Reumasairaudet

Nivelrikko

Nivelrikko (artroosi, osteoartriitti) on ihmisen yleisin nivelsairaus. Eniten sitä esiintyy ukkovarpaiden tyvinivelissä, sormien kärkinivelissä ja selkärangan nivelissä. Suurimmat terveydelliset ja taloudelliset haitat aiheutuvat lonkan ja polven nivelrikosta. Nivelrikkoa todetaan lähes kaikilla eläkeikäisillä, mutta vain osalle heistä siitä on merkittävää haittaa. Nivelrikko tuottaa suuria kustannuksia iäkkäiden ihmisten liikuntakyvyttömyyden vuoksi. Sen estämiseksi Suomessa tehdään vuosittain tuhansia lonkan ja polven tekonivelleikkauksia, joten myös hoito on verraten kallista.

Nivelrikon syyt

Vanhenemisen lisäksi isojen nivelten nivelrikolle altistavia tekijöitä ovat raskas työ, niveliä kuormittava urheilu, ylipaino, nivelten vammat ja tulehdukset sekä perinnöllinen taipumus. Merkittävä ongelma on väestön lihominen, joka aiheuttaa tai ainakin pahentaa suurinta osaa polven nivelrikosta. Sormissa ja varpaissa nivelrikkoon ei tavallisesti ole muuta syytä kuin perinnöllisyys.

Nivelrikon taudinkulku

Nivelrikko alkaa siten, että nivelten pintaa peittävä sileä rusto alkaa rappeutua. Elimistö reagoi tähän kasvattamalla lisää luuta ruston viereen ja alle. Röntgenkuvissa sanotaan tällöin esiintyvän osteofyyttejä ja samalla ruston häviäminen näkyy nivelraon kaventumisena. Ulospäin nähdään nivelrikolle ominaisia kovia ja ryhmyisiä niveliä, joiden liikerata on alentunut.

Usein syntyy myös nivelen sisäpintaa peittävän nivelkalvon tulehdusreaktiota. Niveleen kehittyy nestettä, nivel voi punottaakin. Tulehdus on merkittävä syy nivelen kipeytymiseen. Nivelrikon eteneminen myös kiihtyy tulehduksen vuoksi.

Nivelrikon oireet

Varhaisvaiheessa nivelrikon tärkein oire on kipu, joka on pahinta levon jälkeen liikkeelle lähtiessä (starttikipu). Nivelet ovat levon jälkeen myös jäykät. Aamujäykkyys kestää kuitenkin tyypillisesti lyhyemmän aikaa kuin nivelreumassa, alle puoli tuntia. Oireisiin saattaa myös liittyä nivelen turvotus.

Polvissa kipu tuntuu ensin portaita alas, myöhemmin ylöskin kävellessä. Kun sairaus etenee, nivelen liikerata pienenee. Polvet saattavat kääntyä sivuille, jolloin kehittyvät länkisääret. Sormiin syntyy kovia luukyhmyjä kärki- ja keskinivelten kohdalle. Peukalon kämmennivelen (karpometakarpaalinivelen) nivelrikko on suhteellisen yleinen. Ukkovarpaan tyven nivelrikkoon liittyy usein vaivaisenluu, mikä haittaa vähintään kenkien käyttöä. Nivelten epätasaiset rustopinnat tuntuvat liikkeessä rahisevilta, joskus rahinan voi kuullakin.

Nivelrikko pahenee hitaasti vuosien mittaan. Alkuvaiheessa oireet helpottuvat yleensä levolla, mutta nivelrikon edetessä ilmaantuu usein leposärkyä. Ongelmat riippuvat ratkaisevasti siitä, mitkä nivelet sairastuvat. Selkärangassa nivelrikko voi ahtauttaa selkäytimestä tulevien hermojen luisia aukkoja. Siitä seuraa jalkoihin säteilevä selkäkipu, iskias. Lonkkien ja polvien nivelrikko vaikeuttaa liikkumista ja voi aiheuttaa myös ankaraa särkyä. Lonkan nivelrikosta johtuva kipu tuntuu useimmiten nivustaipeessa, josta kipu säteilee polvea kohti. Sormissa nivelrikko tekee kädestä kömpelön ja puristusvoima heikkenee.

