Siirry sisältöön

Kannanotot

Uutiset

Sairastamisen kustannukset kasvavat – pitkäaikaissairaat kantavat raskaimman taakan

Laskin, kolikkopinoja ja säästöpossu.

Sairastamisen kustannukset kasvavat ja jakautuvat epätasaisesti. Terveysmenojen kasvu kohdistuu erityisesti alimpiin tuloluokkiin ja nuoriin aikuisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan tulonmuutosten ja terveydenhuollon maksujen yhteisvaikutukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti pienituloisten ja paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien nuorten aikuisten, osatyökykyisten, vammaisten ja iäkkäiden toimeentuloon.

“On huolestuttavaa, että lääkäri joutuu poliklinikkakäynnillä muistuttamaan rahan säästämisestä alkuvuoden lääkkeitä ja muita omavastuita varten. Esimerkiksi lomarahat on laitettava lääkkeitä varten säästöön. Ei ole oikein, että monet pitkäaikaissairautta sairastavat joutuvat vuodenvaihteessa pihistämään ja laskemaan tarkkaan, milloin pystyvät hankkimaan välttämättömät lääkkeet, sanoo lastenreumaa sairastava Elina Heino-Lehtimäki Suomen Reumanuorista.

Muutokset lisäävät epävarmuutta ja huolta toimeentulosta.

”Pitkäaikaissairauden sairastaminen tulee jatkossa entistä kalliimmaksi, kun esimerkiksi asiakasmaksut nousevat.  Vaikka kyse ei ole suoranaisesta syrjinnästä, tilanne asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan”, toteaa Reumaliiton toiminnanjohtaja Anu Uhtio.

Yli kolmannes autoimmuunisairauksien yhteistyöverkoston kyselyyn (n= 5039) viime syksynä vastanneista oli jo edellisen vuoden aikana kokenut haasteita asiakasmaksujen vuoksi. Heistä jopa 40 prosenttia on siirtänyt sovittua käyntiä sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja noin joka neljäs oli rahan puutteen vuoksi jättänyt käynnin kokonaan väliin.

Terveydenhuollon maksukattojen seuraamiseen ja maksuhelpotusten hakemiseen tarvitaan selkeyttä ja yhdenmukaisuutta hyvinvointialueille. Erityisesti asiakasmaksukaton seuraaminen on haastavaa, ja käytännöt vaihtelevat hyvinvointialueiden välillä.

”Asiakasmaksukattojen seuranta on lääkekaton tapaan siirrettävä viranomaisen vastuulle. Järjestelmä on nyt liian vaikeaselkoinen. Kun terveydenhuollon verkostoa karsitaan, potilaiden matkat hoitoon pitenevät. Samalla kasvaa tarve selkeälle tiedolle matkakorvauksista”, Uhtio painottaa.

Reumaliitto peräänkuuluttaa konkreettisia toimia hallitusohjelmaan kirjatun lääkekorvausten vuosiomavastuun eli lääkekaton (626,94 euroa vuonna 2024) jaksottamiseksi. Omavastuu pitäisi voida maksaa useammassa erässä.

Järjestö muistuttaa, että tiedon ja palveluiden tulee olla kaikkien saatavilla, myös niiden, jotka eivät käytä digilaitteita arjessaan.