Kiusaako kuiva suu?

Jos suuta kuivaa niin, että kieli tarttuu kitalakeen, sylkeä ei erity tarpeeksi. Suun kostuttamisessa kannattaa ottaa kaikki konstit käyttöön.
Pystytkö syömään korpun tai keksin hörppäämättä samalla juotavaa? Se onnistuu varmimmin, kun suussa on tarpeeksi sylkeä. Hyvin kuivasuisella rapsakka korppu jää helposti kieleen tai kitalakeen ja raapii suuta kuin santapaperi.
Suun kuivuminen on sen verran epämukavaa, että sen huomaa yleensä ilman korpputestiäkin. Monille reumatauteja sairastaville kuiva suu on jokapäiväinen riesa.
Kuiva suu tuntuu tahmaiselta tai hiekkamaiselta. Maistaminen, nieleminen ja puhuminen voi olla hankalaa ja ääni saattaa käheytyä.
”Suussa voi olla metallin makua, suuta voi kir vellä ja aristaa, kieli voi olla kipeä ja limakalvoille tulla pieniä haavaumia. Mahdollinen hammasproteesi saattaa hiertää ja hengitys haista, koska kuivassa suussa on enemmän bakteereita”, sanoo erikoishammaslääkäri, dosentti Merja Laine Turun yliopistosta.
Suun kuivumista aiheuttavat reumasairauksista esimerkiksi nivelreuma ja SLE, systeeminen lupus erythematosus. Rajuimmin suu kuivuu Sjögrenin oireyhtymässä, joka voi olla itsenäinen sairaus tai liittyä johonkin muuhun reumasairauteen. Sen oireet johtuvat siitä, että hidas tulehdus tuhoaa limakalvojen kostutuksesta huolehtivia rauhasia, kuten sylki- ja kyynelrauhasia.
Yöllä syljen eritys vähenee kaikilla. Kuivassa suussa janon tunne voi olla jatkuvaa ja herättää juomaan myös öisin. Siitä ei ole välttämättä haittaa, jos pääsee nopeasti takaisin uneen. Toistuva heräily voi kuitenkin heikentää unen laatua, jolloin uni ei virkistä ja väsymys vaivaa päivisin.
Vähäinen syljen eritys voi tuntua vatsassa ja suolistossa saakka.
”Syljen entsyymit alkavat pilkkoa ravintoaineita jo suussa. Sylki kosteuttaa ja liukastaa ruoan ennen nielemistä, ja nielty sylki pitää yllä ruoansulatuskanavan nestemäärää. Jos sylkeä ei erity pureskelun myötä, voi tulla ruoansulatusvaivoja.”
Vatsavaivojen seurauksena ihminen saattaa vähentää kasvisten ja täysjyväviljatuotteiden syömistä ja ruokavalio voi yksipuolistua. Kasvisten ja kovien leipien pureskeleminen kuitenkin lisäisi syljen eritystä ja tekisi hyvää hampaille.
Sylki suojaa
Sylki on 99-prosenttisesti vettä mutta se sisältää myös paljon suojaavia ja voitelevia aineita. Sylki suojaa, huuhtelee ja puhdistaa suuta ja ehkäisee hampaiden reikiintymistä. Alkava reikä voi jopa korjaantua itsestään syljen ansiosta, kunhan hampaat puhdistetaan hyvin.
Normaalisti suuhun erittyy 0,5–1 litraa sylkeä vuorokaudessa. Jos vuorokautinen syljen määrä jää selvästi alle puolen litran, suu alkaa tuntua kuivalta.
”Kuivaa suuta on kahdenlaista. Ihmisellä voi olla kuivan suun tunne tai alentunut syljeneritys. Ne kulkevat usein käsi kädessä, mutta eivät aina. Kuivan suun tunne voi vaivata myös ilman alentunutta syljeneritystä tai toisin päin”, Laine sanoo.
Hammaslääkäri tai suuhygienisti voi tarvittaessa mitata syljenerityksen. Mittauksessa pureskellaan parafiininpalasta viiden minuutin ajan ja katsotaan, paljonko sylkeä erittyy.
Tavallisimmin suuta kuivattavat pitkäaikaisessa käytössä olevat lääkkeet. Useiden lääkkeiden yhtäaikainen käyttö kuivattaa suuta enemmän kuin yksittäinen lääke.
”Syljeneritys vähenee usein merkittävästi, jos käyttää neljää tai useampaa lääkettä. Jos suun kuivuus on hankalaa ja johtuu lääkkeistä, kannattaa keskustella lääkärin kanssa, voisiko lääkkeiden määrää vähentää tai lääkevalmisteita vaihtaa.”
Sairaudet ja lääkkeet voivat heikentää myös elimistön puolustuskykyä. Suu on portti elimistöön, ja siksi sen pitäisi olla priimakunnossa, jotta taudinaiheuttajat eivät pääse valloilleen ja aiheuttamaan tulehduksia.
Jos syljen määrä jää vähäiseksi, suu altistuu hampaiden reikiintymiselle, ientulehdukselle, paradontiitille ja hiivatulehdukselle. Myös eroosio voi kiihtyä ja hampaan kiille liueta happojen vaikutuksesta.
