Aaltoileva nivelpsoriasis

Nivelpsoriasis on tulehduksellinen, monimuotoinen reumasairaus. Alussa oireilu on usein lievää ja ajoittaista.
Aamulla sormet voivat olla jäykät ja turvonneet. Kahvipannu saattaa pudota kädestä. Kantapäätä särkee kävellessä, eikä urheilemaan pysty niin kuin haluaisi.
Taudinkuva on monimuotoinen ja se voi vaihdella suurestikin eri potilailla.
”Diagnoosia tehdessä lääkäri arvioi oireita, löydöksiä ja potilaan kertomia taustatietoja,” kertoo reumatologian ja sisätautien erikoislääkäri Jari Pöllänen. Hän on myös lääketieteen ja kirurgian tohtori.
Nivelpsoriasiksen oireet voivat vaihdella yksittäisen sorminivelen tulehduksesta laajaan moniniveltulehdukseen. Osalla ei esiinny lainkaan iho-oireita, toisilla ihottuma voi olla rajuakin. Nivelpsoriasikseen on laadittu kansainväliset luokittelukriteerit (CASPAR), erityisesti tutkimustyötä varten.
Tyypillisiä ovat epäsymmetriset niveltulehdukset, esimerkiksi vain toisessa kämmenessä tai jalkaterässä. Daktyliitti eli makkarasormet ja varpaat ovat yleinen oire. Silloin yksittäinen sormi tai varvas tulehtuu ja turpoaa niin, että se muistuttaa makkaraa.
Nivelpsoriasikselle ominaisia ovat jänteiden kiinnitysalueiden tulehdukset eli entesiitit. Tavallisimmin ne ilmenevät akillesjänteessä, kantajänteessä tai kyynärpäässä, mutta voivat esiintyä myös muualla.
”Entesiittejä ei yleensä ole nivelreumassa, joten ne ovat tärkeä erottava tekijä”, Pöllänen sanoo.
Kynnet voivat olla paksuuntuneet, kuoppaiset, läikikkäät tai haurastuneet. Kynsimuutokset liittyvät usein sormien ja varpaiden kärkinivelten tulehdukseen.
Selän magneettikuvissa näkyvät tulehdusmuutokset voivat esiintyä osin samoissa kohdissa kuin selkärankareumassa, mutta osin on havaittu myös nivelpsoriaasille tunnusomaisia erityispiirteitä. Joillakin nivelpsoriasista sairastavilla voi tulla nopeasti kaularangan jäykistymistä.
Diagnoosi voi viivästyä vuosia
Nivelpsoriasiksen tunnistaminen on joskus haastavaa, sillä tulehdus voi ilmaantua yhteen niveleen, sammua ja sitten ilmestyä toisaalle.
Nivelpsoriasis ei näy verikokeissa. Reumatekijä ja sitrulliinipeptidivasta-aineet ovat yleensä negatiivisia. Tulehdusarvotkaan eivät aina kerro sairastumisesta, joillakin ne ovat koholla, toisilla eivät. Kuvantamista voidaan käyttää apuna diagnosoinnissa.
”Pahimmillaan diagnoosin saaminen voi kestää yli kymmenen vuotta”, Pöllänen kertoo.
Diagnosoinnissa auttaa sukuhistoria. Jos lähisukulaisella on psoriasis, riski sairastua nivelpsoriasikseen kasvaa merkittävästi.
”Genetiikalla on hyvin tärkeä rooli. Viime vuosina on tunnistettu useita geenejä, jotka vaikuttavat taudin syntyyn”, Pöllänen kertoo.
Laukaisevana tekijänä voi toimia infektio, erityisesti streptokokki, trauma tai stressi.
”Vaikea vamma voi johtaa siihen, että tulehdus löytää vaurioituneen nivelen eikä se paranekaan normaalissa aikataulussa. Myös hammastulehdus voi laukaista taudin.”
Jos epäilee nivelpsoriasista, kannattaa kiinnittää huomiota tiettyihin merkkeihin.
”Turvonnut nivel, makkaramainen sormi tai akillesjänteen selvä turvotus verrattuna toiseen jalkaan ovat tärkeitä havaintoja. Kannattaa ottaa valokuvia, erityisesti jos tulehdus syttyy ja sammuu”, Pöllänen neuvoo.
Nivelpsoriasis voidaan sekoittaa fibromyalgiaan, koska kivuliaat kohdat voivat olla osittain samoja. Joskus taudin erottaminen myös nivelrikosta on vaikeaa, mutta nivelpsoriasiksessa usein jokin yksittäinen nivel on poikkeuksellisen pitkälle tuhoutunut, kun taas nivelrikossa muutokset tulevat tasaisemmin.
