Miten hallitusohjelma kohtelee sairastuneita?
Reumaliitto ja lukemattomat muut pyrkivät vaikuttamaan tulevaan hallitusohjelmaan viime syksystä lähtien, osa jo aiemmin. Teimme useita toimia saadaksemme reuma- ja tule-sairaiden viestin läpi.
Välillä mietin itsekin, miksi panostamme tähän yksittäiseen asiaan näin paljon.
Siksi, että hallitusneuvotteluissa luodaan pohja hallituksen neljän vuoden toimille. Kirjaus hallitusohjelmassa on paras tae asiamme eteenpäin viemiselle tuona aikana. Kirjaus ei kuitenkaan tee asiasta vuoren varmaa. Jos esimerkiksi taloustilanne muuttuu huonommaksi, voivat suunnitelmat säästösyistä muuttua. Toiminnan tärkeä tavoite oli myös päästä päättäjien tietoisuuteen, mikä helpottaa kommunikointia heidän kanssaan jatkossa.
Reumaliitto halusi hallitusohjelmaan kirjauksia sairastamisen kustannusten pienentämisestä, hoitopolun saamisesta kokonaisvaltaiseksi ja kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan turvaamisesta. Miten nämä näkyvät hallitusohjelmassa ja mitä muuta sairastamiseen liittyvää sinne on kirjattu?
Yksi tärkeimmistä sanomista Reumaliitolla oli, että kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan edellytykset on turvattava muuttuvassa toimintaympäristössä. On ilahduttavaa huomata, että tämä on kirjattu selkeästi ohjelmaan.
”Vahvistetaan sote-järjestöjen toiminnan edellytyksiä sekä tuetaan järjestölähtöisen työn uudistamista ja monimuotoisuutta.”
”STM:n veikkausvoittovaroista jakamien avustusten ehdot sekä toimintatavat uudistetaan niin, että uuteen järjestelmään voidaan siirtyä vuoden 2021 avustuksissa. Tavoitteena on kansanvaltaisuuden lisääminen jakoprosessissa, autonomian kasvattaminen, järjestöbyrokratian vähentäminen ja resurssien siirto hallinnosta avustuksiin.”
Sairastamisen kustannukset ja uusi asiakasmaksulaki
Reumaliiton ja POTKAn (potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto, jossa yli 40 järjestöä) yhteinen viesti hallitusohjelmaan oli sairastamisen liian kovien kustannusten karsiminen. Vaadimme lääke-, matka- ja asiakasmaksuille huomattavasti alhaisempaa yhtä kokonaiskattoa, sekä terveydenhuollon asiakasmaksujen perimättä jättämisen lisäämistä.
Esittämäämme kokonaiskattoa ei hallitusohjelmassa mainita, mikä on harmi. Ohjelmassa on kuitenkin kirjaus, jonka mukaan terveydenhuollon asiakasmaksuihin olisi tulossa huojennusta.
”Uudistetaan asiakasmaksulaki tavoitteena hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muu muassa maksuttomuutta laajentamalla ja kohtuullistamalla maksuja.”
Yksi viesteistämme oli, että vuotuinen lääkekatto, eli sairastuneen maksettavaksi jäävä osuus korvattavista lääkkeistä, tulisi jaksottaa erityisen kalliiden lääkkeiden tapauksessa. Tarkoituksenamme oli saada lääkekustannuksia pienemmiksi.
Hallitusohjelmassa lääkkeisiin liittyen on vain yleinen kirjaus:
”Uudistetaan lääkehuollon kokonaisuutta pitkäjänteisesti sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin (2019:5) sisältyvän tiekartan suuntaviivojen mukaisesti.”
Aktiivimalli puretaan, kuntoutusta uudistetaan
Menneellä hallituskaudella Reumaliitto oli aktiivimalliin liittyen mm. kuultavana eduskunnassa. Kirjoitimme mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa ja annoimme kannanoton ministeriön selvityshenkilöille, jotka valmistelivat raporttia osatyökykyisyyteen liittyen.
