Työkyvytön työtön on byrokratian väliinputoaja

Vaikka hoitava lääkäri arvioisi ihmisen työkyvyttömäksi, ei eläkkeelle välttämättä pääse. Työkyvyttömäksi työttömäksi päätyminen pudottaa ihmisen moninkertaiseen byrokratialoukkuun.

Kun sosiaaliturvaa on rakennettu, eri ryhmille on suunniteltu omat lokeronsa ja sääntönsä. Sairastuneille on omansa, työttömille omansa. Mutta mitä käy, jos putoaa kahden lokeron väliin?

Tätä selvitettiin työpaperissa, joka valmistui THL:n, Reumaliiton ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Siinä syvähaastateltiin viittä ihmistä heidän kokemuksistaan. Kaikki olivat aiemmin olleet kokopäivätyössä, mutta jääneet sairastumisen tai onnettomuuden jälkeen pois työelämästä.

Tutkijat nimesivät haastateltavat työkyvyttömiksi työnhakijoiksi. Heidän toimintakykynsä oli heikko ja kaikilla oli yksi tai useampi hoitavan lääkärin lausunto siitä, etteivät he ole enää työkykyisiä. Heidän eläkehakemuksensa oli kuitenkin hylätty, kahdelta sairauspäivärahakin.

Hylkäykset vaikuttivat elämään monin tavoin. Vaikka haastatellut olivat virallisesti työttömiä, TE-toimistoissakaan ei uskottu heidän työllistymiseensä. Tavallisesti työttömiä vaaditaan hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa, mutta haastatellut oli vapautettu työnhakuvelvoitteesta.

Kahdelle haastateltavista oli myönnetty henkilökohtainen avustaja, toiselle myös ylin vammaistuki sekä omaishoidon tuki.

”Mun toimintakyky on heikko. Oon 90-prosenttisesti vuodepotilas”, yksi haastateltavista kertoi tutkijoille.

Työkyvytön työtön on kategoria, joka ajaa ihmisen ongelmiin. Kukaan ei tiedä, kuinka monta heitä Suomessa on. Arviot vaihtelevat 2 000 hengestä aina 27 000 henkeen.

Epävarmuus kuormittaa

Haastatellut kokivat taloudellisen tilanteensa vaikeaksi, sillä heidän tulonsa koostuivat lähinnä määräaikaisista etuuksista. Niiden varaan joutuminen tarkoitti sitä, että on taloudellisesti täysin riippuvainen yhteiskunnasta ja sen päätöksistä.

Tavallisistakin menoista joutui usein tinkimään. Erityisen haastava tilanne oli, jos asui yksin.

Puolison kanssa asuva haastateltava taas sai taloudellistakin tukea kumppaniltaan. Hän kertoi aina huolehtineensa, ettei joudu tinkimään lääkkeistä tai terveydenhuoltopalveluista.

”Ja tässähän juuri tulee se mun puolison tuki, että jos häntä ei olisi niin varmaan joutuisinkin tinkimään”, haastateltava kertoo raportissa.

Koska haastateltavat olivat työttömiä, TE-toimiston virkailija otti heihin säännöllisesti yhteyttä. Yhteydenotoista ei koettu olevan haittaa, jos ei hyötyäkään. Lähinnä niitä pidettiin ylimääräisenä byrokratiana.

Sosiaalityöntekijöiden palveluihin haastateltavat olivat tyytyväisiä, sillä heiltä oli saatu apua erilaisten etuuksien ja palveluiden hakemisessa ja valitusten tekemisessä.

Pääosin hyviä olivat myös kokemukset hoitavista lääkäreistä ja heidän arvioistaan haastateltavien terveydentilasta ja toimintakyvystä. Kummastusta ja turhautumista aiheutti se, kuinka etuuspäätökseen viimeisen sanan sanova vakuutuslääkäri saattoi asettua täysin eri linjalle hoitavan lääkärin kanssa.

Eriarvoiset sairaudet

Arvio jäljellä olevasta työkyvystä vaikuttaa eläkepäätökseen. Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada täytenä tai osittaisena, toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena. Määräaikaista ei tosin kutsuta eläkkeeksi, vaan kuntoutustueksi.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen kriteerinä on vähintään 60 prosentin työkyvyn menetys, osittaisten kohdalla 40 prosentin.

Työkyvyn arviointia pitäisi kehittää, muistuttaa Reumaliiton hallituksen jäsen Mikko Remes.

Sairauksien välillä on eroa siinä, kuinka herkästi hakemukset hylätään. Joidenkin sairauksien aiheuttamat muutokset on helpompi todeta kuin toisten.

”Näyttää siltä, että joissain sairauksissa myös heikossa toimintakyvyssä olevilta voidaan hylätä etuuksia. Tämä asettaa eri sairauksia sairastavat eriarvoiseen asemaan”, Remes sanoo.

Väärälle etuudelle päätyminen voi vaikuttaa koko loppuelämään. Jos työkyvyttömyyseläkkeen sijaan jää pysyvästi työttömyysturvan varaan, myös vanhuuseläke jää pieneksi.

”Hylkypäätös voi olla suorastaan traumaattinen ihmiselle, joka on jo joutunut luopumaan paljosta, kun on joutunut jättämään työelämän. Hylky tekee tilanteesta usein todella vaikean kestää.”

Työttömille asetetaan myös erilaisia velvoitteita, joita työkyvytön ei välttämättä pysty täyttämään. Silloin toimeentulo voi lakata kokonaan.

Eläkepäätös tuo arkeen erilaista varmuutta, eikä siihen liity yhtä paljon kontrollointia.

Työkyvyttömyyseläkkeellä saa myös ansaita jonkin verran ilman että se vaikuttaa etuuteen, vaikka ei pystyisi kokoaikatyöhön. Samalla voi pitää yllä omaa ammattitaitoa siltä varalta, että kunto paranee niin, että paluu työelämään onnistuu.

Eläkepäätöstä ei kuulu Remeksen mielestä saada pelkän oman toiveen tai hoitavan lääkärin kannan perusteella. Näyttökynnyksen tulisi kuitenkin olla oikeudenmukainen eri sairauksissa.

Työikäiset, ennen sairastumistaan työelämässä mukana olleet haluaisivat yleensä palata töihin. Tutkimusten mukaan se kuitenkin onnistuu vain harvoin.

”Hylkypäätös ei yleensä johda takaisin työelämään, vaan kuormittaa sairastunutta entisestään ja voi myös vaikeuttaa kuntotumista.”

Teksti: Pia Laine
Kuva: 123rf