Reumaliiton lausunto: Alkuomavastuun korotuksesta vipuvartta lääkekaton osittamiseen
Valtion talouden tasapainottamiseksi hallituksen esityksessä sairausvakuutuslain ja lääkelain muuttamisesta pyritään 90 miljoonan euron säästöihin lääkekustannuksissa. Lääkekorvausmenoista koituu yhteiskunnalle vuosittain isot kustannukset ja ehdotetuilla lakimuutoksilla pyritään säästämään tästä kokonaisuudesta.
Lääkkeiden hinnoitteluun ehdotetaan uusia säännöksiä, joiden tavoitteena on edistää hintakilpailua ja alentaa siten lääkkeiden hintoja. Lääkekorvausten alkuomavastuuta sen sijaan korotetaan 70 euroon ja se sidotaan kansaneläkeindeksiin. Reumaliitto antoi lausuntonsa hallituksen esitykseen.
Reumaliitto pitää lääkekorvauksen alkuomavastuun kasvua yhtenä ratkaisuna vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jossa valtion taloutta pitää tasapainottaa. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2023 Kela maksoi noin 3 miljoonalle henkilölle lääkekorvauksia yhteensä 1,8 miljardia euroa. Lääkekorvaukset ovat merkittävä osa Kelan maksamista etuuksista, sillä niiden osuus sairasvakuutuksen korvauksista vuonna 2022 oli 35 %. Reumaliitto näkee kestävänä ratkaisuna, että säästötilanteessa lääkekorvausten alkuomavastuun korotus tulee koskettamaan koko väestöä eikä säästöjä kohdisteta esimerkiksi vain paljon lääkkeitä käyttäviin.
Reumaliitto pyytää kuitenkin huomioimaan, että elinkustannusten noustessa ja muiden sairastamiseen liittyvien maksujen kohotessa pienituloisille 70 euron kalenterivuosikohtainen alkuomavastuu on merkittävä menoerä. Se voi vaikeuttaa joidenkin henkilöiden mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan lääkkeitä ennen kuin alkuomavastuu on täyttynyt. Kerralla voi tulla niin paljon maksettavaa, etteivät kaikki maksuista suoriudu. Reumaliitosta on tärkeää, että kaikkein pienituloisimmat henkilöt voivat jatkossakin saada alkuomavastuun ja sairauden hoitoon määrätyt reseptilääkkeet perustoimeentulotuen kautta.
Lääkkeistä aiheutuu Reumaliiton, Allergia-, iho- ja astmaliiton, IBD ja muut suolistosairaudet ry:n ja Psoriasisliiton selvityksessä (2023, vastaajia 5039) monille pitkäaikaissairaille suurimmat kulut. Kyselyyn vastanneista 62 prosenttia toivoi, että lääkekaton (626,94 euroa vuonna 2024) voisi maksaa useammassa osassa. Tuloksen perusteella on selvää, että nykyisen hallitusohjelman kirjaus lääkekorvausten vuosiomavastuun eli lääkekaton maksamisesta useammassa osassa tulee toteuttaa ripeästi.
Kalliita lääkkeitä sairautensa hoitoon tarvitsevat joutuvat maksamaan lääkkeiden vuosiomavastuun pahimmillaan kertamaksuna tammikuussa. Kun perheessä useampi sairastaa, maksut moninkertaistuvat. Osissa maksaminen toisi paljon lääkkeitä käyttävälle kaivattua taloudellista helpotusta. Reumaliitto toivoo, että alkuomavastuun korotuksella olisi myönteisiä vaikutuksia lääkekaton jakamiseen osiin, joka hyödyttäisi erityisesti kalliita lääkkeitä käyttäviä pitkäaikaissairautta sairastavia.
Lääkehoito on usein elintärkeää ja siksi on yhteiskunnan etu varmistaa, että ihmiset voivat käyttää lääkkeitään lääkärin määräysten mukaisesti. Alkuomavastuunkorotus voi vähentää joidenkin henkilöiden lääkehoitojen aloittamista, lääkkeiden käyttöä ja hoitoon sitoutumista. Myös hallituksen esityksen vaikutusarvion mukaan muutos voi siten heikentää lääkkeiden käyttäjän terveydentilaa ja lisätä muiden terveyspalvelujen käyttöä.
Reumaliitto näkee myönteisenä esityksen ehdotukset ehdollisen korvattavuuden vakinaistamisesta, biologisten lääkkeiden hintasääntelyn porrastamisesta, rinnakkaisvalmisteiden hinnoittelusäännöksen muutoksesta ja lääkevalmisteiden kohtuullisten tukkuhintojen alentamisesta, jotka hyödyttäisivät lääkkeiden käyttäjiä ja yhteiskuntaa. Ehdotuksessa on myös hyvää se, että apteekeille asetettaisiin lääkelaissa velvoite säilyttää ja tarjota ostajalle hinnaltaan halvinta lääkemääräyksellä toimitettavaa lääkevalmistetta, mutta huomioidaan myös lääkemääräyksestä poikkeaminen, kun lääkkeeseen kohdistuu saatavuushäiriö tai määräyksessä on virhe.
Lisäksi Reumaliitto kannustaa harkitsemaan, että voisiko asiakasmaksujen ja arvolisäveron korotussuunnitelmia sekä sosiaaliturvan muutoksia vastaavasti harkita uudelleen, kohtuullistaa tai siirtää myöhemmäksi, jotta isommassa kuvassa maksujen korotukset eivät kohdistuisi niin rajusti sairastavan arkeen. Sairastunut ei ole tilaansa valinnut eikä häntä pidä saattaa sairauden hoidon kanssa taloudelliseen ahdinkoon ja inhimilliseen kärsimykseen, joita esimerkiksi lääkehoidon keskeyttäminen aiheuttaisi. Sairastavan hyvä hoitotasapaino on myös aina yhteiskunnan etu.
Voit tutustua lakiehdotukseen täältä.
Lisätietoja:
Maria Mattila
Vaikuttamistyön asiantuntija, sosiaali- ja terveyspolitiikka
maria.mattila@reumaliitto.fi