Sosiaali- ja terveystietoa
Oma tai läheisen sairastuminen herättää usein monia kysymyksiä sosiaali- ja terveysjärjestelmästämme.
Epätietoisuuden kanssa ei kannata jäädä yksin.
Tälle sivulle olemme koonneet sosiaali- ja terveystietoa tueksesi.
Sote-uudistus ja hyvinvointialueet
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eli niin kutsutun sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyivät kunnilta, sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavat hyvinvointialueet ja kunnat yhdessä.
Hyvinvointialueita muodostettiin Suomeen 21, joiden lisäksi Helsingin kaupungille jäi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu.
Uudenmaan erillisratkaisun perusteella Uudellamaalla hyvinvointialueita on neljä. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa HUS-yhtymä. Terveydenhuollon järjestämisvastuu jakautuu laissa ja HUS-järjestämissopimuksessa erikseen määriteltävällä tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välillä.
Hyvinvointialueen ylin päättävä toimielin on suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto. Hyvinvointialueen toimintaa johdetaan aluevaltuuston hyväksymän hyvinvointialuestrategian mukaisesti ja aluevaltuusto päättää myös hyvinvointialueen organisaatiorakenteesta.
Hyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla.
Lue hyvinvointialueista tarkemmin Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta.
SOSTEn koordinoima Sote-muutostuki työskentelee sen puolesta, että järjestöt varmistavat paikkansa sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa. Hankkeessa on työntekijä jokaiselle alueelle Suomessa. Ole heihin tarvittaessa rohkeasti yhteydessä!
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta on valtakunnallinen toimija, joka edistää maakuntien järjestöjen keskinäistä yhteistyötä sekä maakuntien ja valtakunnallisen vuoropuhelua. Toiminnan tavoitteena on tukea maakunnissa toimivien järjestöjen toimintaedellytyksiä sekä vahvistaa niiden äänen kuulumista valtakunnallisessa vaikuttamistoiminnassa. Neuvottelukunnassa olevat verkostojärjestöt edustavat laajasti maakuntien järjestökenttää, ja neuvottelukunnan ytimessä ovat sosiaali- ja terveysjärjestöt.
Lisätietoa sote-uudistuksesta ja järjestöistä uudistuksen toimeenpanossa löydät SOSTEn sivuilta.
Reumaliiton viesti hyvinvointialueille on, että alueiden yhdistysten toimintaedellytykset tulee turvata sekä reuma- ja tule-sairauksien hoitopolut tehdä sujuviksi.
Terveydenhoito
Jokaisella on oikeus riittäviin terveyspalveluihin.
Alta löydät pitkäaikaissairautta sairastaville suunnattua tietoa terveyteen liittyvistä palveluista, tuista, mahdollisuuksista ja oikeuksista.
Tietoa terveydenhoidosta
Suomessa terveydenhuolto jakaantuu:
Lisäksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tarjoaa palveluja yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille.
Voit valita haluamasi hoitopaikan ja -henkilön tietyin ehdoin Suomessa.
Esimerkiksi Suomi.fi-sivustolta löydät siitä lisätietoa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalla on oikeuksia ja velvollisuuksia.
Saatat kaivata tietoa muun muassa terveys- ja hoitosuunnitelmasta, hoitoon pääsyn ajoista, potilas- ja lääkevahingoista sekä valituskeinoista. Perustuslaki velvoittaa valtiota ja kuntia turvaamaan jokaiselle oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Tietoa potilaan oikeuksista EU-terveydenhoito.fi -sivustolla
Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa, Sosiaaliturvaopas
Asiakkaan ja potilaan oikeudet (STM)
Saat Kela-korvausta kiireettömästä hoidosta toisessa EU- tai ETA-valtiossa tai Sveitsissä, mikäli hoito on korvattava myös Suomessa. Voit pyytää eurooppalaista lääkemääräystä, jolla voit hankkia lääkkeitä edellä mainituissa maissa.
EU-terveydenhoito.fi -verkkosivusto
Tietoa sosiaaliturvasta ja hoidosta ulkomailla Sosiaaliturvaoppaassa
Kuntoutuksella parannetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Kuntoutus on tärkeää sairaudesta toipumisessa.
Reumaliiton kuntoutustoiminta
Kuntoutussäätiön opas kuntoutuksesta (pdf)
Kuntoutumistalo, Terveyskylä.fi
Kuntoutus Suomi.fi -sivustolla
B-lausunto on tärkeä esimerkiksi lääkkeiden erityiskorvausta, kuntoutusta, työkyvyttömyyseläkettä tai pitkäaikaista sairauspäivärahaa haettaessa.
B-lääkärinlausunto on yksityiskohtainen selvitys sairaudesta, tutkimuksesta, ennusteesta, mahdollisista suunnitelluista jatkotoimenpiteistä, kuntoutustarpeesta ja lääkehoidosta.
Etuuden, kuntoutuksen tai eläkkeen saamiseksi on tärkeää, että lausunto on mahdollisimman selkeä ja kattava.
Reuma- ja tuki- ja liikuntaelinsairaalle oikeanlainen apuväline voi helpottaa arkea huomattavasti.
Erilaisia apuvälineitä on paljon. Esimerkiksi niveltuet ja lastat, tukikaulus, pohjalliset tai ergonomisesti muotoillut työ- ja ruokailuvälineet voivat olla hyödyllisiä reuma- ja tule-sairauksia sairastaville.
Lainsäädäntömme turvaa, että kansalaiset, joiden toimintakyky on heikentynyt sairauden, vamman tai kehitysviivästymän takia, saavat tarvitsemansa apuvälineet maksutta. Apuvälinepalveluun kuuluu apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus ja hankinta, käytön opetus ja seuranta sekä apuvälineen huolto ja korjaus.
Erikoissairaanhoidon vastuulla ovat vaativat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet. Perustason apuvälineistä vastaavat hyvinvointialueet. Kelan kautta voi saada vaativia apuvälineitä opiskeluun ja töihin liittyen.
Kysy tilanteeseesi sopivista apuvälineistä sinua hoitavalta terveydenhuollon yksiköltä.
Lue lisää apuvälineistä
Apuvälinepalvelut, Terveyskylä.fi -sivustolla
Apuvälineet, Sosiaaliturvaopas
Sosiaaliturva
Sosiaaliturvan tarkoitus on tukea ihmisiä esimerkiksi sairauden kohdatessa. Suomessa sosiaaliturvaa tarjoavat monet eri tahot, monin eri tavoin.
Jokaisen sairastuneen elämän kokonaistilanne on erilainen. Tärkeää on selvittää, mitä apua juuri sinun tilanteeseen on saatavilla ja kuka sitä tarjoaa. Monesti oma aktiivisuus tukien hakemisessa on ratkaisevaa.
Sairastuneelle ja hänen läheisilleen järjestelmä voi vaikuttaa monimutkaiselta ja etuuksien hakeminen vaivalloiselta. Omia oikeuksia ja mahdollisuuksia kannattaa kuitenkin selvittää.
Yksin ei kannata jäädä, vaan pyydä tarvittaessa apua tilanteesi selvittämisessä!
Mistä löydän tietoa sosiaaliturvasta?
- Syventävää tietoa sairastuneen sosiaaliturva-asioista löydät Järjestöjen Sosiaaliturvaoppaasta.
- Hyvä apu sosiaaliturvaviidakossa on myös oma reumayhdistyksesi. Heiltä voi saada esimerkiksi vertaistukea sekä tietoja oman hyvinvointialueen tarjoamasta sosiaaliturvasta. Hyvinvointialueesi sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja osaavat auttaa sinua eteenpäin.
- Reumaliitto tarjoaa myös sosiaaliturvaohjausta, mikäli et tiedä miten omassa tilanteessasi edetä. Kysymykset sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen palveluneuvonta@reumaliitto.fi.
