiin tuntoaistimuksia välittävä keskihermo on jäänyt puristuksiin rannekanavassa.”

Kun hermo joutuu ahtaalle, sen toiminta heikkenee ja tunto alkaa kadota erityisesti peukalosta, etu- ja keskisormesta sekä osittain nimettömästä. Aluksi oireena on usein vain pientä puutumista, mutta ajan myötä mukaan voi tulla tunnottomuutta, turvotusta ja rannekipua, joka voi säteillä jopa kyynärpäähän asti.

Koska keskihermo hermottaa myös sormien lihaksia, käden voima ja näppäryys voivat heikentyä. Käsi voi tuntua kömpelöltä, purkit eivät aukea ja tavarat putoavat herkemmin käsistä. Avainten poimiminen taskunpohjalta, puseron napittaminen ja kynällä kirjoittaminen voi tuntua tuskastuttavan työläältä.

Liian tiukkaa tunnelissa

Rannekanava on lyhyt, joustamaton tunneli, jonka läpi kulkee keskihermon lisäksi joukko sormien koukistajajänteitä.

”Hermo voi jäädä puristuksiin, jos rannekanava ahtautuu esimerkiksi tur votuksen tai jännetuppien paksuuntumisen vuoksi”, Sommarhem sanoo.

Liiallinen paine heikentää hermon verenkiertoa ja se alkaa kärsiä hapenpuutteesta. Käy kuten puutarhaletkulle, jonka päälle on astuttu: kun letku litistyy, veden virtaus häiriintyy.

Usein rannekanavaoireyhtymän puhkeaminen on monen tekijän summa ja yhtä selkeää syytä on vaikea erottaa. Sille voivat altistaa toistotyö, tärinä, puristaminen ja huono työasento. Esimerkiksi tietokoneen käyttö, pihatyöt, ompelu, ruuvailu ja puhelimen selaaminen voivat ärsyttää rannetta. Riskiä lisäävät ranteen alueen vammat, perinnöllinen alttius, ylipaino, ikääntyminen, raskaus ja sairaudet, kuten diabetes sekä tulehdukselliset reumasairaudet, etenkin nivelreuma.

Nivelreumaa sairastavilla ranteen hermopinteen taustalla on usein koukistajajänteiden jännetuppitulehdus, joka ahtauttaa rannekanavaa ja voi myös vaurioittaa jänteitä. Ranteen pinneoireet sekoittuvat helposti reumaperäisiin vaivoihin, sillä tulehdus ja hermopuristus voivat tuntua yhtä aikaa ja samankaltaisina.

”Ero on kuitenkin siinä, että rannekanavaoireyhtymä aiheuttaa ennen kaikkea puutumista”, Sommarhem sanoo.

Voiko vaiva helpottua itsestään?

Jos ranteen hermopinne oireilee vain sormien puutumisena öisin tai aamuisin, tilanne voi rauhoittua itsekseen. Esimerkiksi remontointi tai suursiivous voi ärsyttää rannetta, mutta kun homma on tehty ja käsi saa levätä, oireet usein helpottavat.

”Jos huomaa, että tietty rasitus pahentaa oireita, sitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää tai ainakin vähentää. Kuormitusta on hyvä keventää ja antaa ranteelle aikaa palautua”, Sommarhem sanoo.

Käytännön keinot ovat yksinkertaisia: pidä taukoja, vaihda asentoa, venyttele kevyesti ja lepuuta rannetta työpäivän lomassa. Myös työergonomia on tärkeä. Työpistettä voi säätää niin, että ranne pysyy suorana näppäimistöllä ja hiirtä voi opetella käyttämään molemmilla käsillä.

Kipulääkkeitä voi kokeilla, vaikka ne eivät aina tehoakaan hermoperäiseen särkyyn. Reumasairauksissa tulehduksen hallinta on erityisen tärkeää, sillä hyvä hoitotasapaino lievittää myös rannekanavan oireita.

Lievään hermopinteeseen voi riittää avuksi yölasta.

”Moni nukkuu ranne koukussa, etenkin sikiöasennossa. Yölasta pitää ranteen suorana nukkuessa ja vähentää hermoon kohdistuvaa painetta.”

