Toimiva hoitoketju vähentää työkyvyttömyyttä
Alueelliset erot pitkäaikaissairauksien hoidossa ovat suuria. Huonosti toimiva hoitoketju näkyy lisääntyvänä työkyvyttömyytenä.
Reumasairauksia sairastavien työ- ja toimintakyvyssä on suuria alueellisia eroja. Yksi syy eroihin on se, kuinka hyvin hoitoketju perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä toimii. Tämä selvisi Kestävä terveydenhuolto -hankkeen tuoreessa selvityksessä, jossa tarkasteltiin reumasairauksista sekä tulehduksellisista suolistosairauksista johtuvia toimintakyvyn ongelmia.
Selvityksessä vertailtiin keskenään kolmea noin 170 000 hengen aluetta Suomessa. Tarkasteltavaksi valittujen alueiden välillä oli selviä eroja siinä, kuinka yleistä on reumasta ja tulehduksellisista suolistosairauksista johtuva työkyvyttömyys.
Yhdellä alueista hoitoketju toimi hyvin, kahdella ei. Alueilla, joilla perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito eivät toimineet tiiviisti yhdessä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä oli suurempi.
Työkyvyttömyyden vähentämisessä onnistuneella alueella hoidon vaikuttavuus oli muita alueita parempaa molemmissa sairausryhmissä. Reuman osalta merkittäviä eroja oli useita. Reumahoitaja oli tavoitettavissa joka arkipäivä kahdeksan tunnin ajan ja erikoissairaanhoidon yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa oli jatkuvaa ja tiivistä.
Sairastaville oli tehty kirjallinen hoitosuunnitelma ja he kävivät säännöllisesti vuosikontrolleissa. Reumatologien ja reumahoitajien määrä oli korkeampi kuin kahdella muulla vertailussa olleella alueella. Lisäksi hoitoon osallistui moniammatillinen tiimi. Hoidon vaikuttavuutta ja laatua voitiin seurata rekisterin avulla.
Resurssien vähyys näkyy laadussa
Selvityksen mukaan noin puolet reumasairauksia sairastavista ihmisistä hakee ongelmiinsa apua ensisijaisesti erikoissairaanhoidosta. He eivät kokeneet perusterveydenhuollon osaamista riittäväksi oman sairautensa hoidossa.
”Ilman erikoissairaanhoidon tukea ja aitoa yhteistyötä perusterveydenhuollolla ei ole edellytyksiä selviytyä omasta osuudestaan hoitoketjussa. Nykyistä parempiin ja yhtenäisempiin hoitotuloksiin pääseminen edellyttää valtakunnallista ohjausta ja tavoiteasettelua, seurantaa ja vertailua sekä alueellisia kannustimia”, sanoo tuleva ylilääkäri Jan Schugk työeläkevakuutusyhtiö Varmasta.
Terveydenhuollon ammattilaiset nostivat selvityksessä sairaanhoitopiirien yhdeksi epätasa-arvoistavaksi tekijäksi resurssien vähyyden.
Tekemätöntä työtä, näkymättömiä kustannuksia -jatkoselvityksessä lähteinä käytettiin THL:n, Kelan ja Eläketurvakeskus ETK:n tilastotietoa sekä erikoislääkäreiden, hoitajien sekä sairastavien haastatteluja. Selvityksen valmistelutyöryhmässä olivat mukana AbbVie Oy, Crohn ja Colitis ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lääkäriliitto, Reumaliitto, Sitra, Tehy ja Terveystalo. Tutkimuksessa ei nimetty tutkittuja alueita.
Teksti: Pia Laine
Kuva: 123RF.COM