Sosiaaliturvan suunnistuskartta 2024
Sosiaaliturvan selkiyttämiseksi Reumaliitossa on koottu Sosiaaliturvan suunnistuskartta.
Se kertoo, mitä palveluja ja tukia on olemassa sekä ketkä niitä tarjoavat. Tuen tarjoajilta kannattaa kysyä rohkeasti lisätietoa.
Tutustu sosiaaliturvan suunnistuskarttaan (pdf)Yleisimpiä kysymyksiä sosiaaliturvasta
Kuntoutuksen ja arkea tukevien kurssien tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa ja hänen perhettään sopeutumaan sairauden tai vamman mukanaan tuomiin muutoksiin tai kuntoutumaan siitä. Myös erilaiset apuvälineet ovat osa kuntoutusta.
Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisessä ensisijainen vastuu on hyvinvointialueilla. Myös Kela ja potilasjärjestöt järjestävät kuntoutusta. Kannattaakin tutustua Reumaliiton kurssi- ja lomatoimintaan. Kuntoutusmahdollisuuksista voi tiedustella myös vakuutus- ja työeläkelaitoksesta, TE-palveluista ja työterveyshuollosta.
Lue lisää kuntoutuksesta Kelan verkkosivuilta.
Kuntoutusraha turvaa toimeentuloasi, kun osallistut kuntoutukseen. Sitä voi hakea Kelasta 16–67-vuotias, jonka kuntoutuksen tavoite on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Lisäksi alle 20-vuotiaalle voidaan maksaa tehostetun kuntoutuksen ajalta nuoren kuntoutusrahaa.
Omaisen kuntoutusrahaa voit saada siltä ajalta, kun osallistut omaisesi sopeutumisvalmennukseen, kuntoutuskurssille tai perhekuntoutukseen.
Lisäksi kuntoutukseen liittyen Kelalla on elinkeinotuki, kuntoutusavustus, kuntoutustuki, ylläpito- ja matkakorvaus.
Lisätietoa kuntoutuksen taloudellisesta tuesta löydät Kelan verkkosivuilta.
Kelan maksama sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajan.
Osasairauspäiväraha tukee työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä. Paluu osa-aikaiseen työhön on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa terveyttä eikä toipumista. Työajan on vähennyttävä 40–60 %:iin aiemmasta. Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä.
Lisätietoa sairauspäivärahasta löydät Kelan verkkosivuilta.
Perustoimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Tukea voi hakea esimerkiksi lääkkeisiin ja terveydenhuollon kustannuksiin.
Lisätietoa toimeentulotuesta löydät Kelan verkkosivuilta.
Lapsiperheiden ja nuorten sosiaaliturva
- Lapsiperheitä koskevaa tietoa sosiaaliturvasta on koottu Järjestöjen sosiaaliturvaoppaaseen.
- Suomen Reumanuorista tai omasta reumayhdistyksestäsi saat tietoa ja vertaistukea sosiaaliturva-asioissa.
- Reumaliiton nuorten toimikunta Nurekatiimi tarjoaa vertaistukea nuorille (Instagram, Youtube ja TikTok).
Sosiaaliturvan suunnistuskartta lapsiperheille ja nuorille
Reumaliitossa on koottu oma Sosiaaliturvan suunnistuskartta myös lapsiperheille ja nuorille.
Se kertoo, mitä palveluja ja tukia heille on olemassa sekä ketkä niitä tarjoavat.
pdf)Yleisimpiä kysymyksiä lasten ja nuorten sosiaaliturvasta
Julkisen terveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalveluista ei peritä maksuja alle 18-vuotiailta. Alaikäisten poliklinikalla saama hoito ja tutkimukset ovat niinikään maksuttomia. Lasten sairaalahoito julkisessa terveydenhuollossa on maksutonta seitsemän vuotuisen omavastuupäivän jälkeen. Alle 18-vuotiaan sarjahoito on maksutonta, esimerkiksi lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyen.
