Nivelreuman ja nivelrikon erot

Nivelkipu on tavallinen syy hakeutua lääkäriin. Mistä lääkäri tietää, johtuuko kipu nivelrikosta, alkavasta reumasairaudesta vai jostakin muusta?

Nivelkipu on usein ohimenevää, mutta voi olla merkki alkavasta reumasairaudesta.

Vanhemmilla ihmisillä puolestaan nivelrikko on yleisin nivelkipujen aiheuttaja. Se on rappeumasairaus, jossa nivelruston kuluminen johtaa nivelpintojen vaurioitumiseen.

”Vastaanotolla lähdetään liikkeelle potilaan kertomuksesta eli anamneesista”, reumatologi Heikki Julkunen Terveystalosta kertoo.

Lääkäriä kiinnostaa, millaisia oireita potilaalla on ollut ja kuinka kauan ne ovat kestäneet. Mitä lääkkeitä on käytössä, onko muita sairauksia? Sairastaako joku sukulainen reumasairautta?

Nivelreuman todennäköisyyttä lääkäri arvioi tutkimalla nivelet tarkkaan. Hän tarkistaa, ovat nivelet turvoksissa ja tuntuvatko ne lämpimiltä. Onko liikerajoituksia tai jäykkyyttä? Tuntuuko nivelissä arkuutta painettaessa, entä kipua puristettaessa?

Nivelreuman ensioire on usein tulehdus sormien, ranteiden ja päkiöiden nivelissä. Tulehdus esiintyy tyypillisesti symmetrisesti, eli oireet ovat samanlaisia molemmilla puolilla kehoa. Nivelreumasta kertoo myös aamujäykkyys, joka kestää pitkään, usein yli tunnin. Sairauteen voi liittyä väsymystä ja muita yleisoireita.

Laaja-alainen, monen nivelen tulehdus viittaa vahvemmin reumasairauteen kuin yksittäisten nivelten oireilu. Täsmällinen diagnoosi edellyttää myös laboratoriokokeita ja kuvantamistutkimuksia.

Nivelrikkokipu helpottaa levossa

Nivelrikko eroaa monella tapaa nivelreumasta.

Nivelrikkoa voi olla yhdessä, muutamassa tai monessa nivelessä. Nivelrikko on iän myötä yleistyvä rappeumasairaus, jossa nivelrusto vaurioituu ja ohenee. Sairauden edetessä nivel voi vaurioitua laajemminkin. Nivelrikkoa on har voin alle 50-vuotiailla, mutta yli 75-vuotialla se on jo yleinen.

Nivelrikko voi alkaa myös vammasta tai liittyä rasitukseen. Silloin sitä voi esiintyä nuoremmillakin. Kaikkia syitä nivelrikolle ei tunneta.

Tavallisimmin nivelrikkoa esiintyy polvitai lonkkanivelissä sekä sormien kärkinivelissä tai isovarpaassa.
Nivelrikko oireilee kipuna, joka pahenee rasituksessa ja sen jälkeen. Levossa kipu helpottaa. Nivelrikkoa sairastavalla voi olla aamujäykkyyttä, mutta se on lyhytkestoisempaa kuin nivelreumassa ja menee usein ohi kymmenessä minuutissa.

”Nivelrikossa puhutaan starttijäykkyydestä liikkeelle lähdettäessä. Esimerkiksi istumisen jälkeen voi kestää muutaman minuutin ennen kuin vetreytyy”, Julkunen sanoo.

Nivelrikosta voi kieliä myös narskuva tai rahiseva tunne nivelessä. Pitkälle edenneessä nivelrikossa nivelten liikkuvuus rajoittuu ja niihin voi tulla epämuodostumia.

”Nivelreumassa kipu ja jäykkyys ovat pahimmillaan aamulla, kun taas nivelrikossa kipu pahenee päivän mittaan rasituksen myötä,” Julkunen tiivistää.

Joskus nivelreumaan voi liittyä sekundaarinen nivelrikko, joka eroaa iän myötä kehittyvästä nivelrikosta. Sekundaarinen nivelrikko voi syntyä nivelreuman aiheuttamien vaurioiden seurauksena ja sitä voi esiintyä myös nuoremmilla henkilöillä.

Nivelreumassa tarvitaan laboratoriota

Nivelreuman diagnosoinnissa käytetään laboratoriotutkimuksia ja kuvantamista.

”Verikokeissa nivelreumalle tyypillisiä löydöksiä ovat kohonnut lasko ja CRP sekä positiivinen reumatekijä ja sitrulliinipeptidivasta-aineet”, Julkunen kertoo.

Yleensä tutkitaan myös verenkuva ja kreatiini, tarvittaessa tehdään muitakin kokeita.

