Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen talous ja järjestöjen rooli esillä Porvoon yleisötilaisuudessa
Terveydenhuoltoon kohdistuvat säästöt nousivat keskusteluun lokakuun lopussa Porvoossa järjestetyssä “Missä mennään Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella?” -yleisötilaisuudessa. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Allergia-, iho- ja astmaliitto, Psoriasisliitto, Reumaliitto sekä Suolistosairaudet ry, ja se nosti esiin myös järjestöjen merkityksen sosiaali- ja terveyspalveluiden rinnalla. Kyseessä oli kolmas potilasjärjestöjen yhteinen tapahtuma hyvinvointialueilla tänä vuonna.
Järjestöillä halua tiivistää yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa
Porvoon Omenamäen palvelukeskuksessa pidetyn yleisötilaisuuden avasi ja juonsi Reumaliiton toiminnanjohtaja Anu Uhtio. Hän korosti sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä paikallisten yhdistysten merkitystä hyvinvointialueen palveluiden tukena ja muistutti, miten järjestöjen toiminta parhaimmillaan vahvistaa pitkäaikaissairaiden hyvinvointia ja toimintakykyä.
Reumaliiton toiminnanjohtaja Anu Uhtio.
Erityisasiantuntija Risto Heikkinen Allergia-, iho- ja astmaliitosta esitteli tilaisuudessa pitkäaikaissairaan asemaan, kuten hoitoon pääsyyn liittyvää lainsäädäntöä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän perusterveydenhuollon toimintaa koskevan kyselyn tuloksia.
Heikkinen palautti mieleen myös Allergia-, iho- ja astmaliiton, Psoriasisliiton, Reumaliiton ja Suolistosairaudet ry:n vuonna 2023 tekemän kyselyn tuloksia sairastamisen kustannuksista. Sen mukaan lähes puolet vastaajista arvioi pitkäaikaissairauden aiheuttamat kustannukset suhteessa kokonaistaloudelliseen tilanteeseen vähintään melko suurina.
Erityisasiantuntija Risto Heikkinen Allergia-, iho- ja astmaliitosta.
Taloudellinen tilanne haastaa hyvinvointialuetta
Itä-Uudenmaan aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja Tapani Eskola (sd.) käsitteli puheenvuorossaan hyvinvointialueiden tämänhetkisiä huolenaiheita. Hänen mielestään uudet säästöt ovat välttämättömiä, ja käytännössä hyvinvointialueen on ratkaistava, mitä lakeja joudutaan rikkomaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä.
Eskola ei kuitenkaan usko, että on tulossa mitään dramaattisia muutoksia. Myös tulevaisuudessa pääsee hoitoon, jos siihen on tarve. Hoitojonot saattavat vain pidentyä ja ennaltaehkäisy heikentyä.
Eskola kertoi, että vaikka hyvinvointialueille siirtymisestä on kohta kolme vuotta, niin alueen sisällä käydään vieläkin keskustelua siitä, missä sairaalat ja palvelut tulisi olla. Hän muistutti, että hyvinvointialueille siirtyminen on ollut iso hallinnollinen muutos.
Itä-Uudellamaalla on äskettäin korotettu järjestöjen avustusta. Eskolan mielestä järjestöjen tuottama toiminta ja palvelut täydentävät hyvinvointialueen toimintaa. Alueen strategiaa ollaan päivittämässä. Siihen työhön tulisi hänen mukaansa ottaa mukaan myös asukkaita.
Lakisääteisten vammais- ja vanhusneuvoston sekä nuorisovaltuuston lisäksi Eskola muistutti muista osallisuus- ja palautekanavista. Itä-Uudellamaalla on ollut vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueen ja alueen järjestöjen yhteistyöryhmä, kumppanuuspöytä. Lisäksi hän kannusti tilaisuudessa mukana olleita olemaan aktiivisesti yhteydessä päättäjiin.
Itä-Uudenmaan aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja Tapani Eskola (sd.).
Itä-Uudellamaalla saatu aikaan hyviä uudistuksia
Itä-Uudenmaan kehittämisjohtaja Katja Blombergin mukaan taloudellisen tilanteen haasteiden esittäminen tuo vain lisää läpinäkyvyyttä keskusteluihin. Positiivisena asiana hän muistutti, että sairastavuus on vähentynyt heidän alueellaan, mikä osaltaan kertoo, että asukkaat kiinnittävät enemmän huomiota omaan terveyteensä. Lisäksi alueella on yhtenäistetty elintapaohjausta. Vanhustyöhön on panostettu muun muassa jalkautumalla eri alueille pitämään yleisöluentoja sekä aloittamalla ikääntyneiden osallisuusraati.
Keväällä hyväksytyn hyvinvointi- ja terveyskertomuksen perusteella suunnitellaan, mitä uudistuksia on tarve tehdä. Esillä on ollut muun muassa parempi puuttuminen liikkumattomuuteen sekä mielen hyvinvoinnin teemoihin.
Lisäksi pohditaan, miten kuntien ja järjestöjen voimavaroja voitaisiin paremmin hyödyntää hyvinvointialueella. Itä-Uudellamaalla on myös tavoitteena saada aikaan yhtenäinen tietojärjestelmä, jonka avulla muun muassa saataisiin tarkennetumpaa ja yhdenmukaista tietoa alueesta.
Itä-Uudenmaan kehittämisjohtaja Katja Blomberg.
Sote-palveluiden käyttäjältä vaaditaan omaa aktiivisuutta
Kokemuspuhujien paneelissa kuulimme kokemuksia hyvinvointialueen palveluita käyttäjien näkökulmasta, kun Allergia-, Iho- ja Astmaliiton kutsumana Eila Kohonen, Reumaliiton Maija Leena Paulamäki sekä Psoriasisliiton Anne Grundsten jakoivat omia kokemuksiaan. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että erikoissairaanhoito toimii hyvin, mutta perusterveydenhuollon toiminnoissa on omia haasteitaan. Tarvitaan omaa aktiivisuutta, jos haluaa päästä eri palveluiden piiriin. Erityisesti monisairaiden tilanne on hankala, kun eri terveydenhuollon yksiköt eivät tunnu toimivan yhteistyössä.
Panelistien mielestä digipalvelut tukevat hyvin muita palveluita. Tosin he totesivat kaikki olevansa valveutuneita digikäyttäjiä.
Panelisteilla oli päättäjille selvä viesti: järjestöjen palveluiden osuutta pitäisi tuoda vielä enemmän osaksi hoito- ja palveluketjuja. Myös vertaistuen merkitystä korostettiin. Sille täytyisi luoda enemmän mahdollisuuksia. Esimerkiksi Porvoon sairaalan Olkatoiminta ei ole vielä lähtenyt käyntiin kunnolla. Tarvittaisiin lisää vapaaehtoisia, jotta toiminta saisi enemmän näkyvyyttä.
Paneeliosuuden juonsivat asiantuntijat Maria Mattila Reumaliitosta ja Hannele Kirveskoski Psoriasisliitosta.
Tilaisuuden lopussa yleisöä puhututti edelleen järjestöjen rooli hyvinvointialueella. Toivottiin, että sote-ammattilaiset ohjaisivat aktiivisemmin asiakkaita järjestöjen toiminnan pariin. Kehittämisjohtaja Blomberg muistutti järjestöjä kuvaamaan oma toiminta ja palvelut Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelutarjottimille, josta löytyy sekä kuntien että järjestöjen tarjontaa. Hän myös kertoi, että palvelutarjottimen täydentämisessä saa apua hyvinvointialueelta.
Teksti ja kuvat: Risto Heikkinen ja Maria Mattila