Äitiys- ja lastenneuvolakäynnit, terveydenhoitajan vastaanotto sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset ovat maksuttomia.
Lisätietoa saat omasta terveydenhuollon yksiköstäsi.
Alle 16-vuotiaan vammaistuen tarkoituksena on tukea vammaisen tai sairaan alle 16-vuotiaan lapsen päivittäistä elämää. Lapsi voi saada vammaistukea, jos hän vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta. Tuen myöntää Kela.
Hyvinvointialueen vammaispalvelujen kautta järjestetään vammaisille ja pitkäaikaissairaille erilaisia arjessa helpottavia palveluja ja taloudellisia tukitoimia. Näitä ovat esimerkiksi kuljetustuki, avustus auton ostoon sekä sairauden vuoksi välttämättömät kodin muutostyöt.
Lisätietoja saat oman hyvinvointialueesi vammaispalveluista ja Kelan verkkosivuilta.
Mikäli auto on tarpeellinen vaikeavammaisen lapsen kuljetuksen vuoksi, voidaan uutena hankittavaan autoon hakea autoveron palautusta tai huojennusta.
Vapautus ajoneuvoverosta voidaan myöntää, mikäli auton hankintaan on saatu autoveronpalautusta tai mikäli lapselle on myönnetty liikkumisesteisen pysäköintilupa. Luvan saaminen voi perustua lapsen liikuntavammaan tai johonkin muuhun erityisongelmaan, jonka vuoksi lapsen saattaminen autosta määränpäähän on vaikeaa.
Kuljetuspalveluja saattajapalveluineen voidaan myöntää hyvinvointialueen sosiaalipalveluista vaikeavammaiselle lapselle, joka ei vammansa takia voi vapaa-ajan matkoilla käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Kuljetuspalveluja voidaan myöntää mm. asiointiin sekä harrastus- ja virkistystoimintaan tarvittaviin matkoihin.
Vaikeavammaisilla ja pitkäaikaissairailla lapsilla on oikeus koulutoimen järjestämiin koulukuljetuksiin, jos he eivät kykene käyttämään julkista liikennettä. Koulu hoitaa koulukuljetusasiat yhteistyössä huoltajien kanssa. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.
Lisätietoa saat opetus- ja sosiaalitoimesta, neuvolasta, Traficomista ja Verohallinnosta.
Sairaan lapsen vanhempana voit saada Kelasta erityishoitorahaa. Se on korvaus ansionmenetyksestä tilanteessa, jossa alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen huoltaja ei voi tehdä työtään, koska hänen on osallistuttava lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen.
Lisätietoa saat Kelan verkkosivuilta.
Jos alle 10-vuotias lapsesi sairastuu äkillisesti, voit jäädä pois töistä hoitamaan häntä tilapäiselle hoitovapaalle. Se voi kestää enintään 4 työpäivää. Tilapäinen hoitovapaa perustuu työsopimuslakiin.
Erityisen hoidon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmalla on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
Hyvinvointialueesi sosiaalipalvelut voivat myöntää omaishoidontukea lähiomaiselle, joka hoitaa kotona vaikeasti vammaista tai pitkäaikaisesti sairasta lasta.
Lisätietoa saat hyvinvointialueeltasi, työsopimuslaista (4 luku) sekä Työsuojelusta.
Isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta, jos äiti sairastuu niin, ettei hän voi hoitaa lasta. Tältä ajalta isälle maksetaan vanhempainrahaa.
Isä saa tuen äidin sairastumisen omavastuuajan jälkeen, joka on sairastumispäivä + 9 arkipäivää. Äiti voi saada Kelasta sairauspäivärahaa.
Lisätietoja saat Kelan verkkosivuilta.
Työ- ja elinkeinopalvelujen asiantuntijat auttavat sinua, kun etsit elämäntilanteeseesi sopivaa ratkaisua koulutukseen tai ammatinvalintaan. TE-palveluilla on useita eri mahdollisuuksia sinulle sopivan polun löytämiseksi. Ole heihin rohkeasti yhteydessä!
