Vaikuttava kuntoutus säästää rahaa – Suomeen tarvitaan kuntoutustakuu
Hyvin suunniteltu ja toteutettu kuntoutus säästää tulevaisuuden menoja. Vaikuttava kuntoutus vahvistaa ihmisten osallisuutta, terveyttä ja työ- ja toimintakykyä. Kuntoutuksella on myös keskeinen merkitys parantumattomasti sairaan ja pysyvästi vammautuneen elämänlaadulle. Siksi Suomeen tarvitaan kuntoutustakuu, ehdottaa yli 100 kuntoutustoimijan verkosto.
Vaikuttava kuntoutus alkaa ajoissa, on määrältään sopiva asiakkaan tarpeisiin ja perustuu asiakkaalle merkityksellisiin tavoitteisiin. Tällä hetkellä palvelujärjestelmä ei takaa kaikille kuntoutujille mahdollisuutta päästä kuntoutukseen oikea-aikaisesti tai saada riittävästi palveluita tarpeeseen nähden.
Siksi Suomeen tarvitaan kuntoutustakuu, joka takaa pääsyn kuntoutukseen tietyssä määräajassa. Asiakkaalle sopivimman palvelukokonaisuuden mahdollistaa yhteistyö sote-palveluiden, kuntien, Kelan, järjestöjen ja kuntoutusyritysten välillä.
”Moni meistä pystyy jossain elämän vaiheessa parantamaan kuntoutuksen avulla omaa elämänlaatua ja toimintakykyä tai ehkäisemään vakavampia ongelmia. Samalla kuntoutus on yhteiskunnan näkökulmasta taloudellisesti järkevä sijoitus. Kuntoutustakuu tarvitaan varmistamaan mahdollisimman suuri hyöty niin kuntoutusta tarvitsevalle kuin yhteiskunnallekin”, vetoaa Anssi Kemppi, Kuntoutustoimijoiden verkoston puheenjohtaja ja Eläkeliiton toiminnanjohtaja.
Vaikuttava ja oikea-aikainen kuntoutus säästää rahaa
Vaikuttava kuntoutus lisää toimintakykyä ja osallisuutta sekä vähentää muiden palvelujen ja etuuksien, kuten asumis- ja hoivapalveluiden tai toimeentulotuen, tarvetta. Työkyvyn tai arjen itsenäisyyden menettäminen on paitsi merkittävä henkilökohtainen kriisi myös huomattava kustannus yhteiskunnalle. Oikea-aikaisella kuntoutuksella voidaan tehokkaasti ehkäistä näitä inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä. Kuntoutusverkoston ehdottaman kuntoutustakuun ydin on, että ihminen saa mahdollisimman ripeästi tarvitsemaansa palvelua.
”Oikeanlaisen, laadukkaan ja oikea-aikaisen kuntoutuksen tulee olla osa kokonaisvaltaista hoitoa. Se tulee sitoa osaksi hoitopolkuja ja sisällyttää potilaan kanssa yhdessä tehtävään hoitosuunnitelmaan”, sanoo Reumaliiton puheenjohtaja Satu Gustafsson.
Kustannuksiin nähden suurin säästö saadaan työkyvyttömyyseläkkeen ehkäisemisestä.
”Työkyvyttömyyseläke aiheuttaa noin 50 000 euron vuosittaiset kustannukset. Eli vaikka fysioterapiaa tarvittaisiin kokonaisen vuoden verran viikoittain, maksaisi se silti alle 4000 euroa. Jos tällä pidetään henkilö kiinni työelämässä, vuosittainen nettosäästö on noin 46 000 euroa henkilöä kohden. Yhden eläkkeen ehkäisemisellä maksaa siis 12 vastaavaa kuntoutusjaksoa. Ei tarvitse ”onnistua” kuin joka kymmenennen kohdalla, ja siltikin kuntoutukseen kannattaa investoida,” korostaa KUVEn varapuheenjohtaja, johtaja Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä.
Kuntoutuminen on yksilöllinen prosessi, joka kestää toisilla läpi elämän ja toisilla vain lyhyen aikaa. Tuloksellisen kuntoutumisen varmistamiseksi on tärkeää, että hyvinvointialueet liittävät järjestöjen kuntoutuspalvelut ja tuen osaksi kuntoutuksen kokonaisuutta heti toimintansa alusta lähtien.
Kuntoutusviikko nostaa esille kuntoutuksen merkityksen
Niin päättäjien, palveluohjaajien, terveydenhuollon ammattilaisten kuin asiakkaiden täytyy saada tietoa kuntoutuksen hyödyistä ja erilaisista kuntoutusvaihtoehdoista. Nopea kuntoutukseen pääsy on avainasemassa.
Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n koordinoiman Kuntoutusverkoston (KUVE) toimijat nostavat esille kuntoutustakuun tarpeen ja tarjoavat tietoa kuntoutuksen merkityksestä. Kuntoutusviikolla 30.5.–3.6.2022 ne jakavat tutkittua tietoa kuntoutuksesta sosiaalisessa mediassa. Keskusteluun voi osallistua sosiaalisessa mediassa, omissa verkostoissa tai Kuntoutussäätiön järjestämillä Kuntoutuspäivillä 2.–3.6.
KUVE on SOSTEn ja Kuntoutussäätiön vaikuttajaverkosto, joka toimii kuntoutujan aseman parantamiseksi. Verkostoon kuuluu yli 100 järjestöä ja muuta kuntoutuksen toimijaa.
