Siirry sisältöön

Fibromyalgia

Fibromyalgian taustalla on kipujärjestelmän herkistyminen, eli ”aivojen kiputermostaatti” on säätynyt liian herkäksi.

Piirroskuvassa nainen keskustelemassa lääkärin kanssa vastaanotolla.

Usein taustalla on voinut olla pitkään kestänyt alueellinen kipu, esim. nivelrikko, tulehduksellinen reumasairaus, krooniset selkäkivut tai päänsäryt, vammat jne. Aivothan ovat oppiva elin ja valitettavasti myös aivojen kipujärjestelmät oppivat ja kehittyvät eli herkistyvät, kun niitä toistuvasti ärsytetään ja jumpataan.

Myös monet muut elimistön tai psyyken kuormitustekijät voivat olla laukaisevia tai pahentavia tekijöitä. Fibromyalgia on eräänlainen elimistön hätähuuto ja stressireaktio kuormitustekijöiden kasaumalle geneettisesti alttiilla yksilöllä.

Reumatologi Markku Malin luento fibromyalgiasta ja kivusta

Oireet

Vetämättömyys ja heikkolaatuinen uni ovat fibromyalgian tyypillisiä oireita. Moni kertoo nukkuvansa ”koiranunta”, puhutaan myös ns. aivosumusta (fibrofog). Tämä johtuu siitä, että aivojen kipujärjestelmät säätelevät osaltaan myös unta, mielialaa sekä yleistä vireystilaa. Itsehoitokeinot taas perustuvat siihen, että näihin samoihin tekijöihin pyritään vaikuttamaan positiivisesti moninaisin erilaisin keinoin.

Kipu on aina henkilökohtainen kokemus, jonka haitallisuutta lisäävät pelko, ahdistuneisuus ja toivottomuus. Oikealla tiedolla fibromyalgiasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä voidaan tätä epätietoisuutta ja pelkoa vähentää. Asiallinen tieto ja ymmärrys kroonistuneen kivun luonteesta on hyvä hoidon perusta sekä kuntoutumisen alku.

Hoito

Fibromyalgiaan ei ole yhtä tiettyä hoitomenetelmää. Sairauden syyt ovat moninaiset ja oireisuus vaihtelee yksilöllisesti eri ajankohtina. Erilaisia hoitokeinoja kannattaa yhdistellä ja kokeilla. Lääkehoidon tarkoitus on tarvittaessa tukea kivun omahoidon onnistumista ja yksinään niiden teho on rajallinen. Kivun itsehoitokeinot ovat tärkein osa fibromyalgian sekä muidenkin kroonistuneiden kipujen hoitoa. Toimintakykyä ja kivun hallintaa auttaa erityisesti liikunta ja kunnon kohottaminen, unenlaadun parantaminen, stressi- ja kuormitustekijöiden vähentäminen.

Psykologisia keinoja, kuten ajatusten siirtoa kivusta mieluisiin positiivisiin ajatuksiin ja tekemiseen, kannattaa myös opetella.

Vähitellen hyödylliseksi koettuja eri keinoja yhdistelemällä voidaan huomata, että elämänlaatu onkin selvästi kohentunut ja täysipainoinen elämä on mahdollista kivuista huolimatta.
Toimiva turvallinen hoitosuhde tutun omalääkärin ja hoitotiimin kanssa on hyvä hoidon tuki ja kumppani. Kroonisen kivun hoito on pitkäjänteistä – vaatien kärsivällisyyttä kaikilta osapuolilta.

Fibromyalgia ja ihmisyys – psykologi Soili Wallenius

Usein kysytyt kysymykset

Energiavarastot eivät tahdo riittää töihin ja kotona olen usein aivan kuoleman väsynyt. Viikonloput eivät riitä palautumiseen. Mitä voisin tehdä, jotta jaksaisin käydä töissä?

Vastaus:

Kysyjä on huolestuttavassa tilanteessa, jolle pitäisi tehdä jotain mahdollisimman pian. Ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteyttä omaan työterveyshuoltoon ja kertoa jaksamattomuudestaan. Työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa voi pohtia, onko sairauden hoidon tai kuntoutuksen suhteen tehtävissä jotakin ja/tai onko tarvetta keventää työntekijän työtä.

Työnantajalla on paljon keinoja työntekijän työssä jaksamisen tukemiseen. Kysyjä voi keskustella esimiehensä kanssa työpaikan mahdollisuuksista keventää työntekijän työtä, työaikaa tai työtehtävää muokkaamalla tai siirtymällä toisiin työtehtäviin.

Jos työterveyshuollossa todetaan, että työntekijän työtä pitäisi keventää terveydellisistä syistä niin työterveyshuolto järjestää työterveysneuvottelun, johon osallistuu työntekijä ja hänen esimiehensä. Työterveysneuvottelussa pohditaan työntekijän tarvetta ja työnantajan mahdollisuuksia työn keventämiseen. Työterveyshuollon asiantuntijat osaavat neuvoa, jos jatkosuunnitelma edellyttää asioimista Kelan tai työeläkelaitoksen kanssa.

On myös hyvä pohtia, voisiko omilla elämäntapavalinnoilla tai armollisella suhtautumisella tekemisiinsä vahvistaa jaksamistaan. Tai olisiko tarvetta ja mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa tai jopa ammattia.

Ikääntyvät työntekijät voivat saada tukea työssä jaksamiseen esimerkiksi vuorotteluvapaasta tai osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä.

Mitä on työkokeilu?