Nivelrikon toteaminen

Nivelrikon toteaminen ei yleensä ole vaikeaa. Lääkäri tekee diagnoosin oireiden, nivelten tarkastelun, tunnustelun ja toiminnan tutkimisen sekä röntgenkuvien perusteella. Laboratoriokokeissa ei ole poikkeamia. Moninivelrikkoa hoidetaan silti joskus virheellisesti kihtinä, jopa nivelreumana.

Nivelrikon hoito

Nivelrikkoa ei voida parantaa, vaan tavoitteena ovat kivun lievittäminen, toiminnan säilyttäminen ja nivelrikon pahenemisen estäminen. Kipulääkkeenä käytetään ensisijaisesti parasetamolia. Ellei se auta riittävästi, voidaan turvautua tulehduskipulääkkeisiin. Niiden oikea käyttö on syytä opetella tarkasti oireiden mukaisesti. Vaihtoehtoina ovat myös glukosamiini ja kondroitiini, joiden tehoa pidetään epävarmana, mutta haittavaikutuksiakaan niistä ei juuri ole. Sorminivelten nivelrikossa on hyötyä tulehduskipulääkkeitä sisältävistä geelimäisistä reumavoiteista. Levossa tuntuvaan vaikeaan särkyyn käytetään joskus vahvempia kipulääkkeitä, kuten parasetamolin ja kodeiinin yhdistelmävalmistetta tai tramadolia.

Kortisonitableteilla ei ole sijaa nivelrikon hoidossa, mutta jos nivel on ärtynyt ja turvonnut, lääkäri voi ruiskuttaa niveleen kortisonivalmistetta. Polvinivelen osalta käytetään ruiskeina myös hyaluronaattia (kukonhelttauutetta) tai hylaania. Vaikea ja kivulias lonkan ja polven nivelrikko hoidetaan nykyisin hyvin tuloksin tekonivelleikkauksella, joka on syytä tehdä hyvissä ajoin.

Nivelrikossa on vältettävä sairaan nivelen liiallista kuormittamista. Kävelyn avuksi on syytä ottaa keppi tai rollaattori. Turhaa seisomista kannattaa välttää, istuimina on hyvä suosia korkeajalkaisia tuoleja. Raskaita taakkoja ei saa kanniskella. Monien kohdalla painonhallinta on hyvin tärkeä osa hoitoa.

Kotivoimistelun avulla nivelet voi pitää liikkuvina ja lihakset kunnossa. Erityisen tärkeää on polven ja lonkan ojentaminen täysin suoraksi. Polven ojennusta voi treenata tuolilla istuen. Jos se tuntuu kivuliaalta, on parempi maata selällään ja tehdä polven ojennusliikkeitä tyyny polven alla. Jos nivel on ärtynyt ja kipeytynyt, kylmä kääre voi helpottaa. Rauhallisessa vaiheessa voi toisaalta nivelen lämmittäminen tuntua paremmalta. Ellei nivelrikko ole vaikea, on kohtuullisen liikunnan osoitettu hidastavan nivelrikon kehitystä. Etenkin uinti ja pyöräily ovat suositeltavia. Myös sormien nivelrikossa on säännöllisen nivelten harjoittelun osoitettu ylläpitävän nivelten toimintaa.

Nivelrikon ennuste

Suurin osa ihmisistä selviytyy nivelrikon kanssa melko hyvin. Jos nivelrikko alkaa nuorena ja monista nivelistä, se ehtii pahentua elinaikana haittaavaksi. Ellei leikkaushoidolle ole esteitä, voidaan tarvittaessa harkita tekonivelleikkausta. Väestön ylipainoisuuden lisääntyminen uhkaa tulevaisuudessa lisätä nivelrikon tuottamia haittoja.

Päivitetty: 2022, asiantuntijana professori Tom Pettersson