Pysy kärryillä lääkkeistäsi

Potilaan lääkehoidon tarkistuslista muistuttaa, mitä kaikkea omista lääkkeistä kannattaa tietää.

Tiedätkö, miten sovitat uuden lääkkeen käytön arkeesi? Entä miten seurataan jo käytössäsi olevan lääkkeen vaikutuksia? Kaikesta tästä muistuttaa hiljattain valmistunut potilaan lääkehoidon tarkistuslista.

Lista syntyi käytännön tarpeesta. Potilaan lääkeneuvonta on usein pirstaleista, ja pirstaleisia ovat myös lääkäreiden ulottuvilla olevat tiedot. Potilaan ajan tasalla olevien lääketietojen löytäminen voi viedä ison osan vastaanottoajasta.

Erikoisproviisori Raimo Ojala on ollut mukana koostamassa tuoretta potilaan lääkehoidon tarkistuslistaa. Siitä on tehty kaksi versiota, yksi potilaille, toinen ter veydenhuollon ammattilaisille. Potilasversio löytyy tämän jutun vierestä.
Erityisen tärkeää on pitää itse kirjaa omassa käytössä olevista lääkkeistä.

Tyyli on vapaa. Listan voi tehdä tietokoneella, valmiille lääkekorttipohjalle tai vaikka käsin ruutuvihkoon. Keskeistä on päivittää se aina, kun oma lääkitys muuttuu.

Omatoimisuus kannattaa, toistaiseksi

Lääkelistaan on hyvä kirjata lääkkeen nimi, määrä, ottoaika ja käyttösyy. Esimerkiksi näin: Salazopyrin 500 mg, kaksi tablettia kaksi kertaa vuorokaudessa, nivelreuman hoitoon.

Usein listaan unohtuu merkitä sellaiset lääkkeet, joita ei oteta tabletteina.

”Kannattaa tarkistaa, että mukana ovat esimerkiksi voiteet ja inhaloitavat eli hengitettävät lääkkeet”, Ojala sanoo.

Lääkärille kokonaiskuva on tärkeä. Joillakin lääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia, jotka pitää huomioida lääkkeen valinnassa, pitoisuudessa tai ajoituksessa.

Ojala vinkkaa lisäämään listaan omaksi kohdakseen vakituisessa käytössä olevat muut valmisteet, kuten ravintolisät ja luontaistuotteet. Myös ne voivat vaikuttaa lääkeaineiden metaboliaan eli siihen, miten lääkeaine elimistössä pilkkoutuu, kulkeutuu ja vaikuttaa.

”Esimerkiksi kalsiumvalmisteilla voi olla suora vaikutus lääkehoidon onnistumiseen. Oikealla ajoituksella voidaan varmistaa, ettei tule epätoivottuja yhteisvaikutuksia.”

Suunnitteilla on myös kansallinen lääkityslista, jonka on tarkoitus toimia Kanta-palveluiden yhteydessä. Sosiaali- ja ter veysministeriö tiedotti huhtikuussa, että lista tulisi käyttöön vuoden 2027 lopulla.

Siihen asti omatoimisuus on hyväksi. Oma lääkelista kannattaa ottaa mukaan, kun menee lääkäriin. Silloin vastaanotolla jää aikaa muuhunkin kuin lääketiedon etsimiseen.

Ojala työskentelee proviisorina sairaala-apteekissa. Hän on huomannut, että ihmisten tiedot omista lääkityksistään vaihtelevat paljon.

”Toisilla ne ovat hyvinkin tarkalleen tiedossa, toiset eivät piittaa paljon mitään. Ja joskus miehen lääkkeet tietää parhaiten vaimo.”

Tieto auttaa sitoutumaan

Pitkäaikaissairaille usean eri lääkkeen kanssa pärjääminen on tuttua. Osalle ihmisistä siirtyminen monen lääkkeen käyttäjäksi tapahtuu kertalaakista. Jos esimerkiksi joutuu sydäntuntemusten takia sairaalaan ja pallolaajennuksen kautta kotiin, opittavaa on paljon.

”Käytännössä sydäntapahtuman uusimisen estämiseksi tar vitaan aika monta uutta lääkettä. Aiemmin ter ve ihminen saa pahimmillaan kymmenkunta lääkevalmistetta, joista osa jää pysyvään käyttöön. Se on monelle shokki eikä kukaan oikein pysty omaksumaan hetkessä kaikkea sitä tietoa.”

Mitä enemmän lääkkeistään tietää ja ymmärtää, sitä helpompi niiden käyttöön on sitoutua.

Potilaan lääkelistaan päätettiin avata prosessi mahdollisimman selkeäksi. Omat osionsa saivat niin lääkityksen aloittaminen, seuranta kuin lopetuskin.

Idea listan kokoamisesta syntyi Fimean alla toimivan lääkeinformaatioverkoston työr yhmässä. Käytännön toteutusta pohtimaan otettiin mukaan Kuopion yliopiston kliinisen farmasian jatkokurssin opiskelijoita. Oleelliset asiat saatiin lopulta puristettua tiiviiseen, mutta ymmärrettävään muotoon.

Ojala muistuttaa, että ter veyden ylläpitoon tar vitaan paljon muutakin kuin lääkkeitä.

”Nykyään toistellaan joka paikassa kyllästymiseen asti tätä ravintoa, liikuntaa ja unta. Mutta niin se vaan on, että moni lääkehoito menee paljon kevyemmällä, jos nämä ovat kunnossa. Olen aina ollut vähän tällainen lääkevastainen proviisori. En oikein ymmärrä, miksi odotetaan, että pilleristä löytyisi autuus kaikkeen.”

Teksti: Pia Laine Kuva: 123 RF

Juttu on julkiastu ensin Reuma-lehdessä 2/2024.