Missä mennään Etelä-Karjalan hyvinvointialueella: ”Emme halua, että potilaat jäävät yksin vaatimaan palveluita”
Asiakkaiden vaikuttamismahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluihinsa nousivat esille kaikille avoimessa Missä mennään hyvinvointialueella, Etelä-Karjala? -keskustelutilaisuudessa maaliskuun puolivälissä Lappeenrannan kaupungintalolla. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Allergia-, iho- ja astmaliitto, IBD ja muut suolistosairaudet ry, Psoriasisliitto ja Reumaliitto.
Neljän järjestön yhteisiä alue- ja kuntavaalitavoitteita avasi Psoriasisliiton toiminnanjohtaja Sonja Bäckman. Aluevaaleissa tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen, asiakasmaksujen kohtuullistaminen sekä järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen.
Järjestöjen pitkäaikaissairauden kustannuksia käsittelevän kyselytutkimuksen tuloksista kertoi vaikuttamistyön asiantuntija Hannele Kirveskoski Psoriasisliitosta. Monella on vähintään kaksi pitkäaikaissairautta (66 %, n=4 978). Käyntejä terveydenhuollossa voi siis tulla useita.
Vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta palveluihin
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (Ekhva) hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen kertoi tilaisuudessa, että hyvinvointialueen alkumetreistä alkaen rahat eivät ole riittäneet kattamaan valtiolta saatua sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelulupausta.
”Tavoitteena on päästä taloudellisesti kestäviin raameihin vuoteen 2028 mennessä”, Leskinen sanoi.
Vaikka palvelut eivät ole kriisissä, Leskinen kertoi, että nykyiset resurssit eivät riitä ylläpitämään kaikkea palvelutarjontaa.
”Meillä ei ole käytännössä muita sopeuttamiskeinoja kuin ostopalvelut ja henkilöstökulut. Minun palkkani tai poliittisten luottamushenkilöiden palkkiot eivät tätä tilannetta muuta.”
Hyvinvointialue panostaa johtamisrakenteen muutoksen lisäksi yhteistyöhön järjestöjen ja yhdistysten kanssa, jotta löydetään kustannustehokkaita ja vaikuttavia ratkaisuja.
”Meidän täytyy tietää, mikä tuottaa potilaille lisäarvoa, jotta voimme jättää pois toimintoja, jotka eivät hyödytä asiakkaita ja asukkaita”, Leskinen sanoi.
Hyvinvointialueella halutaan vähentää raskaita ja kalliita toimintamalleja ja siirtyä kevyempiin ja kustannustehokkaampiin ratkaisuihin.
”Yhdistykset ja järjestöt ovat keskeisessä roolissa näiden ratkaisujen löytämisessä”, Leskinen sanoi.
Vaikka muutos ei ole helppoa, Leskinen on toiveikas suunnitelmien suhteen: ”Yhteistyöllä potilaiden ja järjestöjen kanssa pääsemme kohti kestävää taloutta ja parempia palveluja. Emme halua, että potilaat jäävät yksin vaatimaan palveluja.”
Painotus asiakaskokemukseen ja terveyden edistämiseen
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Helena Puolakka (kok.) korosti alueen tulevaisuuden suuntaviivoissa asukkaiden ja sidosryhmien osallistumisen merkitystä. Hänen mukaansa palveluiden kehittämisessä on tärkeää kuunnella asukkaiden ja asiakkaiden tarpeita, jotta palvelut vastaisivat heidän odotuksiaan.
”Organisaatiolähtöisesti järjestetyt palvelut eivät enää riitä. Hyvinvointialueisiin siirtymisen myötä lähestymistapaa on muutettu niin, että asiakas- ja asukasosallisuutta on lisättävä”, Puolakka sanoi.
Hän korosti, että hyvinvointialue- ja palvelustrategiat toimivat suunnannäyttäjinä, joissa keskiössä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
”Palvelustrategiassa painotetaan ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen panostamista sekä strategisia kumppanuuksia, joihin yhdistykset ja järjestöt ehdottomasti kuuluvat. Haluamme aidosti ottaa asukkaat ja asiakkaat mukaan omien palveluidensa kehittämiseen”, Puolakka lisäsi.
”Tavoitteena on tehdä asiakasymmärryksestä ja -keskeisyydestä osa kaikkea toimintaa ja varmistaa, että se viedään läpi organisaation kaikilla tasoilla. Ruohojuuritasolla tapahtuu se varsinainen asiakaskokemuksen käyttöönotto.”
Puolakka nosti esiin myös yhdistysten ja järjestöjen roolin hyvinvointialueen toiminnassa.
”Järjestöillä on kolme keskeistä roolia: ne tuovat kokemustietoa palveluiden kehittämiseen, voivat toimia palveluiden tuottajina ja tarjoavat jäsenilleen merkityksellistä toimintaa”, hän kertoi.
Hyvinvointialue tukee järjestöjen toimintaa muun muassa kumppanuusavustuksilla sekä innovaatio- ja toiminta-avustuksilla.
”Meillä on Etelä-Karjalan yhdistykset ry -kumppanuuspöytä, jossa yhdistykset, järjestöt, hyvinvointialue ja kunnat keskustelevat alueen tilanteesta ja yhteistyömahdollisuuksista. Kaivataan toimivia käytäntöjä, joissa yhdistykset ja järjestöt otetaan tasavertaisesti mukaan ja mietitään hoitopolkuja, palveluketjuja ja käytännön toimintoja. Tällaisia käytäntöjä tulee kehittää, jotta voimme tukea järjestötoimintaa paremmin. Monelle yhdistykselle avustukset, vaikka pienetkin, ovat merkityksellisiä”, Puolakka totesi.
Käyttäjänäkökulmasta erikoissairaanhoito toimii hyvin
Kokemuspuhujien paneelissa käsiteltiin hyvinvointialueen palveluita käyttäjien näkökulmasta, kun Allergia-, Iho- ja Astmaliiton kutsumana Piia Pulliainen, Reumaliiton Sirkku Hamunen sekä Psoriasisliiton Ulla Viskari-Lippojoki jakoivat omia kokemuksiaan. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että erikoissairaanhoito toimii hyvin pitkäaikaissairauksien hoidossa, kunhan palveluihin pääsee.
Paneelissa keskusteltiin myös tarpeesta lisätä vuoropuhelua hyvinvointialueen kanssa.
”Tällaiset keskustelutilaisuudet tuovat tunnettavuutta ja tietoa”, kommentoi Viskari-Lippojoki.
Kansanedustaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuutettu Niina Malm (sd.) nosti kommenttipuheenvuorossaan esille työelämän ja pitkäaikaissairauden yhteensovittamisen tärkeyden.
”Pitkäaikaissairauden sovittaminen työelämään tulee korostumaan, sillä pitkäaikaissairauksia on yhä enemmän ja enemmän”, Malm totesi.
Yleisöä keskusteluttivat muun muassa Kela-kyydit, joista monen liikkuminen on riippuvaista, diagnoosin viivästyminen sekä omahoidon tarve pitkäaikaissairauksien hoidossa.
Teksti ja kuvat: Maria Mattila
Voit tutustua järjestöjen yhteisiin alue- ja kuntatavoitteisiin tarkemmin täältä.
