Muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä etuuksiin
Uusi vuosi 2023 tuo erityisesti muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, kun vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyi hyvinvointialueille vuodenvaihteessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tavoitteena on muun muassa vastata ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sekä turvata hyvinvointialueen asukkaille yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut kustannustehokkaasti. Työtä ja odotuksia siis riittää jatkossakin.
Viisasta olisikin ottaa käyttöön kaikki hyvinvointialueiden voimavarat ja osaaminen, jota löytyy myös sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Reumaliitto on mielellään tässä työssä mukana ja avuksi. Vaikuttamistyömme jatkuu sen eteen, että järjestöjen toiminta sovitetaan osaksi hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluja sekä palvelunohjausta.
Hyvinvointialueet määrää ja perii järjestämisvastuullaan olevien palveluiden maksut ja näihin rinnastettavat omavastuut. Hyvinvointialue voi kuitenkin päättää ottaa käyttöön pienemmät maksut tai antaa palveluita maksutta tai myöntää palvelusetelin. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kuitenkin kalenterivuosittainen maksukatto, joka on nyt 692 euroa vuodessa. Maksukattoon tehdään indeksitarkistus joka toinen vuosi eli seuraavan kerran vuodenvaihteessa 2023-2024.
Kelan etuuksiin on myös tullut muutoksia. Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotettiin jopa 4,2 %. Lääkekustannusten vuosiomavastuuseen ei tullut sen sijaan muutosta, vaan se pysyy samalla tasolla kuin vuonna 2022. Lääkekatto on siten myös tänä vuonna 592,16 euroa. Jos vuosiomavastuu ylittyy, niin asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta 2,50 euron omavastuun.
Sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan tulee myös korotuksia ja muutoksia. Osasairauspäivärahan saamisen edellytykset muuttuvat ja jatkossa nykyistä useammat voivat sitä saada. Kela voi maksaa osasairauspäivärahaa työkyvyttömälle henkilölle, joka pystyy työkyvyttömyydestään huolimatta hoitamaan osan työtehtävistään vaarantamatta terveyttään ja toipumistaan. Lakimuutoksen myötä osasairauspäivärahan enimmäisaika pitenee 120 arkipäivästä 150 arkipäivään. Kuntoutusrahaa voi jatkossa saada koko kuntoutuksen ajalta ja kuntoutusraha voidaan myöntää nykyistä joustavammin työttömälle henkilölle. Lisäksi Kelan ammatilliseen kuntoutukseen osallistuva työtön asiakas voi hakea työttömyysetuuden sijaan kuntoutusrahan odotusajalle ja kuntoutusjaksojen väliajalle.
Vuoden alusta valtaosa yksityislääkärin määräämien tutkimusten ja hoidon kustannusten Kela-korvauksista poistui. Korvaus säilyy kuitenkin niissä yksityisen sairaanhoidon tutkimus- ja hoitotoimenpiteissä, jotka koskevat mielenterveyden tai suun hoitoa ja jotka on määrännyt hammaslääkäri, suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri tai psykiatrian erikoislääkäri. Korvausta maksetaan yhä yksityislääkärin vastaanottokäynneistä. Kela-korvauksiin kohdentuvilla säästöillä hallituksen on tarkoitus osittain rahoittaa vanhuspalveluiden henkilöstömitoitus ja ohjata osa varoista myös hyvinvointialueiden rahoitukseen. Jatkossa Kela korvaa matkoja yksityiseen terveydenhuoltoon vain, jos siellä saatu hoito on Kela-korvattavaa. Muutoin Kela korvaa matkat yleensä lähimpään terveydenhuollon hoitopaikkaan, josta asiakas hankkii hoidon.
Alkaneen vuoden tärkeiksi teemoiksi eittämättä nousevat hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Jäämme seuraamaan mielenkiinnolla, mitä mahdollisuuksia uusi vuosi ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen tuo tullessaan.
Terveyttä ja hyvää uutta vuotta!
Lisätietoja:
