Siirry sisältöön

Reumasairaudet

Borrelioosi

Borrelia burgdorferi -niminen spirokeettoihin kuuluva bakteeri aiheuttaa borrelioosin. Tartunnan saa Ixodes ricinus tai Ixodes persulcatus -punkin puremasta. Edellinen tunnetaan puutiaisena eli punkkina ja jälkimmäinen taigapunkkina. Borrelioosi tunnetaan myös nimellä Lymen tauti. Tautia alettiin tutkia Amerikassa 1970-luvulla, koska etenkin lastenreumaksi tulkittua sairautta esiintyi paikallisesti melko runsaasti. Lastenreuman tai muunkaan reumasairauden kanssa ei Lymen taudilla ole mitään tekemistä.

Punkkeja esiintyy koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Borrelioosia esiintyy kaikkialla, missä punkkejakin, mutta sairastuvuudessa on eroja. Uusimman tutkimustiedon mukaan noin 15–20 prosenttia punkeista kantaa borrelioosibakteeria. On arvioitu, että yksi punkin purema 50:stä johtaa tartuntaan.

Vähintään noin 6 000–7 000 henkilön arvioidaan saavan borrelioositartunnan vuosittain. Kaikki tartunnan saanet eivät tule tietoon.

Ehkäisy

Borrelioosia voidaan ehkäistä siten, että vältetään punkin puremia. Punkkeja on eniten kosteassa heinikossa. Erityisesti heinikossa leikkineitten lasten, mutta myös punkkialueilla asuvien aikuisten iho on hyvä tarkastaa iltaisin. Jos ihossa on puutiainen, se poistetaan. Paras keino on tarttua punkista kiinni mahdollisimman läheltä ihoa ja vetää se ulos ihosta varovasti. Apteekeista on saatavilla punkkipihtejä, joilla poistaminen sujuu helpoimmin. Borrelioosia vastaan ei ole saatavilla rokotetta.

Oireet

Suurin osa punkin puremista on ongelmattomia. Lyhytaikainen, muutaman tunnin kestävä punkin kiinnittyminen ihoon aiheuttaa tuskin bakteeritartuntaa, mutta punkki on syytä havaita ja poistaa nopeasti, alle vuorokaudessa. Jos puremasta tarttuu ihmiseen Borrelia-bakteeri, se aiheuttaa noin 50 prosentilla tartunnan saaneista ihottuman lähellä puremakohtaa. Ihottuma (erythema migrans) leviää puremakohdasta rengasmaisesti ulospäin. Se häviää muutamassa viikossa. Alkuvaiheessa voi joskus olla flunssan kaltaisia oireita, kuumetta, väsymystä, päänsärkyä ja lihaskipuja.

Taudin kulku

Jos bakteeri-infektiota ei hoideta antibiooteilla, se voi aiheuttaa myöhäisoireita. Niitä tulee viikkojen, kuukausien tai jopa vuoden kuluttua. Tavallisimpia ovat tuki- ja liikuntaelimistön oireet kuten lihaskivut ja arkuudet sekä yhden tai muutaman nivelen turvotus. Pitkittyessään lihaskivut muistuttavat vaikeaa fibromyalgiaa. 

Useimmin tulehtuvat isot nivelet, mutta myös pikkunivelten tulehduksia esiintyy. Osalla nivelkivut paranevat itsestään, mutta noin 10 prosentilla niveltulehdus pitkittyy ja nivelpintoihin voi syntyä vaurioita. Niveltulehdus ainoana oireena on tavallisempi lapsilla kuin aikuisilla. 

Lähes yhtä yleisiä kuin tuki- ja liikuntaelimistön oireet ovat hermoston oireet kuten kasvohermon tai muun hermon halvaus, aivokalvon tulehdus ja hermoperäiset kiputilat. Borrelia voi myös aiheuttaa kroonista ihottumaa, erilaisia silmätulehduksia ja sydänlihaksen tulehdusta.

Toteaminen

Taudin alkuvaihe on helpoiten todettavissa, jos punkin pureman ympäristöön on syntynyt ihottuma. Silloin hoidon aloittamiseksi ei tarvita erityisiä tutkimuksia. Myöhemmin ei ihottumaa enää ole. Oireena saattaa olla pelkästään kipuja tai esimerkiksi polvinivelen turvotus. Taudin varmistaminen ei silloin ole helppoa. 

Muut sairaudet pyritään sulkemaan pois sekä varmistamaan Borrelia-infektio verikokeilla. Niiden tulkinta voi olla vaikeata, joten keskussairaalan infektiotautien asiantuntemus voi olla tarpeen. Ongelmana ovat etenkin virheellisesti Borrelia-infektioon viittaavat laboratoriotulokset. Siksi jo tutkimusten lähtökohtana pitää olla selvä epäily borrelioosista. Taudin määrittelyssä auttaa tietenkin varma tieto punkin puremasta muutamia kuukausia aiemmin.

Hoito

Pelkän punkin pureman vuoksi ei tarvita mitään lääkehoitoa. Jos pureman ympärille tulee rengasmainen ihottuma tai henkilö saa muita, kuten flunssankaltaisia oireita, on hakeuduttava viipymättä lääkärin hoitoon.

Borrelioosi-ihottuman hoitona on 2–3 viikkoa kestävä antibioottihoito, yleensä amoksisilliini tai doksisykliini. Infektio paranee hyvin lähes aina, eikä myöhäisoireita pääse syntymään. Jos ensivaihe jää hoitamatta ja potilas sairastuu varsinaiseen borrelioosin levinneeseen muotoon, joudutaan käyttämään pitkäaikaista ja suhteellisen raskasta antibioottihoitoa.

Ennuste

Useimmat potilaat paranevat ennen pitkää. Niveltulehdus on yleensä hyvänlaatuinen, eikä se johda nivelten tuhoutumiseen. Kivut saattavat kestää kauan. Pienillä lapsilla sairaus on lievempi kuin vanhemmilla lapsilla tai aikuisilla. Harvinaisissa tapauksissa voi esiintyä vuosienkin ajan etenkin keskushermoston oireita. Ne voivat muistuttaa vaikeaa fibromyalgiaa.

Päivitetty: 2022, asiantuntijana professori Tom Pettersson

Huomaa myös