Läheinen hyvinvoinnin tukena

Voit itse päättää mitä ja miten paljon haluat sairaudestasi ja sen oireista kertoa. Lähimpien ihmisten on hyvä tietää miten voit ja millaisissa asioissa toimintakykysi on heikentynyt ja tarvitset apua.

Työpaikalla tai koulussa voi olla hyödyllistä kertoa, mikäli tarvitset erityisjärjestelyjä reumasairautesi vuoksi. On luonnollista miettiä, miettivätkö muut, mikset osallistu johonkin tai teet asioita eri tavalla kuin toiset, etenkin jos sairaus ei näy ulospäin. Sinun ei kuitenkaan tarvitse selitellä tai perustella oireitasi sen enempää kuin koet tarpeelliseksi.

Kuulostele rauhassa itseäsi ja sitä, kenelle, mitä ja milloin haluat asiasta kertoa.

Lähipiirisi on tärkeää tietää, millaista tukea tarvitset. Opettele tunnistamaan omat rajasi ja asiat, joissa tarvitset toisten apua. On parempi kysyä suoraan, kuin yrittää saada toinen ymmärtämään avun tarve pienistä vihjeistä.

Avun pyytäminen ei tee sinua heikoksi; mitä selkeämmin kysyt, sitä todennäköisemmin saat apua, kun sitä tarvitset. Lähimmät ihmissuhteet ovat tärkeitä tunne-elämän tasapainon kannalta ja sen vuoksi on hyvä tarvittaessa turvautua myös ulkopuoliseen apuun.

Läheisten kanssa kannattaa varata aikaa yhteisille hetkille ja muistaa yhteiset toiveet ja haaveet; mitä muuta kuin sairaus elämässä on.

Läheisen sairaus voi aiheuttaa joskus ristiriitaisia ja vaikeitakin tunteita. Huoli ystävän puolesta ja oma avuttomuus voivat kuormittaa ja saada jopa vetäytymään kauemmaksi kyseisestä suhteesta. Tärkeintä on ilmaista ystävälle, että tämä on tärkeä ja että haluat olla hänen tukenaan.

Voit aina kysyä millaista tukea ystäväsi kaipaa ja mitä hän toivoo sinulta. Sinun ei tarvitse keksiä ratkaisuja hänen tilanteeseensa, eikä tehdä asioita hänen puolestaan, ellei hän sitä itse toivo.

Teidän molempien hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että opettelet ymmärtämään hänen sairautensa aiheuttamia toimintakykyrajoituksia siinä määrin, kun se vaikuttaa teidän yhteisiin tekemisiinne, luotat hänen selviytymiseensä ja olet läsnä hänen elämässään.

Ystävällesi on todennäköisesti merkityksellistä se, että huomioit hänen oireensa pienissä arjen asioissa.

Pitkäaikaissairauteen liittyy usein vaikeita tunteita ja jaksaminen voi aaltoilla voimakkaastikin ilman, että kyseessä on vakava häiriö. Myös tavalliseen elämään kuuluvat huolet voivat aiheuttaa ahdistusta tai alavireisyyttä, joka kuitenkin menee ohi kohtuullisessa ajassa.

Jos läheisen toimintakyky kuitenkin heikentyy merkittävästi tai oireet pitkittyvät viikoiksi tai kuukausiksi, on hyvä olla valppaana. Jos mieliala on jatkuvasti alavireinen, läheisesi ei jaksa osallistua sosiaaliseen kanssakäymiseen tai aiempiin harrastuksiinsa tai ei jaksa enää huolehtia itsestään, huoli voi olla aiheellinen.

Mikäli et ole varma, kannattaako läheisesi tilanteesta huolestua, on aina parempi varmistaa asia terveydenhuollon ammattilaiselta kuin jäädä pohtimaan tilannetta itsekseen.