Pääviestimme oli, että osa työttömistä on oikeasti työkyvyttömiä tai osa-työkykyisiä. Vaadimme, että aktiivimallissa huomioitaisiin henkilön sairaus niin, että toimeentulon alentamista ei heille tehtäisi. Esitimme myös, että terveydenhuollon ammattilaisen suosittama kuntoutus tulisi hyväksyä aktivointitoimeksi.
Hallitusohjelmaan on kirjattu:
”Aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. ”
”Tilalle valmistellaan malli, jossa työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista, kuten esimerkiksi koulutuksesta ja kuntoutuksesta.”
”Lisäksi selvitetään sairauspäivärahan, kuntoutustukien ja työttömyysturvan kriteerit siten, että ihminen on tarkoituksenmukaisella etuudella.”
Voikin hyvillä mielin todeta, että yllä esitetyt hallitusohjelman kirjaukset osoittavat, että viestimme on kuultu.
Aktiivimallin lisäksi hallitusohjelmassa on kirjaus tavoitteesta nostaa vaikeasti työllistyvien osatyökykyisten, vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien palkkatuen enimmäismäärää. Tarkoituksena on myös toteuttaa osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään.
Työ- ja toimintakykyyn vahvasti liitoksissa olevasta kuntoutuksesta kirjataan, että sitä uudistetaan kuntoutuskomitean esitysten pohjalta. Tavoitteena ovat saumattomat hoitojärjestelmät ja ihmisen toimintakyvyn parantaminen ja tukeminen.
Reumaliitto on eri tilanteissa pitänyt lääkinnällisen kuntoutuksen tärkeyttä esillä ja muun muassa vaati vaaliviesteissään siihen pääsyn parantamista. Onkin hyvä, että hallitusohjelmassa otetaan kantaa kuntoutuksen uudistamistarpeeseen. Käytännön toimista on tässä vaiheessa mahdoton tietää, sillä kirjauksessa mainitussa kuntoutuskomitean esityksessä on yhteensä 55 ehdotusta.
SOTE- uudistus jatkuu, palvelut pääosin julkisin tuotettuja
Sote-uudistuksen valmistelua jatketaan pitkälti viime hallituksen kaavailemien rakenteiden pohjalta. Tosin, valinnan vapaus ja suuri yksityisen sektorin rooli on nyt torpattu.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirretään kunnilta 18 itsehallinnolliselle maakunnalle, joiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut.
Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Kuntien rooli ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta vuoden 2019 loppuun mennessä. Järjestöjen asemaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan ja järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan.
Maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Hallitus käynnistää kuitenkin välittömästi valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että verorakenteen muutokset eivät saa aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Maakunnat voivat periä lakiin perustuvia asiakasmaksuja.
Vuoden 2020 loppuun mennessä selvitetään parlamentaarisesti, mitä muita tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta siirretään maakunnille.
Viikon hoitotakuu perusterveydenhuoltoon
Hallitusohjelman kunnianhimoinen, joskin hyvin kannatettava kirjaus liittyy perusterveydenhuoltoon pääsyyn.
”Tiukennetaan hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon (7 pv) sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.”
THL:n arvion mukaan 7 päivän hoitotakuu edellyttäisi nykyjärjestelmällä toteutettuna 1 100– 1800 lääkärin lisäämistä terveyskeskuksiin. Ohjelmassa on kirjattu lääkärien lisäämisen ohella myös muita keinoja tavoitteen toteuttamiseksi, kuten digitalisaation lisääminen.
Sisäinen lapsi minussa hihkuu riemusta: jes, näin sen pitäisikin olla! Tällä hetkellä hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa, mikä on aivan liian pitkä aika sairastuneelle. Skeptikko minussa näkee tavoitteen totaalisena mahdottomuutena toteuttaa käytännössä, ainakaan neljän vuoden aikana.
Sosiaaliturvauudistus käynnistyy
Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, jota valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa. Uudistukselle laaditaan kahdelle eduskuntakaudelle ulottuva tiekartta ja välitavoitteita, joihin nykyinen hallitus ehtii reagoida.
Uudistuksen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa.
Tarkkoja kirjauksia on vähän, mutta ajatellapa jos esimerkiksi yhdellä hakemuksella voisi hakea useita etuuksia nykyisen sillisalaatin sijaan. Tämä kirjaus antaa siihen toivoa:
”Tarjotaan asiakkaalle ymmärrettävämpi kokonaisuus ja mahdollisuus hakea yhdellä hakemuksella useita etuuksia parantaen samalla järjestelmän läpinäkyvyyttä.”