Sairaus voi alkaa missä iässä tahansa, mutta tyypillisimmin 30–55-vuotiaana. Lapsilla diagnoosi on mahdollinen, mutta heillä ei yleensä vielä ole iho-oireita.
Hoito räätälöidään yksilöllisesti
Hoidon tavoitteena on oireettomuus ja tulehduksen sammuttaminen, mutta myös tulevien vaurioiden estäminen.
”Jos tulehdus saa velloa vapaasti, se voi tuhota niveliä ja aiheuttaa pysyviä vaurioita”, Pöllänen sanoo.
Hoito alkaa yleensä tulehduskipulääkkeillä ja paikallisilla kortisonipistoksilla, jos kyse on yksittäisistä nivelistä. Laajemmassa taudissa käytetään perusreumalääkkeitä, joista metotreksaatti on ensisijainen vaihtoehto. Se tehoaa sekä niveltulehdukseen, iho-oireisiin että entesiitteihin. Sulfasalatsiinia voidaan käyttää muun muassa silloin, jos naispuolinen potilas suunnittelee lasten hankkimista.
Jos perusreumalääkkeet eivät tepsi, siirrytään biologisiin lääkkeisiin. Vaihtoehtoja on useita, esimerkiksi TNF-alfa-salpaajat sekä interleukiini 12:n, 23:n ja 17:n estäjät. Lisäksi vaihtoehtoina on synteettisiä tablettimuotoisia lääkkeitä, kuten JAK-estäjät ja apremilasti.
”Lääkkeen valintaan vaikuttaa taudin ilmenemismuoto. Yksi lääke tehoaa paremmin ihoon, toinen niveliin. Myös liitännäissairaudet vaikuttavat. Jos potilaalla on silmän värikalvontulehdusta, valitaan usein TNF-alfa-salpaaja. Tulehduksellisissa suolistosairauksissa voidaan käyttää TNF-salpaajia ja muitakin nivelpsoriasiksen hoidossa yhteisiä lääkkeitä, toisaalta välttää tiettyjen lääkkeiden käyttöä.”
Yhteistyö ihotautilääkärin ja reumalääkärin välillä on tärkeää.
”Keskustellaan yhdessä, jotta päädytään parhaaseen ratkaisuun, joka tyydyttää myös potilasta. Toista voi häiritä enemmän kynsien kunto, toista niveloireet. Ajatellaan kokonaisvaltaisesti.”
Elämäntavat avuksi
Lääkehoidon rinnalla liikunta on tärkeää, etenkin lihasten vahvistaminen, liikkuvuusharjoittelu ja aerobisen kunnon ylläpito.
”Fysioterapeutilta saa ohjeita liikuntaan. Liikuskella kannattaa myös aktiivisen tulehduksen aikana”, Pöllänen neuvoo.
Nivelpsoriasikseen liittyy metabolisen oireyhtymän ja sydän ja verisuonitautien kohonnut riski. Siksi terveelliset elämäntavat ovat erityisen tärkeitä: terveellinen ruokavalio, painonhallinta, riittävä lepo, stressinhallinta ja ehdoton tupakoimattomuus.
”Monet potilaat hyötyvät lämpimästä ilmastosta ja auringosta. Myös vertaistuki ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Nivelpsoriasis voi vaikuttaa myös mieleen ja aiheuttaa masennusta tai ahdistusta.”
Taudin aktiivisuutta seurataan kontrollikäynneillä, jotka ovat aluksi kolmen kuukauden välein, myöhemmin puolivuosittain. Jos tilanne on vakaa ja hoito tehoaa, väli voi etenkin julkisella puolella pidentyä. Veriarvoja seurataan turvakokein.
Omaa tilannetta kannattaa seurata myös itse. Vastaanotto on aina tiettynä hetkenä, eikä sairaus ehkä juuri silloin ole aktiivisimmillaan. Oireiden vaihtelusta hyvä kertoa lääkärille.
”Jos kontrollit ovat liian harvoin, ei pystytä tarpeeksi ajoissa reagoimaan, jos hoitoa pitää muuttaa. Riittävän tiheät käynnit tuottavat tutkitusti parhaan lopputuloksen”, Jari Pöllänen sanoo.
Vaikka nivelpsoriasis on elinikäinen sairaus, ennuste on yleensä hyvä. Vain hyvin pienellä osalla tauti etenee nopeasti ja tuhoaa niveliä.
”Usein tulehdus saadaan pysähtymään ja voidaan saavuttaa erittäin hyvä tilanne, vaikka täydelliseen oireettomuuteen ei päästäisikään. Alan tutkimus etenee vauhdilla, ja lähivuosina on odotettavissa uutta tietoa.”
Teksti: Minna Elo
Kuva: AdobeStock
Juttu on julkaistu Reuma-lehdessä 3/2025.



