Laaturekisteri kartoittaa hoidon tasoa reumasairauksissa
Reumahoidon laatua aletaan seurata kansallisella rekisterillä. Sen avulla voi verrata, kuinka hyvin hoito toimii eri puolilla Suomea.
Suomessa valmistellaan parhaillaan kuutta terveydenhuollon kansallista laaturekisteriä. Yksi niistä keskittyy reumasairauksiin. THL:n tukemien rekistereiden tavoite on parantaa potilaiden saaman hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä potilasturvallisuutta.
”Reumarekisteriin otetaan mukaan diagnoosiryhmät, jotka oikeuttavat Kelan erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Näitä ovat suurin osa reumasairauksista, mutta ei esimerkiksi fibromyalgia”, Kari Puolakka kertoo.
Puolakka on osastonylilääkäri Etelä-Karjalan keskussairaalassa ja mukana Suomen Reumatologisessa Yhdistyksessä. Reumalääkärien oma yhdistys on aktiivinen rekisterin suunnittelussa.
Valmistuessaan rekisteri antaa mahdollisuuden vertailla, miten hyvin reuman hoito onnistuu eri puolilla maata. Sen avulla voidaan tarkastella esimerkiksi hoitoon pääsyn nopeutta, lääkehoitosuositusten toteutumista ja oireettomiksi hoidettujen potilaiden osuutta.
Potilaalle rekisteri näkyy vastaanotolla oirekyselynä, joka täytetään ennen lääkärin vastaanottoa. Kyselyjä käytetään jo monilla reumapoliklinikoilla.
”Kyselyt auttavat keskittymään vastaanotolla oleelliseen”, Puolakka sanoo.
Niiden ansiosta lääkärin ei tarvitse käyttää vastaanottoaikaa peruskysymysten läpikäymiseen. Järjestelmä vertaa potilaan vastauksia hänen aiemmin antamiinsa. Muutokset terveydentilassa on helpompi havaita.
Tiedot yhtenäisiksi
Nykyään Suomessa on käytössä kaksi eri kyselyä, GoTreatIt ja BCB. Rekisterihankkeessa pohditaan, miten näiden kahden tiedot voidaan yhdistää. Järjestelmät eivät kata koko maata, eivätkä niihin kerätyt tiedot ole aina yhdenmukaisia.
Hankkeen alussa pyritäänkin parantamaan rekisteritiedon laatua. Sitä varten on täksi vuodeksi palkattu kolme laatukoordinaattorisihteeriä, jotka ovat koulutukseltaan hoitajia. Reumatologinen yhdistys pitää rekisteriä niin tärkeänä, että on lahjoittanut laaturekisterityöhön 159 000 euroa.
Jotta rekisteri mahdollistaa tiedon vertailun, sen on oltava mahdollisimman kattava.
”Rekisteriin pyritään siirtämään potilaiden koko reumahistoria”, Puolakka sanoo.
Laaturekisteri mahdollistaa sairaanhoitopiirien vertailun.
”Rekisterin avulla voidaan tarkastella sairaanhoitopiirien välisiä eroja esimerkiksi jonotusajoissa”, Puolakka sanoo.
Kaikki sairaanhoitopiirit eivät ole olleet kiinnostuneita rekisteristä, sillä järjestelmän hankkiminen maksaa muutaman tuhat euroa.
”Rekisteri maksaa itsensä takaisin jo vuodessa, jos sen avulla onnistutaan säästämään yksikin turha biologisen lääkkeen aloitus”, Puolakka muistuttaa.
Puolakka itse on innostunut myös rekisterin mukanaan tuomista tutkimusmahdollisuuksista.
”Muissa Pohjoismaissa on jo olemassa laaturekisterit ja niissä tehdään rekistereiden pohjalta paljon hyvää reumatutkimusta. Suomi on ollut tässä ihan huutolaispojan asemassa”, Puolakka sanoo.
Teksti Pia Laine, kuva 123RF