Myös opintopaikkasi opinto-ohjaajat auttavat sinua.
Jos sairastut kesken opintojen pidemmäksi aikaa, voit hakea Kelasta sairauspäivärahaa. Lyhytaikainen sairaus ja vähentyneet opintosuoritukset eivät estä opintotuen saamista.
Lisätietoja sairauspäivärahasta opiskelijana löydät Kelan verkkosivuilta.
Asiakasmaksut ja korvaukset 2024
Saat korvausta lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista, jotka on määrätty lääkemääräyksellä sairautesi hoitoon. Kaikki reseptilääkkeet eivät ole korvattavia. Korvausta maksetaan sen jälkeen, kun alkuomavastuusi on täyttynyt. Alkuomavastuu on 50 euroa kalenterivuodessa. Alkuomavastuu ei koske lapsia ja nuoria. Sitä sovelletaan vasta sen vuoden alusta, jolloin täyttää 19 vuotta.
Kela maksaa lääkekorvauksia kolmessa korvausluokassa. Peruskorvaus on 40 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta, alempi erityiskorvaus on 65 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta. Ylempi erityiskorvaus on 100 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta, mutta asiakas maksaa 4,50 euron omavastuun jokaisesta ostamastaan lääkkeestä.
Reseptillä ostettavan valmisteen hintaan lisätään apteekissa lääketaksan mukainen toimitusmaksu 2,39 euroa. Jos lääkkeesi on korvattava, saat korvauksen myös toimitusmaksusta.
Maksat vuosittain itse korvattavista lääkkeistäsi korkeintaan lääkekaton verran eli 626,94 euroa. Tämän täyttymisen jälkeen jokainen korvattava lääke maksaa sinulle omavastuuosuuden eli 2,50 euroa.
Erityisen kallista lääkettä (yli 1000 euroa pakkaus) voi ostaa yhdellä kerralla määrän, jolla lääkekustannusten vuosiomavastuu ylittyy. Tämän jälkeen lääkettä korvataan normaalisti kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä kerrallaan. Uusi lääke-erä korvataan, kun edellinen on käytetty annosteluohjeen mukaisesti lähes kokonaan loppuun.
Voit olla yhteydessä Kelaan, jos asiointi apteekissa kuukauden välein on erityisen hankalaa. Yhteydenottosi perustella Kelassa selvitetään, onko sinun mahdollisuus saada poikkeuslupa. Poikkeusluvalla voit ostaa lääkettä enintään 3 kuukauden määrän. Lue lisää Kelan verkkosivuilta.
Muille korvattaville valmisteille on myös toimitusväli. Korvausta voi saada uudesta lääkkeen, kliinisen ravintovalmisteen ja perusvoiteen erästä sen jälkeen, kun aiemmin ostettu erä on käytetty lähes kokonaan lääkkeen määrääjän antaman ohjeen mukaisesti.
Lääkereseptien voimassaoloaika on kaksi vuotta.
Kela korvaa julkiseen tai yksityiseen sairaanhoitoon, raskauteen ja synnytykseen sekä kuntoutukseen liittyviä matkoja. Matkat tulee tehdä halvimmalla kulkuvälineellä.
Maksat yhteen suuntaan tehdystä matkasta 25 euron omavastuuosuuden. Kela korvaa sen ylittävät tarpeelliset matkakustannukset. Jos matkasi kustannus jää alle yhdensuuntaisen matkan omavastuun 25 euroa, maksat matkan kokonaan itse. Myös tämä matkakustannus kerryttää vuotuista omavastuuosuuttasi, mikäli ilmoitat sen Kelaan.
Jos matkakustannustesi omavastuut kalenterivuoden aikana ylittävät 300 euroa, Kela maksaa ylittävän osan tarpeellisista matkakustannuksista kokonaan.
Myös perheenjäsenen tai saattajan matkoja korvataan.