Aktiivimallin yhteydessä käsitelty työkyvyttömien työttömien haaste on nostettu kirjauksena esiin myös sosiaaliturvauudistukseen liittyen.
”Nykyisin työttömyysetuuksien piirissä on henkilöitä, jotka eivät tosiasiassa ole työkykyisiä. Tarkennetaan etuuksien saannin edellytyksiä, jotta ihmiset ovat tarpeensa mukaisella etuudella. Tässä yhteydessä tarkastellaan muun muassa sairauspäivärahaa, kuntoutuksen tukia ja työttömyyspäivärahaa. Samalla selvitetään etuuksien sitomista toimintakykyyn diagnoosin sijasta.”
Muuta maininnan arvoista
Edellisen hallituksen viime metreillä kaatui pitkään valmisteltu laaja lakikokonaisuus vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevan lainsäädännön yhdistämisestä. Lailla oli laaja kannatus vammaiskentällä, minkä vuoksi tapahtunut oli sääli.
Tuleva hallitus kuitenkin jatkaa lain parissa.
”Vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammaispalvelulain uudistusta.”
Sosiaaliturvaohjausta antaessani olen huomannut, miten suuri merkitys potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnalla on ristiriitatilanteissa tai kun sairastunut ei ole varma mitkä ovat hänen oikeutensa. Siksi olen hyvilläni kirjauksesta, jonka mukaan potilas- ja sosiaaliasiamiestoimintaa parannetaan.
Reumaliitto on ollut jo vuoden verran mukana THL:n luotsaamassa pilotissa, jossa kehitetään terveydenhuoltoon laaturekistereitä. Rekistereiden avulla pystytään mm. lisäämään potilasturvallisuutta ja kehittämään hoidon laatua ja yhdenmukaisuutta.
Suomi on rekistereiden suhteen muihin Pohjois-maihin nähden aivan aloittelija. Siksi seuraava kirjaus terveydenhuollon palveluiden parantamiseen liittyen vie maatamme oikeaan suuntaan:
”Luodaan laatua kuvaavia rekistereitä, parannetaan asiakastyytyväisyyttä ja kehitetään hoitoa yhteistyössä käyttäjien kanssa.”
Nostan vielä esiin paljon keskustelua herättäneen vakuutuslääkärien toimintaan liittyvän kirjauksen. Kirjaus on hyvin selkeä, joten uskoa saattaa, että muutoksia olisi myös luvassa.
”Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan valiokunnan yksimielisen mietinnön (StV 33/2018) mukaisesti.”
Reumaliitossa tehdään paljon hyvää työtä soveltavan liikunnan parissa. Hallitusohjelmassa ei suoraan viitata soveltavaan liikuntaan, mutta sen asema luotavissa uusissa elimissä tulee varmistaa.
”Liikkumisohjelma ja sen arviointiyksikkö luodaan ensisijaisesti valtioneuvoston kansliaan. Perustetaan samalla liikuntapoliittisen selonteon mukainen liikuntapoliittinen koordinointielin.”
”Toimeenpannaan liikuntapoliittisen selonteon toimia.”
Yhteenvetona minusta voi todeta, että pitkäaikaissairaan ääni on otettu huomioon hallitusohjelmassa useassa kohdassa. Vaikka emme kaikkea haluamaamme saaneetkaan, voimme monilta osin kuitenkin olla tyytyväisiä.
Kuten aiemmin todettu, kirjaukset ovat kuitenkin vasta alku toiminnalle. Monin kohdin asiat on kirjattu varsin yleisellä tasolla, mikä jättää ilmaan kysymyksiä siitä, miten ne sairastavan kannalta lopulta kääntyvät.
Hallitusohjelman pohjalta virkamiehet lähtevät nyt valmistelemaan muutoksia. Me Reumaliitossa teemme vaikuttamistoimia matkan varrella, jotta lakimuutokset palvelisivat sairastuneiden tarpeita mahdollisimman hyvin.
Hallitusohjelma kokonaisuudessaan
