Reumanuoret liikkumaan -hanke

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus liikkumiseen. Erityisesti lapsilla on luontainen tarve liikkua ja suurin osa päivän liikkumisesta kertyykin omaehtoisen liikkumisen, kuten erilaisten leikkien ja pelien, kautta. Liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus tukee lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä, myös silloin kun taustalla on reuma- tai muu tuki- ja liikuntaelimistön sairaus.

Liikkumisella voidaan vaikuttaa fyysisen kunnon eri osatekijöihin ja ylläpitää mm. lihasten ja nivelten toimintakykyä. Lisäksi liikkumisella on tärkeä merkitys psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Iloiset, yhteiset liikuntahetket ystävien kanssa kehittävät vuorovaikutustaitoja ja luovat tunteen ryhmään kuulumisesta. Onkin tärkeää, että lapsen ja nuoren lähipiiri ja kasvuympäristö kannustavat liikkumiseen ja luovat monipuolisia mahdollisuuksia liikkumiselle.

Teksti: Kirsi Kaipainen-Pyykkö (päivitetty 24.5.2022)

7–17 -vuotiaille lapsille ja nuorille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa, liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä. Liikkuminen voi koostua useasta yksittäisestä hetkestä. Lisäksi pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi tauottaa.

Liikkumisessa on tärkeää huomioida yksilölliset tekijät ja ikä. Tämä on erityisen tärkeää lapsen ja nuoren kohdalla, jolla on lastenreuma tai muu tule-sairaus. Tarjoamalla lapselle mahdollisuuksia liikkumiselle ja kokeilemalla erilaisia liikuntamuotoja, on mahdollista löytää lapselle mieluisin ja sopivin laji. Yhdessä liikkumalla luodaan positiivisia kokemuksia ja muistoja liikkumisesta, ja rakennetaan pohjaa liikunnalliselle elämäntavalla sairaudesta ja toimintarajoitteista riippumatta.

Tutustu tarkemmin UKK-instituutin lasten ja nuorten liikkumissuosituksiin täältä.

Teksti: Kirsi Kaipainen-Pyykkö (päivitetty 24.5.2022)

Reuma- ja muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia on lukuisia erilaista, ja moniin niistä sairastuminen on mahdollista missä tahansa iässä. On hyvä muistaa, että reumasairaudet ovat hyvin yksilöllisiä, eivätkä aina näy päällepäin.

Lastenreumaksi kutsutaan niveltulehdusta, joka alkaa tuntemattomasta syystä alle 16-vuotiaalla ja tulehdus kestää ainakin kuusi viikkoa. Lastenreumakaan ei kuitenkaan ole yksi yhtenäinen tauti vaan tautiryhmä, josta käytetään yhteisnimitystä lastenreuma, juveniili idiopaattinen artriitti (JIA). Suomessa lastenreumaan sairastuu vuosittain noin 150–200 lasta.

Sairaus ja sen vaikeus vaihtelee yksilöllisesti, mutta tyypillisiä oireita ovat kivut tulehtuneissa nivelissä. Pitkäkestoinen kipu taas voi aiheuttaa rajoitteita liikkumiseen ja arjen askareisiin. Lastenreumaan ei ole parantavaa hoitoa, joskin hoitomahdollisuudet ja ennuste ovat viime vuosikymmeninä parantuneet. Lääkehoidon tavoitteena on oireettomuus ja tulehduksen sammuttaminen (remissio). Hoidon ja kuntoutuksen rinnalla on tärkeää tukea lastenreumaan sairastuneiden lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa. Harvoin mitään liikuntamuotoa on sairauden vuoksi kokonaan suljettu pois, mutta esimerkiksi sairauden ollessa aktiivinen joitain lajeja voi olla tarpeen välttää ja liikkua kevyemmin, kun taas sairauden rauhallisessa vaiheessa voi liikkua monipuolisemmin kipujen sallimissa rajoissa. Yksilöllisistä tilanteista kannattaa keskustella lääkärin kanssa.

Lisätietoja erilaisista lastenreumatologisista sairauksista löydät esimerkiksi lastenreuma-aapisesta.

Muut tuki- ja liikuntaelimistön oireet lapsilla ja nuorilla
Lapsilla ja nuorilla voi esiintyä myös muita tuki- ja liikuntaelimistön oireita, jotka eivät liity mihinkään sairauteen. Toistuvat tule-oireet, esimerkiksi niska-, hartia- ja selkäkivut, ovat nuorillakin melko yleisiä. Kivut voivat olla seurausta esimerkiksi ylipainosta, vähäisestä liikunnasta, yksipuolisesta rasituksesta tai virheellisistä liikemalleista.

Huomioitavaa ennaltaehkäisyn näkökulmasta:

• Monipuolisella ja hyvin suunnitellulla lämmittelyllä voidaan pienentää huomattavasti liikuntavammojen riskiä nuorilla.
• Tuki- ja liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisemiseksi on hyvä kiinnittää huomiota liikunnan monipuolisuuteen ja oikeisiin liikeratoihin ohjaustilanteissa ja harjoitteita suunniteltaessa.
• Hyvä palautuminen on myös osa ennaltaehkäisyä. Järkevästi suunnitellun harjoittelun lisäksi palautumiseen voidaan vaikuttaa unella ja levolla sekä riittävällä energiansaannilla.

Vinkit kerätty Liikunnan ja terveystiedon opettajien LIITO ry:n opintopäiviltä 2022, jonka näyttelyssä Reumanuoret liikkumaan -hanke oli esillä.

• Nivelille lempeä alkulämmittely, joka soveltuu koko porukalle. Yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu, kun kaikki voivat osallistua.
• Esim. istumalentopallo rullien päällä.
• Tanssissa tehdään koreografia siten, että on mahdollista valita kahdesta vaihtoehdosta (ylä- tai alarooli. Jokaisella on mahdollisuus valita itselle sopivampi vaihtoehto ja lopputulos on upea!
• Erilaiset lempeät liikkuvuusharjoitteet
• Jos on harjoite/peli, voi valita eritasoisen ryhmän päivän kunnon mukaan.
• Järjestetään paralajitunti: kokeillaan erilaisia paralajeja ja samalla on mahdollisuus tutustua uusiin liikuntamuotoihin. Mahdollisuus myös muokata sääntöjä tutuista lajeista, esimerkiksi sähly, jossa ei saa juosta.
• Kiinnitetään huomiota suoritustekniikoiden opettamiseen
• ”Amputaatiopeli”: arvotaan noppaa heittämällä jokin liikerajoite, jonka mukaan pelataan. Esimerkiksi kaikki pelaavat koripalloa ilman vasenta kättä.
• Innostamista vesiliikuntaan ja kuntosalille.
• Pallon heitto + kiinniotto erilaisilla palloilla
• Tsempparina ja apuopena toimiminen tarvittaessa
• Ole kuulolla, ota puheeksi oppilaan sen hetkinen tilanne. Välitä! Perustan opetukseni siihen jonkun viisaan sloganiin: ”Eivät he välitä, mitä sinä tiedät, jos he eivät tiedä, että välität.”