”Nivelreumaa sairastavista yli 70 prosentilla puhutaan seropositiivisesta nivelreumasta, eli reumatekijä tai sitrulliinipeptidivasta-aineet ovat koholla. Alle 30 prosenttia nivelreumadiagnooseista luokitellaan seronegatiiviseksi.”

Nivelrikon diagnosointi puolestaan perustuu pääasiassa kliiniseen tutkimukseen ja röntgenkuviin, joista nähdään nivelraon kaventuminen, luupiikit ja mahdolliset luun alaiset kystat. Laboratoriotutkimuksia ei välttämättä tarvita, jos nivelrikon oireet ovat selkeät.

Jos tapaus on epäselvä, voi olla tarpeen tutkia tulehdusarvot ja tehdä nivelreumaan liittyvät kokeet.

”Nivelrikossa tulehdusar vot ovat yleensä normaalit, toisin kuin nivelreumassa. Lasko ja CRP voivat olla vähän koholla. Iäkkäillä ihmisillä lasko yleensä vähän kohoaa muutenkin”, Julkunen sanoo.

Kuvat tarkentavat

Kuvantamista käytetään, jos diagnoosi on epävarma. Nivelrikkoa epäiltäessä voidaan kuvata kädet, jalkaterät sekä polvet ja lonkat. Polvesta voidaan ottaa myös magneettikuva etenkin jos nivelrikon epäillään alkaneen vammasta.

”Jos nivelrikon oireet ovat vaikeat, kuvista näkee, minkä asteinen muutos on. Kun suunnitellaan leikkaushoitoa, kuvat tietenkin otetaan aina.”

Kun nivelreuma todetaan, otetaan yleensä röntgenkuvat käsistä ja jalkateristä. Magneettikuvaa käytetään erityistapauksissa, kuten kaularangan muutosten tutkimisessa.

Reumatologi käyttää ultraäänitutkimusta niveltulehduksen toteamisessa. Ultraäänellä näkyvät myös kihtimuutokset. Myös nivelrikkoa muistuttava valekihti eli kondrokalsinoosi näkyy röntgenkuvissa ja ultraäänitutkimuksessa.

Sairaudet voivat esiintyä myös yhtä aikaa. Jos nivelrikkopotilaalle tulee uudenlaisia, niveltulehduksen sopivia oireita kuten pitkäkestoista aamujäykkyyttä ja tur votuksia, on syytä ottaa tulehdusar vot ja miettiä diagnostiikkaa uudelleen.

Nivelreumaa sairastaville taas tulee iän myötä usein myös nivelrikkoa ja siihen liittyviä muutoksia.

Monta mahdollista syytä

Nivelreuma ja -rikko ovat tavallisia nivelkivun syitä, mutta eivät suinkaan ainoita.

Ympäri kehoa esiintyvä krooninen moninivelkipu saattaa viitata fibromyalgiaan. Sille on tyypillistä lihasten ja niiden kiinnityskohtien sekä nivelten kosketusarkuus ilman tur votusta. Tulehdusar vot pysyvät normaaleina, ellei taustalla ole muuta sairautta.

Etenkin nuorilla naisilla nivelkivut ja nivelten epävakaus voivat johtua nivelten yliliikkuvuudesta. Kivun ohella voi esiintyä toiminnallisia oireita ja yleisoireita, kuten väsymystä. Tur votusta ei yleensä ole. Yliliikkuvuuden aiheuttajaksi voidaan joskus tunnistaa jokin Ehlers-Danlosin oireyhtymän 13 alatyypistä.

Myös muut reumasairaudet voivat muistuttaa nivelreumaa oireiltaan. Seronegatiiviseksi nivelreumaksi diagnosoitu sairaus saattaa myöhemmin osoittautua toiseksi reumasairaudeksi, esimerkiksi nivelpsoriasikseksi tai systeemiseksi sidekudostaudiksi.

Nivelkipua voivat aiheuttaa myös borrelioosin tai virustautien kaltaiset infektiot.

”Mahdollisten syiden kirjo on hyvin laaja”, Julkunen toteaa.

Vaikka nivelkipu voi mennä ohi itsekseenkin, sen syy pitää selvittää.

”Jos nivelreumaa ei hoideta ajoissa, se voi johtaa peruuttamattomiin nivelmuutoksiin ja toimintakyvyn heikkenemiseen ”, Julkunen sanoo.

Nivelrikon kohdalla taas hyvä diagnostiikka auttaa valitsemaan oikeat hoitomuodot, kuten liikunnan, painonhallinnan ja tar vittaessa kipulääkityksen tai tekonivelleikkauksen.

Nivelkivuista kärsivälle ihmiselle selityksen saaminen oireille on merkityksellistä.

Teksti: Minna Elo
Kuva: AdobeStock

Juttu on julkaistu Reuma-lehdessä 1/2025.