”Kuivassa suussa hampaat ovat tavallista herkempiä happamalle ja makealle. Mitä useammin suussa on sokeripitoista tai hapanta syötävää tai juotavaa, sitä haitallisempaa hampaille. Tärkeää on syödä säännöllisesti 3–6 kertaa päivässä ja välttää napostelua sekä sokeria sisältäviä välipaloja ja happamia tuotteita.”
Huolellinen suunhoito tarpeen
Kuivasta suusta kärsivän tulee hoitaa hampaitaan huolellisesti ja säännöllisesti. Hampaat pestään kahdesti päivässä fluorihammastahnalla ja hammasvälit puhdistetaan päivittäin. Lisäksi hammaslääkäri voi ohjeistaa käyttämään jotain muuta paikallista fluorihoitoa, kuten vahvempaa fluorihammastahnaa, fluoria sisältävää suuvettä tai imeskelytabletteja. Kieli kannattaa puhdistaa kaapimella tai hammasharjalla.
Hammaslääkärikäyntien väli on nykyään yksilöllinen. Yhdelle riittää käynti kerran kahdessa vuodessa, toisen täytyy käydä huomattavasti useammin. Itselle sopivan käyntitiheyden saa tietää hammaslääkäriltä.
”Asiaan vaikuttaa se, kuinka hyvin pystyy pitämään suunsa puhtaana. Esimerkiksi reumatautia sairastavalla kipeät nivelet saattavat hankaloittaa suun puhdistamista. Jos leukanivelt kipuilevat, suuta voi myös olla vaikeaa pitää auki hammaslääkärissä”, Laine sanoo.
Hammaslääkärille kannattaa kertoa sairauksista ja lääkityksistä, sillä ne voivat vaikuttaa suun hoitoon. Toisinaan hammaslääkäri on se, jolle herää ensimmäisenä epäily kuivan suun taustalla olevasta sairaudesta, kuten Sjögrenin oireyhtymästä. Se voidaan todeta esimerkiksi ottamalla alahuulen sylkirauhasista koepala ja lähettämällä se suupatologille tutkittavaksi.
Laine neuvoo menemään hammaslääkäriin heti, kun kuiva suu alkaa vaivata. Hammaslääkäri auttaa ja neuvoo kuivuuden lievittämisessä. Jos reikiintyminen on ongelma, hammaslääkäri tai suuhygienisti voi suositella 16-vuotiaalle tai sitä vanhemmalle apteekista saatavaa vahvempaa fluorihammastahnaa. Kuivan suun hoitoon ja kostutukseen on myös omia tuotteita.
”Konsteja on monia ja omahoito vaatii jonkin verran vaivaa. Vaikka riesana on kuiva suu, sen kanssa pärjää ja elämästä voi silti nauttia.”
10 konstia kostuttaa suuta
- Juo riittävästi vettä, mutta älä lipitä sitä koko ajan, koska vesi voi huuhdella suojaavan ja kosteuttavan musiinikerroksen pois limakalvoilta. Vältä sokerisia juomia.
- Puhdista ja kostuta limakalvoja omatekoisella keittosuolaliuoksella useita kertoja päivässä. Sekoita teelusikallinen suolaa litraan kiehuvaa vettä ja jäähdytä. Kurlaa ja sylkäise pois. Tee joka päiväksi uusi suolavesi, jotta se on varmasti bakteeritonta ja puhdasta.
- Suosi pureskelua vaativaa ruokaa ja pureskele kaikki ruoka huolellisesti. Pureskelu edistää syljeneritystä.
- Pureksi ruuan jälkeen ksylitolipurkkaa, jos leukanivelet ja puremalihakset sallivat, tai imeskele ksylitolipastilleja. Ksylitolituotteet aktivoivat syljen eritystä ja auttavat ehkäisemään hampaiden reikiintymistä.
- Hiero suun limakalvoja öljyllä. Öljy muodostaa suuhun kalvon, jolloin kosteus ei pääse haihtumaan. Laita suuhun teelusikallinen rypsi- tai oliiviöljyä ja levitä sitä kielellä ympäri suuta. Anna vaikuttaa hetken ja sylje pois tai nielaise.
- Käytä kuivalle suulle tarkoitettua vaahtoamatonta hammastahnaa, jossa ei ole natriumlauryylisulfaattia. Aine voi ärsyttää limakalvoja ja altistaa kipeille aftoille.
- Purskuttele suuta kosteuttavalla, kuivan suun suuvedellä hampaidenpesun jälkeen. Se ehkäisee samalla kariesta ja vahvistaa hammaskiillettä. Älä käytä alkoholipitoisia suuvesiä, sillä ne ärsyttävät ja kuivattavat suun limakalvoja ja pilkkovat niitä suojaavia proteiineja.
- Kokeile apteekin kosteuttavia suusuihkeita ja imeskelytabletteja. Voit käyttää niitä pitkin päivää tarpeen mukaan. Yöksi voit sivellä suuhun kosteuttavaa geeliä. Se lievittää kuivuuden tunnetta pitkäkestoisesti ja vahvistaa syljen vastustuskykyä.
- Vältä alkoholia, tupakkaa sekä runsasta kahvin ja teen juontia. Ne kuivattavat suuta. Juo kahvin ja teen kanssa lasi vettä.
- 10. Imeskele jääpaloja tai juo kamomillateetä. Se voi rauhoittaa suun kipeitä limakalvoja
Teksti: Pirkko Tuominen
Kuvitus: Susa Laine ja 123rf
Juttu on ilmestynyt Reuma-lehdessä 2/2025