Rokotukset reilassa reumasairauksissa?
Rokotussuoja on tärkeää pitää kunnossa. Mutta mitä rokotteita pitikään ottaa ja milloin?
Koska olen saanut jäykkäkouristusrokotteen? Onko minut rokotettu tuhkarokkoa vastaan? Milloin otin viimeksi koronarokotteen?
Harva muistaa kaikkia rokotustietojaan. Suomesta puuttuu koko maan kattava rekisteri, josta näkisi, mitä rokotuksia on saanut ja milloin. Vasta uusimmat rokotukset voivat löytyä Omakanta-palvelusta. Rokotuskorttikaan ei auta, jos se on hävinnyt – ja useimmilta on.
Rokotussuoja on kuitenkin tärkeää pitää ajan tasalla, ja erityisen tärkeää se on reumatauteja sairastaville. Jos ei muista tai tiedä, tärkeä rokote kannattaa usein ottaa varmuuden vuoksi. Yliannostusvaaraa ei ole.
”Reumasairauksien aiheuttama tulehdus ja sitä hillitsevät lääkkeet voivat heikentää elimistön vastustuskykyä, jolloin ihminen on alttiimpi tartunnalle. Jos taudin saa, se on usein vaikeampi kuin perusterveellä ja se voi pahentaa myös perussairautta”, sanoo sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila.
Rokotesuoja tulee varmistaa mahdollisuuksien mukaan ennen kuin reumasairauden lääkehoito aloitetaan, mutta se on syytä tarkistaa myöhemminkin esimerkiksi seurantakäynneillä reumahoitajan kanssa. Noin puolet reumatauteja sairastavista on tietämätön rokotussuojastaan tai ei ole ottanut tarpeellisia rokotuksia. Parantamisen varaa siis on.
”Suurin osa suhtautuu kuitenkin suopeasti rokotteisiin ja ymmärtää niiden merkityksen”, Anttila toteaa.
Aina voimassa
Suositeltavaa on ottaa kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvat rokotteet. Maksuttomat rokotteet saa terveysasemalta tai erikoissairaanhoidosta.
Jäykkäkouristusrokotteen pitäisi olla voimassa jokaisella läpi elämän. Jäykkäkouristuksen aiheuttaa maaperässä ja eläinten suolistossa elävä bakteeri. Tartunnan voi saada, jos kaatuu pyörällä, astuu naulaan, koira puree, tulee palovamma tai saa puutarhatöissä multaisen haavan.
Käytännössä jokainen suomalainen kaikkein iäkkäimpiä lukuun ottamatta on saanut kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteen lapsena. Aikuiset tarvitsevat tehosteen, dT-rokotteen, 20 vuoden välein 25–65 vuoden iässä, sen jälkeen kymmenen vuoden välein. Asiasta on pidettävä itse huolta.
”Jos edellisestä rokotuksesta on kulunut yli kymmenen vuotta ja saa likaisen haavan, voi tar vita ylimääräisen tehosteen”, Anttila sanoo.
”DT-rokote ei sisällä eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia. Se voidaan antaa reumatauteja sairastaville tur vallisesti ilman lääkkeiden tauotusta.”
Viisikymppinen voi olla väliinputoaja
Moni on unohtanut, että rokotusten ansiosta useat tappavat ja vammauttavat taudit ovat hävinneet. Jos rokotekattavuus heikkenee, taudit voivat nostaa päätään. Esimerkiksi tuhkarokkotapausten määrä on kasvanut Euroopassa hälyttävästi.
”Kaikilla aikuisilla tulisi olla suoja tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Vuodesta 1975 lähtien syntyneistä lähes kaikki ovat saaneet tarvittavat kaksi annosta MPR-rokotetta näitä tauteja vastaan. 1960-luvun alkupuolella tai sitä aikaisemmin syntyneet puolestaan ovat yleensä sairastaneet kyseiset taudit ja saaneet sitä kautta immuniteetin”, Anttila sanoo.
Jos yksikin kolmesta taudista on sairastamatta, tarvitsee rokotuksen. Väliinputoajia ovat usein 1965–1975 syntyneet, ja myös ulkomaalaistaustaisilla rokotussuoja voi olla puutteellinen. Omasta rokotustarpeestaan ja rokotuksen ajoituksesta kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa.
MPR-rokote sisältää eläviä heikennettyjä viruksia, joten reumalääkitystä voi olla tarpeen tauottaa tai vähentää.
”Voimakkaasti immuunipuutteiselle, esimerkiksi biologista lääkettä tai JAK-lääkettä käyttävälle, ei saa antaa eläviä heikennettyjä rokotteita ilman riittävää varoaikaa. Ne tulisi mahdollisuuksien mukaan antaa jo ennen kuin lääkehoito aloitetaan.”
Jokavuotinen influenssapiikki
Reumatauteja sairastava ja hänen läheisensä saavat maksutta myös influenssarokotteen. Sen ottaminen vuosittain on Anttilan mukaan erittäin tärkeää. Influenssa jälkitauteineen voi olla vakava, jopa hengenvaarallinen sairaus. Se voi aiheuttaa muun muassa keuhkokuumeen ja vaatia tehohoitoa.
”Usein puhutaan, että influenssarokotteen teho on rajallinen. Rokote ei estä tautia leviämästä, mutta lieventää sitä huomattavasti. Jos taudin saa, se on rokotteen ansiosta helpompi, jopa oireeton”, hän sanoo.
