Tutkimus: Mikä hoito on paras tuoreeseen nivelreumaan?

Pohjoismainen Nord-Startutkimus selvitti, miten hyvin eri lääkeyhdistelmät taltuttavat alkuvaiheen nivelreuman oireet.

”Tämä on maailman laajin tutkijalähtöinen tutkimus, jossa verrataan neljää eri lääkettä toisiinsa. Tällaisia ei ole juurikaan tehty”, Dan Nordström sanoo. Nordström on kokenut reumatologi, joka vastasi tutkimuksen Suomen osuudesta.

Lääkkeitä tutkitaan paljon, mutta usein kysymyksenasettelussa on mukana myös lääkeyrityksiä. Nyt oli toisin. Tutkijat itse päättivät, mitä ja miten tutkitaan.

Vertailtavaksi otettiin neljä eri tapaa hoitaa tuoretta nivelreumaa. Mukaan saatiin yli 812 henkilöä, joilla oli juuri diagnosoitu nivelreuma. Heistä 80 oli suomalaisia. Loput olivat muista Pohjoismaista ja Alankomaista.

Potilaat jaettiin neljään eri r yhmään. Yksi r yhmistä sai Suomessa yleisesti käytettyä reko- eli yhdistelmähoitoa. Heillä hoito aloitettiin metotreksaatin, sulfasalatsiinin, hydroksiklorokiinin sekä nivelpistosten yhdistelmällä.

Kolmessa muussa ryhmässä ensimmäisenä nivelreuman hoitona käytettiin metotreksaatin ja yhden biologisen lääkkeen yhdistelmää. Vertailtavina olivat biologisista lääkkeistä TNF-estäjä sertolitsumabipegoli, T-soluestäjä abatasepti ja IL6-estäjä tosilitsumabi.

Potilaat tiesivät, millä neljästä vaihtoehdosta heidän nivelreumaansa hoidettiin. Heidän tilaansa puolen vuoden ja vuoden kohdalla arvioineille lääkäreille tätä ei kuitenkaan kerrottu, jotta tieto ei vaikuttaisi heidän arvioonsa.

Tasatulos puolen vuoden kohdalla

Puoli vuotta hoidon aloittamisen jälkeen kaikissa neljässä ryhmässä yli 40 prosenttia potilaista oli saavuttanut remission eli oireettomuuden. Eri ryhmien tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja. Alkuvaiheessa kaikki neljä vaihtoehtoa olivat siis yhtä hyviä.

Kun potilaita seurattiin vielä puoli vuotta lisää, biologisista lääkkeistä kaksi, abatasepti ja sertolitsumabi, toivat muita hoitolinjoja paremmat tulokset. Ero reko-hoidolla remission saavuttaneisiin oli tilastollisesti merkitsevä.

”Tutkimuksessa nähtiin jopa yli 20 prosentin ero reko-hoitoon verrattuna. Se on ihan varteenotettava tulos.”

Vaikka remissioon päätyneiden osuus vaihteli r yhmien välillä, nivelmuutoksia kaikki neljä vaihtoehtoa estivät yhtä hyvin. Röntgenkuvantamisessa ei havaittu merkittäviä muutoksia nivelissä vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta.

Alkuvaiheen lisäksi hankkeessa tutkitaan myös voiko lääkityksestä luopua, kun remissio on saavutettu. Tällä olisi myös taloudellista merkitystä, niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.

Kahta eri tapaa vähentää lääkitystä testataan potilailla, joiden sairaus on rauhoittunut hyvin. Heillä reko-hoito tai biologinen lääke lopetetaan, mutta metotreksaatti jätetään ylläpitohoidoksi. Tuloksia tutkimuksen tästä osuudesta on luvassa tämän vuoden lopulla.

Biologiset voisi osalla aloittaa aiemmin

Tulosten perusteella tutkijat totesivat, ettei nivelreumaan sairastuneiden hoitoa ole järkevää aloittaa suoraan biologisilla lääkkeillä.

”Ensimmäisen puolen vuoden aikana reko-hoidolla päästään yhtä hyviin tuloksiin kuin biologisilla lääkkeillä”, Dan Nordström sanoo.

Nykyistä varhaisempi biologisiin siirtyminen voisi kuitenkin hyödyttää niitä potilaita, jotka eivät puolessa vuodessa saavuta remissiota.

”Jos sairaus on hyvin aggressiivinen ja muun muassa tulehdusar vot koholla, voisi olla hyvä aloittaa biologinen lääke puolen vuoden kohdalla eikä odottaa aloituksen kanssa liian pitkään.”

Muutosta hoitolinjauksiin saadaan kuitenkin vielä odottaa.

Tieteen perusteisiin kuuluu, ettei linjauksia muuteta yhden tutkimuksen pohjalta. Vaikka tutkimus olisi kuinka asiantuntevasti suunniteltu ja toteutettu, pitää varmistua, että sen tulokset ovat toistettavissa. Tar vitaan siis toinen samankaltainen tutkimus, joka päätyy samoihin johtopäätöksiin.

”Tämä tutkimus vaatii aikaa ja sitkeyttä. Voi olla, että samanlaista ei ihan heti ole tulossa. Siksi olisi tärkeä huomioida Nord-Star-tutkimus, kun uusia hoitosuosituksia laaditaan”, Nordström sanoo.

Tutkimustulosten lisäksi hoitokäytäntöihin vaikuttavat päätökset siitä, missä tilanteissa ja millä ehdoilla biologisista lääkkeistä voi saada Kela-korvauksen.

Nord-Star-tutkimushankkeen tuloksia on julkaistu ar vovaltaisissa lääketieteen julkaisuissa The British Medical Journalissa ja Annals of Rheumatic Diseases -lehdessä.

Teksti: Pia Laine
Kuva: 123rf

Juttu on ilmestynyt Reuma-lehdessä 3/2024.