Reumaliiton lausunto: Hoitoon pääsy tulee turvata, avuksi asiantuntijasairaanhoitajat

Hallituksen esityksessä perusterveydenhuollon hoitotakuusta ehdotetaan, että viime syyskuussa säädetystä kahden viikon hoitoon pääsyn enimmäisajasta kiireettömässä perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa luovutaan 23 vuotta täyttäneiden osalta, ja hoitoon pääsyn enimmäisajaksi palautetaan aiempi kolme kuukautta. Kiireettömässä perusterveydenhuoltoon kuuluvassa suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyn enimmäisajaksi palautetaan aiempi kuusi kuukautta 23 vuotta täyttäneiden osalta.

Hoitotakuun säätämisessä on ollut tavoitteena vahvistaa terveydenhuollon peruspalveluja ja parantaa palvelujen saatavuutta. Ehdotettavat lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden alusta. Reumaliitto antoi lausuntonsa hallituksen esitykseen.

Reumaliitto on kannattanut pitkään hoitotakuun tiukentamista ja kantaa vakavaa huolta siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ollaan edelleen tilanteessa, jossa hyvinvointialueilla ei ole saatu parannettua henkilöstöpulaa riittävästi ja hoitotakuuta ollaan sitä myötä löyhentämässä. Reumaliitosta hallituksen tuleekin kiinnittää hyvinvointialueiden ohjauksessa erityistä huomiota tilanteen kohentamiseksi. Pelkkä lainsäädäntö ei ratkaise asiaa, vaan resursseihin ja henkilöstöön panostaminen mahdollistaa lain toteutumisen.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa tunnistetaan, että nopeammalla palveluihin pääsyllä ehkäistään ongelmien kasautumista ja pitkittymistä sekä vähennetään kallista erityistason palveluiden tarvetta. Etenkin reumasairauksissa varhainen diagnosointi ja hoidon käynnistäminen vaikuttavat olennaisesti sairauden ennusteeseen ja toimintakykyyn. Pitkät jonot ja odotusajat hoitoon pääsyssä hankaloittavat sairautta ja lisäävät kärsimystä ja taloudellisia kuluja.

Tällä hetkellä sairastunut voi valitettavasti joutua odottamaan useassa eri kohdassa hoitoa: ensin perusterveydenhuoltoon, oikean diagnoosin löytymiseen, erilaisiin kokeisiin sekä kuvauksiin ja sitten vielä erikoissairaanhoitoon ja pahimmillaan leikkauksiin ja kuntoutukseen. Myös jo diagnoosin saaneet joutuvat odottamaan pääsyä sairauden hoitoon.

Kolmen kuukauden odotusaika on usein liian pitkä. Mitä kauemmin hoidon aloitus ja hoitoon pääsy kestää, sitä enemmän sairaus ehtii edetä ja pahimmillaan tehdä pysyviä vaurioita. Hoitamaton sairaus lisää myös riskiä liitännäissairauksien kehittymiselle. Nopeammalla hoitoon pääsyllä voidaan vähentää hoidon komplikaatioita ja kokonaiskustannuksia sekä lisätä vaikuttavuutta.

Hoitotakuun kasvattaminen kolmeen kuukauteen voi johtaa käytännössä siihen, että ajat voivat venyä pidemmäksi kuin kolme kuukautta. Monissa tilanteissa myös tieto siitä, milloin vastaanottoaika ylipäätään on, tulee vasta hoitotakuun loppupuolella. Se voi aiheuttaa katkoksia pitkäaikaiseen hoitoon, kuntoutukseen pääsyyn tai jatkohoidon aloittamiseen. Erityisesti lapsen tai nuoren sairastuessa kyse on kymmenien vuosien toimintakyvyn turvaamisesta. Reumaliitosta onkin tärkeää, että esityksessä aiotaan säilyttää lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuun nykysääntely.

Reumaliitto kannustaa jonojen purkamiseksi hyödyntämään vahvemmin järjestöjä ja yhdistyksiä sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimijoita. Nopeamman hoitoon pääsyn ja hoidon vaikuttavuuden vauhdittamiseksi Reumaliitto esittää, että hallitus käynnistää asiantuntijasairaanhoitajien palauttamisen perusterveydenhuoltoon. Muutoksella olisi epäilemättä myös vaikutusta alan vetovoimaisuuteen.

Voit tutustua lakiehdotukseen ja Reumaliiton lausuntoon kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoja:

Maria Mattila

Vaikuttamistyön asiantuntija, sosiaali- ja terveyspolitiikka

maria.mattila@reumaliitto.fi