Potilasjärjestöt: hallituksen kaavailemat lisäleikkaukset sote-järjestöiltä vaikeuttaisivat entisestään pitkäaikaissairaiden arkea
Nyt ei ole aika leikata lisää sosiaali- ja terveysjärjestöjen työstä sairastavien ihmisten tukemiseksi. Heikennykset sosiaaliturvaan ja lääke- ja asiakasmaksujen korotukset osuvat jo kipeästi haavoittuvassa asemassa oleviin pitkäaikaissairautta sairastaviin.
Allergia-, iho- ja astmaliitto, IBD ja muut suolistosairaudet ry, Psoriasisliitto ja Reumaliitto kantavat huolta mediasta kantautuvista tiedoista, joiden mukaan hallitus pohtii kehysriihessään järjestöavustusten lisäleikkauksia. Järjestöt vaativat hallitusta pitämään kiinni parlamentaarisesta sovusta, jossa päätettiin rahoituksen tasosta vuoteen 2026 asti.
”Hallitusohjelmaan sisältyy jo entuudestaan suunnitelma sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustusten leikkaamisesta 100 miljoonalla eurolla vuonna 2027, jo pelkästään siihen sopeutuminen on haastavaa. Kaavailtu leikkaus olisi neljännes järjestöjen rahoituksesta. Se johtaisi rajuun sopeuttamiskierteeseen ja toiminnan jatkuvuuden vaarantumiseen”, IBD ja muut suolistosairaudet yhdistyksen toiminnanjohtaja Ulla Suvanto sanoo.
Järjestöjen mielestä ei ole viisainta halvaannuttaa koko sote-järjestelmää ja tehdä kaikkia muutoksia yhtä aikaa.
“Maton vetäminen järjestöjen jalkojen alta ei ole järkevää varsinkaan nyt, kun hyvinvointialueet jo kärsivät henkilöstö- ja rahoitusvajeesta eivätkä selviä lakisääteisistä tehtävistään. Lisäksi kuntien haastava taloudellinen tilanne vaikeuttaa järjestöjen kanssa yhteistyössä tehtävää terveyden edistämistä”, toiminnanjohtaja Paula Hellemaa Allergia- Iho- ja Astmaliitosta sanoo.
”Pitkäaikaissairaiden taloutta heikentävät samaan aikaan niin elinkustannusten nousu, sosiaaliturvan heikennykset kuin asiakasmaksujen ja lääkkeiden hintojen nousu. Järjestöt tarjoavat vaikeassa tilanteessa matalan kynnyksen tukea sairastavien arkeen”, sanoo toiminnanjohtaja Sonja Bäckman Psoriasisliitosta.
Järjestöt lisäävät toiminnallaan ihmisten hyvinvointia, vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, lisäävät osallisuutta, tarjoavat vertaistukea sekä nostavat kaikkien niidenkin ääntä esiin keskusteluun, jotka eivät siihen itse pysty. Järjestöt myös tarjoavat neuvontaa ja auttavat pitkäaikaissairaita ihmisiä löytämään tarvitsemiensa palvelujen ja tukien piiriin.
Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii vuosittain 500 000 vapaaehtoista ja 260 000 vertaistukijaa. Vapaaehtoistoiminta ei synny tyhjästä, vaan järjestöillä on sen tukemisessa ja koordinoinnissa merkittävä rooli. Lisäleikkaukset järjestöiltä uhkaavat rapauttaa vapaaehtoistoiminnan rakenteita.
“Vapaaehtoistyö on myös liikunnan harrastamisen kivijalka. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tekevät merkittävää työtä pitkäaikaissairaiden henkilöiden liikkumisen edistämiseksi. Se on kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti merkittävää paitsi perussairauden hoidon, myös liitännäissairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Tätä resurssia ei ole nyt varaa heittää hukkaan,” sanoo Reumaliiton toiminnanjohtaja Anu Uhtio.
Lisätietoja:
Anu Uhtio, toiminnanjohtaja, Reumaliitto
anu.uhtio@reumaliitto.fi | Puh. 044 709 8138
reumaliitto.fi
Paula Hellemaa, toiminnanjohtaja, Allergia-, iho- ja astmaliitto
paula.hellemaa@allergia.fi | Puh. 041 513 0224
allergia.fi
Ulla Suvanto, toiminnanjohtaja, IBD ja muut suolistosairaudet ry
ulla.suvanto@ibd.fi | Puh. 040 031 5383
ibd.fi
Sonja Bäckman, toiminnanjohtaja, Psoriasisliitto
sonja.backman@psori.fi | Puh. 040 8272 106
psori.fi