Kela korvaa taksilla tehtyjä matkoja terveydenhuoltoon, jos asiakas ei voi käyttää terveydentilansa vuoksi edullisempaa kulkuneuvoa tai jos julkisia liikenneyhteyksiä ei ole käytettävissä. Korvauksen saamiseksi asiakkaalla tulee olla terveydenhuollon antama todistus (SV 67).
Huomioithan, että Kela maksaa korvauksen taksimatkasta vain, kun se on tilattu alueellisesta tilausnumerosta. Täältä löydät lisätietoa ja alueelliset tilausnumerot.
Kela korvaa myös esimerkiksi osan yksityislääkärinpalkkioista ja yksityislääkärin määräämistä tutkimus- ja hoitokuluista sekä osan yksityisen hammaslääkärin ja suuhygienistin palkkioista sekä hammaslääkärin määräämistä tutkimuskuluista.
Valtio määrittää enimmäismaksun, jonka hyvinvointialue saa periä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Hyvinvointialue voi päättää näissä rajoissa minkä verran maksuja he perivät. Tarkat tiedot maksuista löydät siis omalta hyvinvointialueeltasi.
Terveydenhuollon maksukatto on 762 euroa. Sen täyttymisen jälkeen maksukattoon kuuluvat palvelut ovat maksuttomia loppu vuoden. Maksukatto ei siis kata kaikkea terveydenhoitoa.
Alle 18-vuotiaiden käyttämistä palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa.
Huomaathan, että terveydenhuollon maksukatto on eri asia kuin lääkekatto.
Jos haluat kysyä asiakasmaksuistasi tai esimerkiksi maksukattoon liittyvistä kysymyksistä tarkemmin, ota aina ensisijaisesti yhteyttä siihen hyvinvointialueeseen, joka vastaa palvelun järjestämisestä sekä asiakasmaksujen määräämisestä. Hyvinvointialueen velvollisuus on vastata asiakkaan tiedusteluihin sekä tarvittaessa antaa ohjausta ja neuvontaa asiakasmaksuihin liittyen
Mikäli maksut alkavat olla liikaa, kannattaa rohkeasti pyytää tukea esimerkiksi oman kunnan sosiaalitoimesta.
Kelasta voi hakea toimeentulotukea esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuihin sekä lääkkeisiin.
Hoitavalta taholta on mahdollista pyytää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaista maksun alentamista tai perimättä jättämistä perheen tulojen tai erityisten sosiaalisten syiden vuoksi. Alennusta haetaan siltä hyvinvointialueelta, jolla kyseinen asiakasmaksu on määritetty.
Sosiaaliturvan Suunnistuskartasta (pdf) voit löytää muita tarvitsemiasi tukia ja Reumaliiton sosiaaliturvaneuvontaan voi tarvittaessa olla yhteydessä.
Työkaluja sairastuneelle henkilölle
Edunvalvontavaltuutus
Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi.
Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.
Kelan asiointipalvelu
Kelan asiointipalvelussa näet esimerkiksi seuraavat ja edelliset maksut, hakemustesi tilanteen sekä muistutukset, jos hakemuksestasi puuttuu liite tai se on jäänyt lähettämättä. Palvelussa näet kootusti asiointejasi Kelassa ja voit kysyä lisätietoa sekä hakea etuuksia.
Omakanta
Omakannasta näet mm. sähköiset reseptitietosi, lääkärissäkäynnit ja diagnoosit. Siellä voit myös uusia reseptisi.
Potilasturvallisuus
Reumaliitto on ollut mukana luomassa Potilaan opasta (pdf), joka kertoo potilaan ja läheisen mahdollisuuksista vaikuttaa hoidon turvallisuuteen. Se tarjoaa vinkkejä turvallisen hoidon takaamiseksi sekä tietoa potilaan oikeuksista ja potilasturvallisuudesta.
Potilasturvallisuudesta löydät laajemmin tietoa Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen sekä Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta.