Moni etuus muuttuu 2025
Vuonna 2025 tulee voimaan monia muutoksia, jotka vaikuttavat sairastamisen kustannuksiin ja muihin menoihin.
Monen tuotteen tai palvelun arvonlisävero nousee 10 prosentista 14 prosenttiin. Näitä ovat esimerkiksi lääkkeet, liikuntapalvelut, henkilökuljetukset, kirjat ja majoituspalvelut. Hygieniatuotteiden eli kuukautis- ja inkontinenssisuojien sekä lasten vaippojen arvonlisävero sen sijaan laskee 25,5 prosentista 14 prosenttiin.
Terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan. Terveyskeskuksen käyntimaksun enimmäismäärä nousee 23 eurosta 28,20 euroon ja poliklinikkamaksu 46 eurosta 66,70 euroon. Korotus on toinen perättäinen, asiakasmaksuja korotettiin 10 prosentilla jo vuoden 2024 alussa. Hyvinvointialue voi päättää, peritäänkö sen palveluista enimmäismaksu vai ei.
Kelan etuuksien määriin ja ehtoihin on valmisteilla useita muutoksia. Kaikki suunnitellut muutokset eivät tule voimaan heti vuoden 2025 alussa, vaan voimaantuloa on tarkoitus porrastaa.
Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan vuoden alussa. Tällaisia etuuksia ovat muun muassa kansaneläke, takuueläke, perhe-eläkkeet, vammaisetuudet ja toimeentulotuen perusosa.
Lääkekorvausten alkuomavastuu nousee 50 eurosta 70 euroon. Se on tarkoitus sitoa kansaneläkeindeksiin, jolloin alkuomavastuuta korotettaisiin jatkossa vuosittain, samoin kuin lääkekattoa. Vuonna 2025 lääkekatto nousee 633,17 euroon.
Yleistä asumistukea ei voi enää saada omistusasunnon asumismenoihin, kuten vastikkeisiin, omakotitalon hoitomenoihin ja asuntolainan korkoihin. Valmisteltavana on muutos kuntaryhmiin, joiden perusteella lasketaan yleisessä asumistuessa hyväksyttävät enimmäisasumismenot. Suunnitteilla on siirtää opiskelijat yleisen asumistuen saajista opintotuen asumislisän saajiksi 1.8.2025. Perheelliset opiskelijat jäisivät kuitenkin yleisen asumistuen piiriin.
Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä on ensi vuonna 37,21 e/pv eli sama kuin vuosina 2023 ja 2024. Eduskunta päätti viime syksynä, että työttömyystukiin ei tehdä korotusta kansaneläkeindeksin mukaan vuosina 2024-2027.
Hallitus valmistelee 65 vuotta täyttäneille Kela-korvauksiin perustuvaa valtakunnallista valinnanvapauskokeilua, joka tulisi voimaan ensi vuoden syyskuussa. Kokeilussa yli 65-vuotiaat maksaisivat yksityisen yleislääkärin vastaanottokäynnistä summan, joka vastaa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua.
Kela-korvauksia aiotaan jatkossa kohdentaa sellaisiin palveluihin, joita saa heikommin julkisesta terveydenhuollosta. Suunnitteilla on, että tiettyjen palveluiden ja erikoisalojen vastaanottojen korvattavuutta laajennettaisiin ja korvauksia korotettaisiin keväällä 2025.
Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan laskukaavaa ollaan muuttamassa, minkä vuoksi yhä useampi saisi tukea pienemmän korvaustason mukaisesti. Lisäksi vuositulorajan ylittävät asiakkaat saisivat tukea vähemmän kuin ennen. Muutos vaikuttaisi myös osasairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan.
Ministeriöt valmistelevat hallituksen esitykset, ja sen jälkeen ne käsitellään eduskunnassa. Tarkemmat yksityiskohdat selviävät vasta, kun lakiesitykset valmistuvat. Tätä kirjoittaessa kaikki muutokset eivät olleet vielä selvillä.
Maria Mattila
Reumaliiton sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija
Kuva: AdobeStock
Kirjoitus on julkaistu ensin Reuma-lehdessä 4/2024.