Asiantuntija vastaa: Miksi hyvinvointia tukevien valintojen tekeminen ei ole aina helppoa?

Vaikka riittävän unen, säännöllisen liikkumisen ja terveellisen ruokavalion kaltaiset hyvinvointia tukevat teot ovat meille kaikille tuttuja, ei niiden toteuttaminen omassa arjessa ole välttämättä niin helppoa.

Kysyimme aihepiirin asiantuntijalta miksi näin on. Lue liikuntapsykologian apulaisprofessori Keegan Knittlen vastaukset kysymyksiimme alta.

1. Miksi uusien tapojen omaksuminen voi olla hankalaa?
   
   Teemme jatkuvasti valintoja lukuisten eri tekemisten välillä, esimerkiksi sen suhteen vietämmekö aikaa läheisten ihmisten, työn, kuntoilun tai lepäämisen parissa. Meillä on vahva taipumus sellaiseen käyttäytymiseen ja niihin tapoihin, joita olemme toteuttaneet aiemmin kaikkein johdonmukaisimmin. Näin totutusta käyttäytymisestä tulee miltei automaattista, ja siitä poikkeaminen vaatii keskittymistä, sitoutumista ja vaivannäköä.
   
   On siis helpompaa pysytellä vanhoissa totutuissa tavoissa, sillä uusien tapojen omaksuminen vie aikaa ja vaatii paljon toistoa. Uusien tapojen on myös ainakin osittain korvattava vanhat tottumukset, eli uusia tapoja ei voi lisätä omaan arkeen jättämättä mitään aiempaa tottumusta pois.
2. Milloin on oikea aika tehdä muutoksia omiin elintapoihin?
   
   Ikinä ei ole liian aikaista tehdä muutoksia elintapoihin, sillä uusien tapojen ja uudenlaisen käyttäytymisen omaksumisessa menee aikaa, jotta niitä saa ylläpidettyä pidemmällä tähtäimellä. Mitä aiemmin siis aloitat, sitä ennemmin uusia tapoja on mahdollista muodostaa ja vahvistaa osaksi omaa arkea.
   
   Toisinaan ihmiset myös kokevat, että muutoksia omiin elintapoihin on helpompi tehdä samanaikaisesti jonkin elämänmuutoksen kanssa. Esimerkiksi muuttaminen, uuden työn aloittaminen, lapsen saaminen, eroaminen, uusiin ystäviin tutustuminen tai pitkäaikaissairauteen sairastuminen voivat kaikki olla sellaisia elämänmuutoksia, joiden edessä omia prioriteetteja ja itselle tärkeitä asioita tulee tarkemmin tarkasteltua.
   
   Tällöin voi olla helpompi tunnistaa, millaiset muutokset omissa tavoissa voisivat auttaa kohti itselle tärkeitä asioita, kuten hyvinvointia tai onnellisuutta.
3. Jos minulla on useita asioita elintavoissani, joihin haluaisin muutoksen, niin mistä minun kannattaisi aloittaa?
   
   Jo se, että tiedät HALUAVASI muuttaa elintapojasi, on suuri askel! Päätöksen tekeminen omien elintapojen muuttamisesta voi joskus olla haastavaa ja viedä aikaa.
   
   Riippumatta siitä, oletko jo päättänyt muuttaa jotakin elintavoissasi, sinun kannattaa aloittaa tarkastelemalla nykyistä käyttäytymistäsi sen tai niiden elintapojen osalta, joita haluat muuttaa. Voit pitää esimerkiksi päiväkirjaa viikon ajan ja kirjata ylös, miten tällä hetkellä toimit. Tämä voi auttaa tunnistamaan, ovatko nykyiset tapasi oikeasti sellaisia kuin ajattelet niiden olevan tai tunnistatko niissä jonkin tarpeen muutokselle.
   
   Omaa käyttäytymistä tarkastelemalla voit siis selvittää nykytilanteesi ja verrata sitä toivomaasi tilanteeseen, mutta se auttaa sinua myös keskittymään tiettyyn käyttäytymiseen, mikä voi jo itsessään auttaa tapojen muuttamisessa! Oman käyttäytymisesi tunnistamisen avulla pystyt myös asettamaan paremmin omaan tilanteeseesi sopivia tavoitteita. Jos esimerkiksi totesit liikkuneesi viime viikolla 45 minuuttia, voisiko sopiva tavoite seuraavalle viikolle olla 60 minuuttia?
   
   Kun olet asettanut itsellesi sopivan tavoitteen, laadi itsellesi tarkka suunnitelma siitä, miten, missä ja milloin toteutat sitä. Tavoite kannattaa pilkkoa pieniin osiin ja itselle kannattaa merkitä ylös esimerkiksi kalenteriin suunnitelma sen toteuttamiseksi.
4. Millaisia tavoitteita minun kannattaa asettaa itselleni?
   
   Tavoitteita on kahdenlaisia.
   
   Ensimmäinen tavoitetyyppi on käyttäytymistavoite. Se tarkoittaa sitä tasoa, jonka haluat tietyssä käyttäytymisessä saavuttaa tietyssä ajassa. Yleensä käyttäytymistavoitteet ovat pieniä, päivän tai viikon aikajänteellä asetettavia tavoitteita. Niiden tulisi olla haastavia, mutta kuitenkin itselle realistisia viimeaikaisen käyttäytymisen valossa. Ihannetapauksessa ne olisivat myös mitattavissa ja sinulle henkilökohtaisesti tärkeitä.
   
   Esimerkiksi liikunnan lisäämiseksi omaan arkeen tällainen käyttäytymistavoite voisi olla ylempänäkin mainittu viikoittaisen liikkumisen lisääminen nykyisestä 45 minuutista 60 minuuttiin ensi viikolla. Käyttäytymistavoitteet auttavat sinua keskittymään käyttäytymiseesi viikkotasolla.
   
   Toinen tavoitteen tyyppi on tulostavoite, joka tarkoittaa jotakin sellaista, mitä haluat saavuttaa muuttamalla käyttäytymistäsi. Se voi olla esimerkiksi matalampi verenpaine, oman fyysisen kunnon ylläpitäminen, läheisten suhteiden säilyttäminen perheeseen tai se, että sinulla on hyvä olla itsesi kanssa.
   
   Tulostavoitteissa aikajänne on usein käyttäytymistavoitteita pidempi. Ne voivat myös auttaa sinua miettimään sopivia käyttäytymistavoitteita matkallasi kohti tulostavoitetta.
5. Entä jos epäonnistun tavoitteeni saavuttamisessa?
   
   Jos olet asettanut jonkin tavoitteen, mutta et saavutakaan sitä, ensimmäinen muistettava asia on se, että niin tapahtuu kaikille ja se on täysin OK!
   
   Itseään ei siis kannata moittia, vaan epäonnistumisen sijaan saavuttamatta jäänyt tavoite kannattaa nähdä mahdollisuutena oppia jotakin.
   
   Voit pohtia, mikä tavoitetta lähestyessä meni pieleen ja mitä voisit tehdä ensi kerralla toisin. Saattaa olla, että tavoite oli vain liian hankala omaan tilanteeseesi nähden ja hieman helpommin saavutettavissa olevan tavoitteen asettaminen auttaa eteenpäin. Jos tavoitteen saavuttamisen eteen tuli jokin muu este, voit tehdä suunnitelman vastaavan tilanteen varalle tulevaisuuteen.
   
   Kun pysyt keskittyneenä tavoitteeseesi sekä siihen, miksi yrität sen saavuttaa, tulet myös oppimaan, miten voit sen lopulta saavuttaa.