Mitä vastasairastuneen kannattaa tietää reumasta?

Mitä tapahtuu, kun saan reumadiagnoosin? 

Reumatologian ylilääkäri, professori Markku Kauppi on kertonut vuosien mittaan reumadiagnoosista tuhansille potilaille.  

Monelle tieto on helpotus. Pitkään jatkuneet vaivat saavat vihdoin selityksen ja niitä päästään hoitamaan. 

Osalle sairastuminen on kriisi. Jos on tottunut olemaan terve, sekä sairaus että siihen tarvittava lääkitys voivat järkyttää. 

”Ihmiset pitää kohdata yksilöllisesti ja tukea heitä. Nykyään voimme onneksi kertoa, että hoidettuna sairauden ennuste on hyvä. Oireettomuus on ihan realistinen tavoite”, Kauppi sanoo. 

Niveltulehdus yhdistää reumatauteja 

Matka kohti diagnoosia alkaa oman lääkärin vastaanotolta, usein terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskelijaterveydenhuollosta. Kroonisen niveltulehduksen, kuten nivelreuman, diagnoosi tehdään aina erikoissairaanhoidossa. 

Nivelreumapotilailla todetaan diagnoosivaiheessa aina niveltulehduksia.  

”Suomalaiset lääkärit ovat hyvin koulutettuja ja tunnistavat yleensä hyvin niveltulehduksen merkit”, Kauppi sanoo.  

Nivel on rakenne, jossa kaksi luuta kohtaa nivelontelossa. Luupintojen välissä on nivelten rustopinnat. Nivelontelon sisäpintaa vuoraa nivelkalvo. Terve nivelkalvo huolehtii siitä, että nivelpinnat ovat kosteat ja liukkaat. Silloin nivel liikkuu vaivatta, ilman turhaa kitkaa.  

Kun nivelkalvo tulehtuu, nivelpussin sisälle kertyy tavallista enemmän nestettä. Kalvo on turvoksissa ja vereslihalla. Se aiheuttaa niveleen jäykkyyttä ja kipua.  

”Tunnusteltaessa tulehtunut nivel tuntuu vähän samalta kuin vesi-ilmapallo. Kun yhdeltä puolelta painaa, toinen puoli pullistuu.” 

Jos niveltulehdus jatkuu pitkään tai jos tulehtuneita niveliä on useita, syy saattaa löytyä nivelreumasta. Lisätietoa saadaan laboratoriokokeilla. Mikäli ne viittaavat reumaan, omalääkäri tekee lähetteen reumalääkärille.  

Reumatauteja on useita ja niveltulehdukset ovat tavallisia suurimmassa osassa niitä. Joissakin harvinaisemmissa reumataudeissa tulehdukset kohdistuvat muihin kudoksiin.  

Lääkkeet aloitetaan heti 

Kun nivelreuman diagnoosi on varmistunut, hoito aloitetaan heti.  

”Reumataudit ovat vakavia sairauksia, jos niitä ei hoideta kunnolla. Tulehdusprosessissa elimistön puolustussysteemi ampuu yli ja hyökkää omien kudosten kimppuun. On tärkeää saada tilanne hallintaan nopeasti, ettei niveliin tule pysyviä muutoksia”, Kauppi sanoo. 

Hoidon suuret linjat ovat reumasairauksissa samat. Merkittävä tulehdus pyritään sammuttamaan mahdollisimman tehokkaasti.  

Eri sairauksissa käytetään keskenään vähän erilaisia lääkeyhdistelmiä. Hoitava lääkäri ottaa huomioon myös sairauden vaikeusasteen ja potilaan yksilöllisen tilanteen, kuten muut sairaudet ja lääkkeet.  

Nivelreumassa aloitetaan yleensä jo ensi käynnillä neljän lääkkeen yhdistelmähoito, jota kutsutaan myös reko-hoidoksi. Se koostuu metotreksaatista, sulfasalatsiinista, hydroksiklorokiinista ja kortisonista. Lisäksi jokaisen metotreksaattia käyttävän tulee ottaa foolihappoa. 

Kokeita ja kyselyitä 

Hoidon tehoa seurataan alussa potilaan voinnin ja nivellöydösten perusteella.  Seurantakokeilla varmistetaan, ettei lääkkeillä ole ikäviä vaikutuksia esimerkiksi maksa-arvoihin.    

Kun tauti saadaan kuriin, aletaan yhdistelmähoidon lääkkeitä vähentää. Vähennystahdin on oltava hyvin maltillinen, ettei tauti pääse ärtymään uudelleen. Ensimmäisenä pois pudotetaan tavallisesti kortisoni. 

”Yleensä ylläpitolääkkeeksi jää yksi tai kaksi lääkettä. Lääkkeiden vähentäminen kestää usein pari vuotta.” 

Suurimmalla osalla potilaista reuma saadaan oireettomaksi yhdistelmähoidossa käytettävien lääkkeiden avulla. Niitä kutsutaan perinteisiksi reumalääkkeiksi. Noin viidesosa tarvitsee jossakin vaiheessa hoidoksi myös biologisia lääkkeitä. 

Kun potilas tulee reumapolille, hän saa vastattavakseen oirekyselyn. Ne ovat lääkärille tärkeä työkalu. Eri käynneillä täytettyjä kyselyjä vertaamalla voi seurata, miten hoito tehoaa.  

”Oirekyselyiden tulosten pohjalta lääkäri pystyy perustelemaan Kelalle, jos potilas tarvitsee kalliita biologisia lääkkeitä.” 

Kun sairaus on rauhoittunut ja hoitotasapaino löytynyt, seuranta ja hoito siirtyvät erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon puolelle.  

”Reumatauteja sairastavia on Suomessa kymmeniä tuhansia, joten ilman perusterveydenhuoltoa reumapolit menisivät tukkoon.” 

Pitkän tähtäimen hoitoa 

Nykyään reumasairauksien ennuste on hyvä. Toisin oli 1980-luvulla, kun Markku Kauppi aloitti reumalääkärinä.  

”Kaikki potilaat eivät tiedä, kuinka paha ja invalidisoiva sairaus reuma hoitamattomana on. Lääkehoitojen kehitys on ollut suoranainen ihme.” 

Joskus Kaupin vastaanotolle tulee potilaita, jotka eivät halua käyttää lääkkeitä.  

”Silloin vanhaa reumalääkäriä melkein itkettää, kun tietää, kuinka pahat seuraukset siitä voi olla.” 

Kun Kauppi puntaroi potilaan lääkitystä, hän miettii tämän hetken lisäksi myös tulevaisuutta.  

”Pelkkä oireiden helpottaminen ei riitä, pitää saada myös pitkän tähtäimen ennuste mahdollisimman hyväksi. Reuma on kuitenkin pitkäaikaissairaus.” 

Teksti: Pia Laine
Kuva: Eeva Anundi

Juttu on julkaistu Reuma-lehdessä 1/2021.