Reumaliiton lausunto sosiaaliturvakomitean välimietinnöstä
Reumaliitto kannattaa sosiaaliturvakomitean välimietinnössä esitettyä tavoitetta etuuksien joustavoittamiseen ja selkeyttämiseen.
Sosiaaliturvan uudistamisessa on tärkeää huomioida sosiaaliturvan toimeenpanon mahdolliset ongelmakohdat. Pelkät lakimuutokset eivät aina takaa ihmisten oikeuksien toteutumista, vaikka lakimuutosten taustalla olisi hyvä tarkoitus.
Toimiva sosiaaliturva on tärkeä pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien kannalta. Lainsäädännön uudistamisessa ei saa asettaa sellaisia velvoitteita, jotka ovat kohtuuttomia henkilölle, jolla on toimintarajoitteita. Rajallinen työnteko tulisi mahdollistaa lainsäädäntöä muuttamalla.
Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämäntilanteet ovat usein monitahoisia. Oikealla etuudella, oikean palvelun piirissä pitkäaikaissairas henkilö voi kuntoutua ja hyödyntää jäljellä olevaa vähäistäkin tai vaihtelevaa osatyökykyään juridisesti turvatussa asemassa. Se on myös valtion talouden kokonaisetu.
Työkyvyn arviointia tulee kehittää
Työkyvyttömyyden ja sairauksien perusteella myönnettäviä etuuksia tulee kehittää niin, että terveydentilaa vastaava etuus edistäisi tehokkaimmin sairauden hoitoa, kuntoutumista ja useimmiten työelämään palaamista.
Työkykyarvioinnissa on tarpeen huomioida nykytilassa epäedullisessa asemassa sairauden perusteella olevat pitkäaikaissairaat ja vammaiset, jotta he saavat yhdenvertaisesti terveydentilansa edellyttämien etuuksien ja palveluiden piiriin.
Osassa sairauksista etuusoikeiden arviointi toimii hyvin. Näissä sairauksissa on tyypillisesti vakiintuneet lääketieteelliset menetelmät, joilla tuotettu näyttö vakiintuneesti hyväksytään etuusjärjestelmässä tiettyjen kriteerien mukaisesti.
Monisairaiden kohdalla on kuitenkin huomioitava sairauksien kokonaiskuorman vaikutus toimintakykyyn. Mitä vaikea-asteisempi toimintakyvyn aleneman kuvaus annetuissa selvityksissä on, sitä voimakkaammin kohtuusharkintaa tulisi käyttää. Myös toistaiseksi huonosti tunnettujen sairauksia sairastavat henkilöt ovat usein vaikeassa asemassa. Toimintakyvyn alenemaa tulisikin tarkastella yksilöllisesti, ei diagnoosien pohjalta.
Edellä mainituista syistä myös muutoksenhakuasteille tulisi antaa mahdollisuus yksilökohtaisiin kohtuullistaviin päätöksiin esimerkiksi rajapäätöksen nimikkeellä.
Parannetaan työllistymisen mahdollisuuksia
Sosiaali- ja terveyspalveluja tulee parantaa osana sosiaaliturvan kehittämistä, jotta työuria voidaan pidentää alussa, keskellä ja lopussa. Ennaltaehkäisevät ja yksilölliset palvelut, osaamisen vahvistaminen ja henkilön tilannetta vastaavien palveluiden parempi yhteensovittaminen parantavat myös työllistymisen mahdollisuuksia.
Etuuksia saavien ihmisten osalta sairauspäivärahaa voitaisiin kehittää siten, että myös sen aikana nykyistä joustavampi työskentely työkyvyn mukaan olisi mahdollista. Eläke-etuuksissa kehitteillä oleva joustavampi malli työkyvyn ja työkyvyttömyyden asteissa toisi myös mahdollisuuden työikäisille joustavampaan työkyvyn hyödyntämiseen.
Työmarkkinoiden osalta voitaisiin harkita, tulisiko työnantajien osuutta työkyvyttömyyseläkeriskistä vähentää toiminta- ja työkyvyltään rajoittuneiden ihmisten palkkaamisen edistämiseksi.
Palvelun piiriin tulee päästä oikea-aikaisesti
Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän osalta on kriittisen tärkeää, että pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö saa oikean palvelun oikea-aikaisesti, riittävässä määrin ja palvelun laatu vastaa tarvetta.
Terveyspalvelujen riittävä resurssointi on välttämätön edellytys, jotta palveluja on ylipäätään saatavilla. Hoitoon tulisi päästä ilman terveys- ja työkykyhaittaa aiheuttavia viiveitä.
Kansanterveys- ja potilasjärjestöissä tunnetaan parhaiten eri alueiden tilanne ja palvelut sairastamiseen liittyen ja pystytään siksi nostamaan järjestelmän epäkohtia esille. Kannustamme jatkossa osallistamaan järjestöt vahvemmin mukaan sosiaaliturvan uudistamiseen.
Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä.