Vastaus:

Työkokeilu voi olla työeläkelaitoksen, Kelan tai liikenne- ja tapaturmayhtiön järjestämää ammatillista kuntoutusta. Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työikäisille, joita sairauden tai muun terveydellisen syyn takia uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja ansiokyky. Työkokeilu voi olla myös TE-hallinnon järjestämää työllistymistä edistävää palvelua.

Työkokeilussa henkilö on työpaikalla ylimääräisenä resurssina ja saa tehdä työtä omien voimavarojensa mukaan. Useimmiten työnantaja ei maksa palkkaa työkokeiluajalta ja työkokeilun järjestäjätaho maksaa toimeentulon. Työkokeilut ovat määräaikaisia, ne perustuvat työkokeilusuunnitelmaan ja niissä seurataan työkokeilussa olevan henkilön työssä suoriutumista.

Kelan kustantaman työkokeilun avulla voidaan tukea työhön paluuta entiseen tai entisenkaltaiseen työhön pitkän sairasloman jälkeen. Työkokeilu soveltuu myös yrittäjälle.

Työkokeilu voidaan järjestää myös uuteen työpaikkaan, jos työsuhde ei ole voimassa tai jos on todettu, että työkyky ei riitä entiseen työhön eikä työpaikalla ole tarjota terveydentilaan sopivaa työtä. Tällöin työkokeilu tarjoaa mahdollisuuden kokeilla uutta työtehtävää, saada työkokemusta ja sen avulla voi myös työllistyä työkokeilupaikkaan. Joskus työkokeilun avulla voidaan myös selvittää työtehtävien sopivuutta terveydentilan kannalta ja soveltuvuutta uudelle alalle.

Työeläkelaitoksen kustantama työkokeilu auttaa palaamaan takaisin aikaisempaan työhön tai mahdollistaa siirtymisen uusiin, terveydentilan kannalta paremmin soveltuviin työtehtäviin ja auttaa arvioimaan työtehtävien soveltuvuutta ennen koulutukseen hakeutumista.
Työkokeilu on mahdollista toteuttaa joko nykyisellä työnantajalla tai uudella työnantajalla.

TE-hallinnon järjestämässä työkokeilussa henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille.

Minulla on terveydellisiä rajoitteita. Minulta vaaditaan samanlaista työpanosta kuin terveiltä, joskus tuntuu, että vielä enemmänkin. Miten ottaisin asian puheeksi työpaikalla?

Vastaus:

Kysyjän kannattaa selvittää, onko työpaikalla käytössä työkyvyn tukemisen toimintamalli ja jos sellainen on, niin toimia mallin mukaisesti.

Jos työnantajalta ei löydy em. toimintamallia, niin kysyjä voi sopia esimiehensä kanssa kahdenkeskisen keskusteluajan ja kertoa hänelle tilanteestaan. Esimies työnantajan edustajana on avainasemassa työkykyasioissa.

Kysyjän kannattaa myös varata aika työterveyshuoltoon, sillä työn keventäminen terveydellisin perustein vaatii yleensä työterveyshuollon kannanoton. Tarvittaessa työterveyshuolto järjestää työterveysneuvottelun, johon myös esimies osallistuu. Neuvottelussa työntekijä itse tai työntekijän suostumuksella työterveyshuollon edustaja voi kertoa esimiehelle tarkemmin terveydellisistä rajoitteista. Esimies puolestaan ottaa kantaa työnantajan mahdollisuuksiin tehdä suositeltuja muutoksia.

Mitä on työkokeilu?

Vastaus:

Työkokeilu voi olla työeläkelaitoksen, Kelan tai liikenne- ja tapaturmayhtiön järjestämää ammatillista kuntoutusta. Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työikäisille, joita sairauden tai muun terveydellisen syyn takia uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja ansiokyky. Työkokeilu voi olla myös TE-hallinnon järjestämää työllistymistä edistävää palvelua.

Työkokeilussa henkilö on työpaikalla ylimääräisenä resurssina ja saa tehdä työtä omien voimavarojensa mukaan. Useimmiten työnantaja ei maksa palkkaa työkokeiluajalta ja työkokeilun järjestäjätaho maksaa toimeentulon. Työkokeilut ovat määräaikaisia, ne perustuvat työkokeilusuunnitelmaan ja niissä seurataan työkokeilussa olevan henkilön työssä suoriutumista.

Kelan kustantaman työkokeilun avulla voidaan tukea työhön paluuta entiseen tai entisenkaltaiseen työhön pitkän sairasloman jälkeen. Työkokeilu soveltuu myös yrittäjälle.

Työkokeilu voidaan järjestää myös uuteen työpaikkaan, jos työsuhde ei ole voimassa tai jos on todettu, että työkyky ei riitä entiseen työhön eikä työpaikalla ole tarjota terveydentilaan sopivaa työtä. Tällöin työkokeilu tarjoaa mahdollisuuden kokeilla uutta työtehtävää, saada työkokemusta ja sen avulla voi myös työllistyä työkokeilupaikkaan. Joskus työkokeilun avulla voidaan myös selvittää työtehtävien sopivuutta terveydentilan kannalta ja soveltuvuutta uudelle alalle.

Työeläkelaitoksen kustantama työkokeilu auttaa palaamaan takaisin aikaisempaan työhön tai mahdollistaa siirtymisen uusiin, terveydentilan kannalta paremmin soveltuviin työtehtäviin ja auttaa arvioimaan työtehtävien soveltuvuutta ennen koulutukseen hakeutumista.
Työkokeilu on mahdollista toteuttaa joko nykyisellä työnantajalla tai uudella työnantajalla.

TE-hallinnon järjestämässä työkokeilussa henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille.

Lue tai katso lisää

Reuma-aapinen: Fibromyalgia