Lastaa kannattaa käyttää 6–8 viikon ajan. Sen voi hankkia apteekista tai apuvälinekaupasta. Kannattaa tarkistaa, että lastassa on tukeva kovike ranteen kohdalla. Yölasta on yleensä ensimmäinen hoito, jota myös lääkäri tarjoaa rannekanavaoireyhtymään.

”Reumapotilaan kohdalla on epätodennäköisempää, että yölasta riittää helpottamaan oireita. Voi olla hyvä varautua siihen, että jossain vaiheessa päädytään leikkaukseen.”

Leikkaus vapauttaa hermon

Jos oireet eivät helpota levolla ja yölastalla ja ne haittaavat elämää, kannattaa hakeutua lääkäriin.

Rannekanavaoireyhtymällä on taipumus pahentua ajan myötä. Toisilla se tapahtuu vuosien aikana, joillakin viikoissa tai kuukausissa.

”Diagnoosi varmistetaan yleensä hermoratatutkimuksella, niin kutsutulla ENMG-tutkimuksella. Se auttaa myös hahmottamaan hermopinteen vaikeutta. Oireet ja pinteen vakavuus eivät välttämättä kulje käsi kädessä”, Sommarhem sanoo.

Jos hermopinne on vaikea tai oireet ovat hankalia eivätkä helpotu muilla konsteilla, vaiva kannattaa hoitaa leikkauksella. Leikkaus tehdään tavallisesti paikallispuudutuksessa.

”Leikkauksessa rannekanavan kattona toimiva nivelside halkaistaan, jolloin keskihermolle vapautuu lisätilaa. Reumapotilaan leikkauksessa voidaan samalla poistaa tulehtunutta kudosta jänteiden ympäriltä. Näin saadaan sekä lisää tilaa rannekanavaan että suojataan jänteitä.”

Leikkauksen jälkeen sormia ja rannetta kannattaa alkaa liikuttaa varovasti heti, jotta turvotus laskee ja vältyttäisiin arpikudokselta. Liike auttaa lievittämään myös kipua.

Puutuminen ja yösärky helpottuvat useimmilla jo muutamassa päivässä. Vaikeissa pinteissä hermon lopullinen toipuminen voi kuitenkin viedä useamman kuukauden. Sairauslomaa tar vitaan työstä riippuen kahdesta kuuteen viikkoa.

”Oikein tehty leikkaus auttaa lähes aina pysyvästi, ja uusintaleikkauksia tarvitaan harvoin.”
Moni kuitenkin sinnittelee turhan kauan ennen kuin hakee apua. Pitkittynyt hermopinne voi aiheuttaa pysyviä muutoksia tuntoaistiin ja lihasvoimaan.

”Puutumista voi seurata turvallisesti muutaman kuukauden, mutta jos se jatkuu pidempään, kannattaa mennä näyttämään kättä lääkärille.”

Tauota ja jumppaa

Säännöllinen käsijumppa vilkastuttaa verenkiertoa, ylläpitää liikkuvuutta ja voi vähentää keskihermon puristumista.
Tee liikkeitä rauhallisesti useita kertoja kummallakin kädellä. Venytysliikkeissä pidä venytys 15–30 sekuntia ja toista muutaman kerran.

• Ojenna kädet eteenpäin. Pyöritä ranteita kevyesti myötä- ja vastapäivään.
• Purista käsi nyrkkiin ja avaa sormet täysin auki. Voit käyttää puristelussa myös pehmeää stressipalloa.
• Ojenna sormet suoriksi ja taivuta sormet keski- ja kärkinivelistä.
• Ojenna sormet ja vie peukaloa ja pikkusormea yhteen.
• Ojenna käsi suoraksi eteenpäin, kämmen alaspäin. Vedä toisella kädellä sormia varovasti ylöspäin, kunnes tunnet venytyksen ranteessa.
• Koukista ranne kevyesti ylös. Vie peukalo kauas erilleen etusormesta ja vedä toisen käden sormilla peukaloa kevyesti sivulle, kunnes tunnet venytystä. Päästä ranne ja peukalo rennoksi.

Teksti: Pirkko Tuominen
Kuvitus: Susa Laine ja 123rf

Juttu on julkaistu Reuma-lehdessä 4/2025.