Reumarekisteri parantaa reumasairauksien hoidon vaikuttavuutta
Eduskunnan Tules-ryhmä keskusteli tiistaina kokouksessaan terveydenhuollon laaturekistereiden merkityksestä hoidon vaikuttavuuden, yhdenvertaisuuden ja kustannustehokkuuden kehittämisessä.
Tilaisuudessa kuultiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n laaturekisteritoiminnan johtaja, ylilääkäri Jonna Salosen alustus laaturekisteritoiminnasta.
”THL pystyy keräämään ja julkaisemaan kansallisesti kattavaa tietoa. Tavoitteena on löytää kehityskohteita, parantaa hoitotuloksia ja kustannusvaikuttavuutta”, totesi Salonen.
”Laaturekisterien toiminnan kannalta pitkäjänteisyys on olennaista. Laaturekisterit hyödyttävät niin sairastavia ihmisiä, ammattilaisia kuin yhteiskuntaa. Se vaatii myös resurssointia”, Salonen sanoi.
Eduskunnan Tules-ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Oskari Valtola (kok) painotti tiedolla johtamisen merkitystä: ”Niukkenevien resurssien keskellä on yhä tärkeämpää hyödyntää dataa. Laaturekisterit tarjoavat konkreettista tietoa siitä, miten potilaita voidaan auttaa paremmin.”
Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) korosti systemaattisen seurannan tarpeellisuutta:
”Vaikka Suomessa kerätään paljon tietoa, se ei ole aina kattavaa eikä systemaattista keskeisten kansansairauksien osalta. Laaturekisterit ovat ainoa keino varmistaa, että resurssit jakautuvat oikeudenmukaisesti ja hoito on vaikuttavaa.”
Reumarekisteri kertoo tulehduksellisten reumasairauksien hoitotuloksista
Reumatologian erikoislääkäri Kati Soininen kertoi reumarekisterin toiminnasta. Soininen toimii reumarekisterin kliinisenä vastuuhenkilönä. Reumarekisteri on yksi nykyisistä yhdeksästä kansallisesta laaturekisteristä.
Reumarekisteri kerää tietoa yleisimpien reumasairauksien, nivelreuman, tulehduksellisten selkäsairauksien, nivelpsoriasiksen ja lastenreuman hoidosta. Rekisteri yhdistää tietoa eri tietolähteistä, ja THL:llä on merkittävä rooli tiedon tarkistamisessa ja muokkaamisessa käytettävään muotoon.
”Osa reumalääkkeistä on hintavia, ja rekisteritiedon perusteella voidaan selvittää, onko niiden käytössä alueellista eroa ja onko sillä vaikutusta hoitotuloksiin. Rekisteritiedolla ja vertaiskehittämisellä on keskeinen merkitys, jotta voimme varmistaa kaikille Suomen reumapotilaille yhdenvertaisen hoidon riippumatta asuinpaikkakunnasta, Soininen sanoo.
”Kun resurssit ovat niukat reumasairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet kalliita, haluamme kohdentaa oikeat lääkkeet oikeille potilaille ja saada tuotettua hyötyä.”
Reumaliiton toiminnanjohtaja Anu Uhtio nosti esiin hoitoon pääsyn ja laaturekistereiden yhteyden:
”Hoitoon pääsyn tulee olla yhdenvertaista eri hyvinvointialueilla. Rekisterit tarjoavat tärkeää tietoa siitä, miten hoitoa voidaan kehittää ja seurata alueellisista eroista huolimatta.”
”Jos hyvinvointialueet keräävät tietoa yksinään, se ei riitä. Tarvitaan kansallisesti kattavaa tietoa, jotta hoidon laatua voidaan parantaa tasapuolisesti eri puolilla Suomea,” painotti TAYSin reumakeskuksen ylilääkäri Pia Isomäki, joka toimii reumasairauksien kansallisen koordinaatiokeskuksen johtajana.
Eduskunnan Tules-ryhmä on aktiivinen asiantuntija-, yhteistyö- ja vaikuttajaverkosto, joka tuo esiin tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien ääntä yhteiskunnassa ja vaikuttaa valtakunnan tason sosiaali- ja terveyspolitiikkaan.
Kuvassa vasemmalta Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen, Reumaliiton toiminnanjohtaja Anu Uhtio, reumatologian erikoislääkri Kati Soininen, TAYSin reumakeskuksen johtaja Pia Isomäki, reumatologi, Laura Kuusalo, kansanedustaja, ryhmän puheenjohtaja Oskari Valtola, kansanedustaja Mia Laiho ja vaikuttamistyön asiantuntija Maria Mattila Reumaliitosta.