Markkinoille on tullut neljä kertaa tavallista vahvempi influenssarokote, joka on suunnattu yli 60-vuotiaille. Jos sellaisen haluaa, piikki pitää maksaa itse, sillä rokote ei toistaiseksi kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan.
Pistettävät influenssarokotteet ovat turvallisia immuunipuutteisille. Nenäsumuterokotteet sen sijaan sisältävät eläviä taudinaiheuttajia eikä niitä suositella reumatautia sairastaville.
”Reumalääkitys syö hieman influenssarokotteen tehoa. Osa lääkäreistä suosittelee lääketaukoa rokotuksen yhteydessä. Oma kantani on, että jos hoitotasapaino on hyvä, lääkitystä ei kovin paljon muuteltaisi rokotteiden takia.”
Koronarokote tuli jäädäkseen
Vastustuskykyä heikentäviä lääkkeitä käyttävälle suositeltiin koronarokotteen tehostamista syystalvella riippumatta siitä, montako tehosteannosta oli aiemmin saanut tai montako kertaa oli sairastanut koronataudin.
Rokotteen teho voi jäädä heikommaksi kuin perusterveillä, eikä sen muodostama suoja ole yleensäkään kovin pitkäkestoinen. Jatkossa koronarokotetta tarjotaan riskiryhmille todennäköisesti vuosittain. Rokotusrumbaan lienee kuitenkin tulossa helpotusta.
”Oletan, että jossain vaiheessa tulee yhdistelmärokote, ja ihminen saa samasta piikistä suojan sekä influenssa että koronatautia vastaan”, Anttila sanoo.
Koronarokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia, joten reumapotilaat voivat ottaa sen ilman muutoksia lääkehoitoon. Tiedetään kuitenkin, että rituksimabin käyttäjillä rokotevaste on puutteellinen ja ainakin osalla heistä rokote tehoaa huonosti.
Osa pitää maksaa itse
Joskus on aiheellista ottaa myös muita rokotteita. Ne täytyy yleensä maksaa omasta lompakosta.
Kivuliaan vyöruusun riski kasvaa iän myötä ja se voi tulla kenelle tahansa vesirokon sairastaneelle. Vyöruusun aiheuttaa kehoon jäänyt vesirokkovirus, joka aktivoituu, kun vastustuskyky iän myötä heikkenee. Reumaa sairastavalla vyöruusun vaara on tuplasti suurempi kuin muilla. JAK-estäjien käyttö lisää riskiä entisestään. Vyöruusua suositellaan ehkäistäväksi rokotteella, mutta se pitää maksaa itse. Kahden kerran rokotus maksaa yli 400 euroa.
”Tulevaisuudessa pohditaan varmasti, pitäisikö yhteiskunnan korvata vyöruusurokote riskiryhmäläisille. Tai voisiko reumayksikkö kustantaa rokotteen sitä tarvitseville”, Anttila sanoo.
Suomessa on käytössä kaksi vyöruusurokotetta, joista toinen ei sisällä elävää heikennettyä virusta. Se on tur vallisempi ja tehokkaampi tulehduksellisia sairauksia poteville.
Myös pneumokokkirokotteen voi ottaa ilman lääketaukoja. Vastustuskykyä heikentävä reumalääkitys altistaa pneumokokin aiheuttamalle keuhkokuumeelle, aivokalvotulehdukselle ja yleisinfektiolle.
”Pneumokokkirokotetta suositellaan kaikille, joilla on pysyvä suun kautta otettava kortisonihoito tai muu vastustuskykyä heikentävä lääkitys. Uudet rokotteet maksavat 80–95 euroa. Yksi rokote riittää nykytiedon mukaan antamaan suojan aikuiselle eikä tehosteita tarvita.”
Kenelle punkkirokote?
Yhä useampi tarvitsee TBE-rokotteen punkkien levittämää puutiaisaivotulehdusta vastaan. Altistuminen on paikkakuntakohtaista ja riippuu siitä, miten ihminen liikkuu luonnossa. Jos sairastumisriski on alueella todettu niin suureksi, että kolmen rokotuksen TBE-perussarja on ilmainen, se kannattaa ehdottomasti ottaa. Ajan tasalla oleva tieto näistä kunnista löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.
Osassa Suomea rokotetta suositellaan hankittavaksi omakustanteisesti, jos liikkuu paljon luonnossa tai oleskelee pitkiä aikoja alueilla, joilla TBE:tä esiintyy. Reumatautia sairastava voi ottaa rokotteen huoletta. Punkkisyyni on silti tarpeen, sillä rokote ei suojaa toiselta punkkitaudilta, borrelioosilta.
Matkustelusta tykkäävä saattaa tar vita lisäksi maksatulehduksia ehkäiseviä hepatiitti A ja B-rokotteita ja keltakuumerokotusta. Keltakuumerokote sisältää eläviä heikennettyjä viruksia ja on osalle reumaa sairastavista vasta-aiheinen. Poliotehostekin voi olla tarpeen, jos matkustaa korkean polioriskin maahan. Suomessa käytettävät, pistettävät poliorokotteet eivät sisällä eläviä viruksia.
”Tarvittavat rokotukset kannattaa selvittää ja hoitaa ajoissa. Lääkärin kanssa on hyvä keskustella jo silloin, kun suunnittelee matkaa. Jos rokote ei sisällä elävää virusta, se voidaan yleensä antaa huoletta reumatautia sairastavalle.”
Teksti: Pirkko Tuominen
Kuva: 123RF